Sunnuntain vaaleissa eduskuntapaikoista kamppailee 20 poliittista järjestöä, joilla on ehdokkaita lähes koko maassa. Peräti seitsemän noista liikkeistä on syntynyt juuri päättyneen vaalikauden aikana.
Edessä on protestivaalit. Se, keiden kaikkien hyväksi protesti kanavoituu, on vielä epävarmaa.
Kannastaan epävarmoja äänestäjiä on hyvin paljon. Siksi voisi kuvitella, että uusilla puolueilla on kohtuulliset mahdollisuudet saada ehdokkaitaan läpi vaaleissa.
Näin asia ei kuitenkaan ole. Uusista poliittisista järjestöistä vain viidellä on jonkinasteinen mahdollisuus saada eduskuntaan omia edustajiaan.
Nuo järjestöt ovat Liike Nyt, Seitsemän tähden liike, Sininen Tulevaisuus, Feministinen puolue ja Piraattipuolue. Kuitenkin vain yksi tai kaksi mainituista voi onnistua tavoitteessa, jos vaalitulos vastaa suunnilleen tuoreimpia mielipidetiedusteluja.
Uudet puolueet syntyvät useimmiten vanhojen perustusten varaan
Uuden puolueen perustaminen on usein seurausta vanhan puolueen hajoamisesta tai hiipumisesta. Esimerkiksi perussuomalaisen puolueen perusta rakennettiin alun perin Suomen Maaseudun Puolueen (SMP) raunioille.
SMP:n kokeneet puolueaktiivit osasivat rakentaa nopeasti organisaation uudelle puolueelle. He myös onnistuivat kehittämään uudelle puolueelleen nykyaikaisen populistisen strategian ja keräämään sen avulla ympärilleen uusia jäseniä ja kannattajakuntaa.
Vasemmistoliitto on syntynyt samantapaisen muodonmuutoksen kautta. Se on niin ikään kyennyt kokoamaan itselleen uusia, uudentyyppisiä kannattajia.
Usein käy myös niin, että kokenut, karismaattinen poliitikko irtautuu entisen puolueensa jäsenyydestä ja houkuttelee kannattajansa mukaansa uutta poliittista liikettä pystyttämään.
Esimerkiksi Suomen maaseudun puolue (SMP) oli entisen puolueensa johdon kanssa riitaantuneen, karismaattisen poliitikon, Veikko Vennamon perustama populistinen liike.
Viime vuoden lopulla rekisteröidyn Seitsemän tähden liikkeen synnyn tausta on samantapainen.
Täysin uuden puolueen aseman vakiinnuttaminen on visainen tehtävä
Nollapisteestä toimintansa aloittavan, täysin uuden poliittisen liikkeen eduskuntaan nostaminen onnistuu vaaleissa aniharvoin.
Viimeksi tällaista on koettu 1990-luvulla, kun Nuorsuomalaiset, Remonttiryhmä ja Kirjava Puolue onnistuivat saamaan edustajiaan Arkadianmäelle. Noiden puolueiden taival eduskunnassa jäi lyhyeksi ja liikkeet kuihtuivat nopeasti.
Vihreät on poikkeus nollapisteestä valtakunnanpolitiikkaan harpanneiden puolueiden joukossa. Kun vihreä liike näki Suomessa päivänvalon 40 vuotta sitten, sen johtohahmot olivat uusia kasvoja politiikassa.
Liike syntyi uuden aatteen pohjalle ja se erottautui useimmista muista puolueista välttäessään oikeistoon tai vasemmistoon leimautumista.
Täysin uuden eduskuntapuolueen aseman vakiinnuttaminen on miltei yhtä vaikeaa kuin painovoiman kumoaminen. Vihreät on silti onnistunut sen tekemään. Puolue on vakiintunut, kasvattanut kannatustaan ja saanut ajoittain myös edustajiaan maan hallitukseen.
Muista viime vuosikymmeninä syntyneistä puolueista vain perussuomalaiset on pystynyt vakiinnuttamaan asemaansa vastaavalla tavalla. SMP:n raunioille syntyneen liikkeen vakiintumista on edesauttanut sen ideologinen suunnanmuutos.
Puolue on entistä maahanmuuttovastaisempi ja kansallismielisempi. Tämän muutoksen myötä se on myös yhtenäisempi kuin ennen.
Päättyneellä vaalikaudella syntyi seitsemän uutta poliittista liikettä
Viime vaaleissa kahdeksan puoluetta sai ehdokkaitaan eduskuntaan. Vaalikauden lopussa eduskunnassa oli kuitenkin yhdeksän rekisteröityä puoluetta ja kaikkiaan kymmenen eduskuntaryhmää.
