Nyrjähdyksiä, rasitusvammoja, venähdyksiä, hammasvammoja.
"Valtion kassavirasto" eli Valtiokonttori maksaa vuosittain yli 7 miljoonaa euroa korvauksia varusmiespalveluksen aikana syntyneistä vammoista ja sairauksista.
Valtiokonttori maksaa kuluja vain sellaisista vahingoista, joita pitää hoitaa vielä palvelusajan jälkeen tai jotka aiheuttavat työkyvyttömyyttä palvelusajan jälkeen.
Palvelusaikana varusmiesten terveydenhoidosta vastaa Puolustusvoimat.
Vahinkoja ilmoitetaan Valtiokonttorille vuosittain noin tuhat. Määrään lasketaan tapaturmat ja niin sanotut palvelussairaudet eli palveluksen aiheuttamat tai pahentamat sairaudet.
– Sotilastapaturmissa tyypillisimpiä vahinkoja ovat nyrjähdykset ja venähdykset. Lisäksi esimerkiksi hammasvammat, jos vaikkapa aseen perä osuu hampaaseen, kertoo lakimies Tuomo Yliluoma Valtiokonttorista.
Palvelussairauksia taas ovat usein erilaiset rasitusvammat ja murtumat. Esimerkiksi niin sanotut marssimurtumat eli rasitusmurtumat ovat tyypillisiä.
Vakavat vammat ovat Valtiokonttorin mukaan harvinaisia. Ne liittyvät usein räjähteisiin ja ajoneuvoihin.
– Jos puhutaan erittäin vakavista vammoista, niitä ei välttämättä satu vuosittainkaan. Sellaisia vahinkoja, joista aiheutuu pidempää työkyvyttömyyttä, on toki vuosittain joitakin kymmeniä.
Kuolemantapauksia tapahtuu varusmiespalveluksessa keskimäärin nollasta kolmeen vuosittain.
Moni muistaa lähimenneisyydestä erityisesti Raaseporin traagisen tasoristeysturman vajaan vuoden takaa. Turmassa kuoli kolme varusmiestä.
Hallitus on esittänyt parannuksia asevelvollisten tapaturmakorvauksiin.
"Liikutaan liukkailla kivillä metsässä"
Puolustusvoimien omilla terveysasemilla käy vuosittain noin 3 000 sellaista henkilöä, joille lääkäri kirjaa diagnoosiksi vamman tai myrkytyksen. Osa niistä on syntynyt vapaa-ajalla.
– Valtaosa näistä vammoista paranee ihan itsekseen, kuten haava sormessa. Yleisimpiä vammoja ovat pienet haavat, nyrjähdykset ja venähdykset, kertoo hallintoylilääkäri Kalevi Karjalainen Sotilaslääketieteen keskuksesta.
Karjalainen huomauttaa, että varusmiehet käyvät terveysasemilla eri tavalla kuin siviilissä.
– Kun varusmiehiä käsketään tekemään jotakin, heillä ei ole mahdollisuutta sanoa, että minulla on polvi kipeä eikä minulla ole mahdollisuutta juosta. Heillä pitää olla jokin laillinen peruste sille, että he eivät pysty tänään juoksemaan. Siksi he kuormittavat terveydenhoitoa.
"Yleisimpiä vammoja ovat pienet haavat, nyrjähdykset ja venähdykset."
Kalevi Karjalainen, hallintoylilääkäri, Sotilaslääketieteen keskus
Karjalaisen mukaan vammoja voi tulla esimerkiksi silloin, kun liikutaan metsässä liukkailla kivillä toisinaan pimeässäkin tai kun tottumaton ihminen käyttää puukkoa metsäolosuhteissa.
Karkeasti sanottuna Puolustusvoimat käyttää varusmiesten terveydenhuoltoon 25–26 miljoonaa euroa vuosittain, hän arvioi.
– Mitä nopeammin pääsee hoitoon, sitä nopeammin kuntoutuu. Se vähentää ihmisten inhimillistä kärsimystä ja yhteiskunnan kustannuksia. Tässä suhteessa ei ole mitään eroa siviiliterveydenhuollon ja sotilasterveydenhuollon välillä, sanoo hallintoylilääkäri Karjalainen.
Puolustusvoimat pyrkii nollalinjaan
Valtiokonttorille ilmoitettujen tapausten määrä on muutaman viime vuoden aikana ollut keskimäärin tuhat vuodessa. Tätä ennen määrä on pyörinyt noin 1 100–1 200 hujakoilla.
Valtiokonttorin mukaan laskenut määrä heijastaa sitä, että Puolustusvoimien kanssa on kiinnitetty huomiota siihen, millaisia vahinkotapauksia konttoriin ylipäänsä ilmoitetaan.
Puolustusvoimien mukaan kehityksen taustalla taas on se, että se pyrkii nollalinjaan kaikissa loukkaantumisissa. Työtä sen eteen on tehty tämä vuosikymmen.