Kesken vaalikauden eduskuntaan ilmaantuivat puolueet nimeltä Sininen tulevaisuus (Sin.) ja Seitsemän Tähden Liike eli tähtiliike (TL).
Siniset syntyi perussuomalaisten hajottua toissa kesänä. Euroopan parlamentista eduskuntaan palannut Paavo Väyrynen perusti tähtiliikkeen viime vuonna, kun hän riitaantui Kansalaispuolueen muun johdon kanssa.
Kun Harry Harkimo loikkasi kokoomuksesta omaan ryhmäänsä vuosi sitten, eduskuntaan syntyi kolmas uusi eduskuntaryhmä, Liike Nyt. Se ei ole organisoitunut puolueeksi, mutta on asettanut eduskuntavaaleihin ehdokkaita koko maassa.
Vailla eduskuntapaikkoja olevia rekisteröityjä puolueita on yhdeksän. Niistä neljä on perustettu juuri päättyneellä vaalikaudella. Nuo neljä ovat Eläinoikeuspuolue (EOP), Kansalaispuolue (KP), Feministinen puolue (FP) ja Suomen Kansa Ensin (SKE).
Puoluerekisterissä olevista poliittisista liikkeistä vailla eduskuntapaikkoja ovat myös Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) , Kommunistinen Työväenpuolue - Rauhan ja Sosialismin puolesta (KTP), Itsenäisyyspuolue (IPU), Piraattipuolue (PP) ja Liberaalipuolue - Vapaus valita (Lib.).
Kaikki edellä mainitut pienpuolueet kärsivät samoista ongelmista, jotka rasittavat niitä vaalitaistelussa.
Sekä puolueiden johtajat että niiden ehdokkaat ovat tuntemattomia suurelle yleisölle. Pikkupuolueet toimivat vapaaehtoisen talkootyön varassa, koska niiden organisaatiot ovat ohuet ja rahavarat olemattomat.
Pienpuolueet kiertävät noidankehää. Niillä on toistaiseksi vähän kannatusta ja luottamustoimia. Siitä johtuen niiden näkyvyys tiedotusvälineissä on heikko.
Koska puolueiden näkyvyys mediassa on olematon, niiden on vaikea kasvattaa kannatustaan ja saada hoitoonsa luottamustehtäviä.
Liike Nyt ja tähtiliike erottuvat tulokkaiden joukosta
Tähtiliike ja puolueeksi rekisteröimätön Liike Nyt poikkeavat muista eduskuntaan pyrkivistä pienryhmistä.
Kummankin johdossa on laajalti tunnettu ja ansioitunut henkilö. Nämä uudet liikkeet ovat myös kyenneet rekrytoimaan listoilleen selvästi enemmän ehdokkaita kuin muut pienpuolueet.
Tähtiliikkeellä on ehdokkaita kaikissa manner-Suomen vaalipiireissä. Heitä on kaikkiaan 175. Liike Nytillä on 108 ehdokasta yhteensä 10 vaalipiirissä. Eläinoikeuspuolue on ehdokkaiden määrällä mitattuna pienin pienpuolueista. Sillä on koko maassa vain 17 ehdokasta.
On mahdollista, että sekä TL että Liike Nyt saavat ainakin pääehdokkaansa läpi vaaleissa.
Paavo Väyrynen ja Harry Harkimo ovat johtamiensa liikkeiden kiistattomat vetonaulat. He ovat asettuneet ehdolle Uudellemaalle, jossa kynnys eduskuntaan on matala. 13 000 ääntä keräävä puolue tai vaaliliitto voi saada siellä yhden edustajan läpi.
Tähtiliike ja Liike Nyt joutuvat keräämään ehdokkaiden läpimenoon tarvittavat äänipotit omin avuin. TL ei ole solminut vaaliliittoja muiden puolueiden kanssa. Liike Nyt ei sitä voi tehdä, koska se ei ole puolue, vaan yksittäisten ehdokkaiden valitsijayhdistysten muodostama vaaliliitto.
Se ei ole edes pyrkinyt rekisteröitymään puolueeksi eikä sillä ei ole yksityiskohtaista vaaliohjelmaa. Liike Nytin ehdokkaita yhdistää vain löyhä periaatejulistus, joka sisältää kuusi periaatetta.
Liike Nytin vaalimenestys lepää paljolti Harry Harkimon maineen varassa
Harry Harkimo keräsi viime eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta 11 416 ääntä. Vastaavaan henkilökohtaiseen äänimäärään yltäminen lienee hänelle nyt vaikeaa, koska osa Harkimoa viimeksi äänestäneistä ei hyväksy sitä, että hän loikkasi kokoomuksesta.
Siksi Harkimokaan ei voi olla vuorenvarma läpimenostaan. Harkimon menestystä siivittää kuitenkin hänen maineensa tv-persoonana, liikemiehenä ja urheilumogulina.