– Meillä on erilaisia varomääräyksiä, joilla esimerkiksi säännellään aseiden, ajoneuvojen ja laitteiden käyttöä. Myös koulutus ja valvonta ovat tärkeitä, Karjalainen sanoo.
Yksikin tapaturma on liikaa, sanoo johtava työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, majuri Panu Kekoni Pääesikunnasta.
– Jokainen vahinko ja tapaturma on lähtökohtaisesti estettävissä ja siihen pyritään. Sotilaskoulutus on tietysti osin riskialtista toimintaa ja tapaturmia edelleen sattuu, vaikka turvallisuus on kaikessa etusijalla.
"Jokainen vahinko ja tapaturma on lähtökohtaisesti estettävissä, ja siihen pyritään."
Panu Kekoni, johtava työ- ja palvelusturvallisuuspäällikkö, Pääesikunta
Kekonin mukaan olennaista on, että esimiehet ovat koko ajan kartalla varusmiesten kunnosta.
– Varusmiehille pitää myös opettaa heti palveluksen alussa, miten tapaturman sattuessa toimitaan.
Nollalinja vaikuttaa vähintäänkin kunnianhimoiselta, kun ottaa huomioon, että vahinkoilmoituksia tehdään vuosittain noin tuhat.
Äskettäin on kerrottu muun muassa tapauksesta, jossa varusmies sai lievän palovamman käteensä Uudenmaan prikaatin harjoituksessa Syndalenissa.
Varusmiesliitto huolestunut kasarmien sisäilmasta
Varusmiesliittoon tulee terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä vain harvakseltaan. Yleensä ne liittyvät sisäilmaan.
Varusmiesliiton mukaan "aivan liian moni varusmies joutuu kotiutumaan pahentuneiden hengitystie- ja astmaoireiden kanssa".
– Me näemme, että sisäilmaongelmat ovat suurin ongelma, joka varusmiehelle koituu, jos on koituakseen, sanoo Varusmiesliiton puheenjohtaja Jaakko Kivistö.
Varusmiesliiton mukaan pääosin Puolustusvoimat ja Valttiokonttori hoitavat tapaturmiin ja sairauksiin liittyvät asiat hyvin.
"Jos esimerkiksi joudutaan nuorena sairauseläkkeelle, ei yhteiskunta siitä ainakaan positiivisesti nettoa."
Jaakko Kivistö, Varusmiesliiton puheenjohtaja
Kivistö huomauttaa, että näin pitääkin olla, sillä varusmiehet ovat yhteiskunnan määräyksestä palvelemassa isänmaata.
– Puuttuminen esimerkiksi vammoihin hyvissä ajoin ehkäisee sitä ongelmaa, joka mahdollisesti tulee yhteiskunnan eteen myöhemmin. Jos esimerkiksi joudutaan nuorena sairauseläkkeelle, ei yhteiskunta siitä ainakaan positiivisesti nettoa.
Asevelvollisena vammautuneiden tukijärjestön mielestä vakavasti vammautuneet asevelvolliset taas saavat liian vähän tukea ja opastusta elämänsä järjestämisessä.
Korvauksia maksetaan vuosittain miljoonia
Valtiokonttori maksaa vuosittain korvauksia varusmiehiin liittyvistä tapauksista noin 7,5 miljoonaa. Rahoilla katetaan muuun muassa tutkimus- ja sairaanhoitokuluja, ansionmenetyksiä ja kuntoutusta.
Summat vaihtelevat suurestikin.
– Lievissä vahingoissa puhutaan joistain sadoista euroista. Kun tapahtuu vakavia vahinkoja, joista aiheutuu pitkää työkyvyttömyyttä ja sitä kautta ansionmenetyksiä ja niin edelleen, puhutaan kymmenistä tuhansista, jopa sadoista tuhansista euroista, lakimies Tuomo Yliluoma kertoo.
Useimpien korvaushakemus menee läpi, sillä Yliluoman mukaan lähes 95 prosenttia tapauksista korvataan.
Kuolemantapauksiin liittyviä kuluja korvataan hautausapuna ja perhe-eläkkeenä.
Valtiokonttori vakuuttaa ottavansa varusmiesten vammat vakavasti, sillä kyse on nuorista ihmisistä. Lakimies Tuomo Yliluoman mukaan Valtiokonttori ohjaa varusmiehiä matalalla kynnyksellä kuntoutukseen.
Näin ehkäistään myös syrjäytymisen riskiä, jotta varusmies ei jää liian pitkäksi aikaa kotiin.
Lue lisää:
Reserviläinen: Kertausharjoituksissa entistä enemmän sotilastapaturmia
Turvallisuus kiinnostaa varusmiehiä – arkisia onnettomuuksia sattuu aina
Varusmiesten kuolemantapaukset vähentyneet: "Jokainen niistä olisi vältettävissä"