Haitaksi Liike Nytille on ollut se, ettei se ole voinut osallistua puolueille tarkoitettuihin tv:n vaalitentteihin.
Liike Nyt saattaa yllättää vaaleissa, koska sen tavoitteet, organisaatio ja toimintatapa poikkeavat täysin kilpailijoiden malleista. Liike Nyt sanoo pyrkivänsä muuttamaan ennen muuta politiikan menettelytapoja.
Tätä korostaessaan liike on luonut itsestään mielikuvaa politiikkaa uudistavana voimana. Tuo viesti saattaa puhutella poliittiseen päätöksentekoon epäilevästi suhtautuvia ihmisiä.
Liike Nyt aikoo äänestää eduskunnassa “nettiparlamentin” tekemien päätösten mukaisesti. Järjestön oman ilmoituksen mukaan sen perustamaan nettiparlamenttiin kuuluu 12 000 ihmistä.
Toimintamalli sisältää ristiriidan. Liike Nyt ei hyväksy puoluekuria, mutta edellyttää ehdokkaittensa sitoutuvan nettiparlamentin päätöksiin.
Tähtiliike kalastelee kannatusta perussuomalaisten nostamilla teemoilla
Tähtiliikkeen menestys vaaleissa on paljolti kiinni Paavo Väyrysen äänisaaliista. Väyrysen vaalitulosta on vaikea ennakoida, koska hän oli edellisissä eduskuntavaaleissa ehdolla Lapissa. Siellä hän keräsi 6 889 ääntä.
Jotta Väyrynen pääsisi eduskuntaan, hänen täytyisi todennäköisesti saada Uudeltamaalta huomattavasti enemmän ääniä kuin mitä hän keräsi Lapista viime vaaleissa. Läpi päästäkseen hän tarvinnee myös muiden tähtiliikkeen ehdokkaiden ääniä tuekseen.
Väyrysen mahdollisuuksia heikentää se, että hän on leimautunut riidankylväjäksi. Hänellä on ollut pitkällisiä kiistoja keskustan ja kansalaispuolueen kanssa. Niiden vuoksi hän lienee menettänyt perinteisiä äänestäjiään melko paljon.
Väyrysen uudelleenvalinta eduskuntaan olisi pieni ihme, mutta Väyrystä ei pidä aliarvioida. Hän on tehnyt lukemattomia ihmeitä lähes 50 vuotisen poliittisen uransa aikana.
Tähtiliikkeen ongelma puolueena on siinä, että se koettaa tunkeutua tonteille, jotka muut puolueet ovat vallanneet jo aikoja sitten.
TL vaatii maahanmuuton hillitsemistä, vastustaa “Euroopan ylikansallista yhdentymistä” ja Suomen sotilaallista liittoutumista. Puolueen sanoma kuulostaa monelta osin perussuomalaiselta. Toisaalta puolueella on samoja tavoitteita kuin keskustalla.
Kansalaispuolue, Suomen kansa ensin ja liberaalit kärsivät samasta ongelmasta kun tähtiliike: niiden ajamat asiat ovat jo pitkään olleet vahvasti muiden puolueiden työjärjestyksessä.
Piraattipuolue ja feministit ovat liittoutuneet, mutta kilpailevat keskenään
Yksitoista vuotta toiminnassa ollut Piraattipuolue ja vajaan kolmen vuoden ikäinen Feministipuolue painivat valtakunnan politiikassa suurinpiirtein samassa painoluokassa. Vaaleissa puolueet ovat sekä toistensa kilpailijoita että yhteistyökumppaneita.
Kumpikin puolue haaveilee saavansa kansanedustajan läpi Helsingin vaalipiiristä, jossa niiden puheenjohtajat, Petrus Pennanen (PP) ja Katju Aro (FP) ovat ehdolla.
Heillä lienee yhtäläiset teoreettiset mahdollisuudet läpimenoon, mutta vain toinen heistä voi paikan saada.
Helsingin piraattien ja feministien välisessä kisassa parasta menestystä on povattu Katju Arolle. Hänen kannatuksestaan kertoo muun muassa Helsingin Sanomien hiljattain tekemä vetovoimakysely. Siinä Aro sijoittui Helsingissä 20:n suosituimman ehdokkaan joukkoon.
Piraatit ja feministit ovat Helsingissä samassa vaaliliitossa, jossa on lisäksi kaksi muuta ryhmittymää: eläinoikeuspuolue ja liberaalit. Vaaliliiton pitäisi saada 14 000 ääntä, jotta yksi kansanedustajan paikka irtoaisi.
Sekä edellisten kunta- että eduskuntavaalien tulosten perusteella 14 000 äänen keruu on kova haaste vaaliliitolle. Yhden edustajan läpiajo voi kuitenkin olla nipin napin mahdollisuuksien rajoissa.
Vaaliliitot ovat pienpuolueiden oljenkorsi
Kaikki pienpuolueet tähtiliikettä ja KTP:tä lukuun ottamatta koettavat kohentaa mahdollisuuksiaan muiden pikkupuolueiden kanssa solmituilla vaaliliitoilla.
Liberaalipuolue ja piraatit ovat liittoutuneet keskenään monessa vaalipiirissä. Eläinoikeuspuolue, feministit ja SKP hakevat toisistaan tukea Pirkanmaalla.
Kansalaispuolue ja Suomen kansa ensin ovat tehneet samoin. Eniten vaaliliittoja – kaikkiaan kahdeksan – on kansalaispuolueella. Se on liittoutunut pääasiassa SKE:n kanssa.
Kansalaispuolue, SKE ja liberaalit kärsivät samasta ongelmasta kun Tähtiliike: niiden ajamat asiat ovat jo pitkään olleet vahvasti muiden puolueiden työjärjestyksessä.
Osa pienpuolueista on marginaalin marginaalissa
Vuonna 2014 syntynyt Liberaalipuolue ei ole saanut toistaiseksi tuulta siipiensä alle.
Parin vuoden takaisissa kuntavaaleissa puolue keräsi koko maassa vain 4 117 ääntä. Kaksi vuotta myöhemmin perustettu Eläinoikeuspuolue sai tyytyä 1 795 ääneen (0,07 prosenttia äänistä).
Suomen Kansa Ensin aloitti toimintansa vasta vuoden 2017 lopulla. Jyrkän kansallismielinen puolue mittaa nyt ensimmäistä kertaa kannatustaan vaaleissa. SKE on asettanut 34 ehdokasta.
Kommunistiset puolueet, SKP ja KTP ovat hiljalleen kutistuneet marginaalin marginaaliin. Nuo kaksi puoluetta saivat viime eduskuntavaaleissa koko maassa yhteensä alle 0,4 prosenttia äänistä.
SKP:lla on koko maassa 88 ehdokasta, KTP:lla 32. Puolueiden kannattajakunnan ikärakenne on vino. Niiden ehdokaslistoilla on suhtettoman paljon eläkeikäisiä.
Kahdenkymmenenviiden vuoden ikäinen itsenäisyyspuolue (IPU) on kokenut saman tapaisen kohtalon, kuin kommunistiset puolueet. Sen kannatus jäi vuoden 2015 eduskuntavaaleissa 0,46 prosenttiin.
Median teettämät puoluekannatusmittaukset koskevat lähinnä eduskuntapuolueita. Viime aikoina ne ovat mitanneet yksilöidysti yhdeksän eri puolueen kannatusta. Perussuomalaisista irtautunut ryhmä, siniset, on luettu gallupeissa eduskuntapuolueisiin.
Liike Nyt ja Seitsemän tähden liike sisältyvät tutkimuksissa kategoriaan “muut”, jossa on lisäksi yhdeksän rekisteriin merkittyä, eduskuntapaikkoja vailla olevaa pienpuoluetta.
Ylen tuoreimmassa puoluekannatusmittauksessa “muut”-ryhmän yhteenlaskettu kannatus on 3,4 prosenttia. “Muut” puolueet saisivat tuon ennusteen mukaan kaksi paikkaa eduskuntaan.
Jos arvio pitää kutinsa, on kiinnostavaa nähdä, nostaako “muiden” äänisaalis eduskuntaan yhden vai kaksi uutta poliittista liikettä.
Ylen gallupin tulos viittaa siihen, että Sininen tulevaisuus putoaisi eduskunnasta.
Sinisillä saattaa kuitenkin olla hienoinen mahdollisuus saada paikkaan oikeuttavat äänet Uudeltamaalta. Puolue on keskittänyt sinne ehdolle useita tunnetuimmista poliitikoistaan.
Korjaus 13.4. kello 20:30. Korjattu Eläinoikeuspuolueen kuntavaaleissa saamaksi tulokseksi 0,07 prosenttia äänistä. Jutussa luki aiemmin 0,007 prosenttia.
Lue myös:
Tunnistatko puolueiden ilmastolupaukset? Testaa tietosi
Etsi ehdokkaasi Ylen vaalikoneessa – mukana noin 2 200 ehdokasta koko maasta
11 uutta ryhmää pyrkii eduskuntaan, mutta vain pari voinee onnistua – Miksi puolueen synnyttäminen on niin vaikeaa? Tapahtuuko lähipäivinä jotain outoa? Näillä nopeilla vinkeillä voit tunnistaa vaalihäirinnän ilmiöt, jotka ovat tapahtuneet jo muualla