Jääkiekon tuore MM-kulta osoittaa, että voittamisen kulttuuri on vahvistunut Suomessa. Näin asian näkee filosofi Frank Martela, joka katsoi loppuottelun 5- ja 7-vuotiaiden poikiensa kanssa kotona.
– Vaikka finaali oli niin myöhään, oli pakko pitää pojat hereillä, filosofi hymyilee.
Tutkijan työnsä ja opettamisen lisäksi Martela valmentaa ihmisiä toteuttamaan itseään paremmin hyvän elämän saavuttamiseksi.
Suomi–Kanada -loppuottelu näyttäytyi filosofille muun muassa jääkiekkoilijoiden henkisenä kasvuna.
– Tuntuu, että nuorten pelaajien itsevarmuus ja henkinen kypsyys ovat aivan eri tasolla kuin pari vuosikymmentä sitten, Martela sanoo.
Suomi on hänen mukaansa lähtenyt viime vuosina finaaleihin “häviäjäjoukkueena” ja “hermoillut”, mutta sunnuntai-iltana sellainen tunnelma oli tipotiessään.
Martelan mukaan Leijonat lähtivät tällä kertaa voittamaan kisat. Se näkyi asenteena.
Hän toivoo, että suomalaiset ottaisivat oppia myös muualla elämässä jääkiekon tuoreiden maailmanmestareiden suhtautumistavasta.
Filosofi uskoo, että onnistuneen valmentamisen lisäksi Suomen joukkueen menestyksen takana on myös miesten kyky puhua omista tunteistaan.
– Se on lisääntynyt, hän sanoo.
Nuoret miehet ovat hänen mukaansa olleet aiemmin ehkä sulkeutuneempia, ja “vaikeiden” tunteiden näyttämistä on vältetty.
Se on tullut Martelan mukaan esiin vaikeissa ja stressaavissa tilanteissa, mutta muutos on tapahtunut. Nykynuoret ja etenkin nykymiehet pystyvät Hartelan mukaan puhumaan tunteistaan paremmin, ja se näkyy myös jääkiekossa.
Pelaajat käyvät henkisillä valmentajilla ja joukkueen matkassa voi kulkea psykologi.
– Tiukoissa paikoissa pystytään sen seurauksena pelaamaan turnauksen parhaita pelejä, Martela sanoo.
Kuka ehtii ensin Havis Amandalle?
Suomalaisten into lähteä keskellä yötä spontaanisti juhlimaan maailmanmestaruutta ilahduttaa Martelaa. Hänestä ilo on silloin aidoimmillaan. Sama kaava näyttää toistuvan vuosikymmenestä toiseen. Nykyperinne alkoi, kun Suomi voitti ensimmäisen MM-kullan jääkiekossa vuonna 1995, ja kansa pakkautui Havis Amandan ympärille Helsingin kauppatorille.
Samankaltaista hurmahenkeä nähtiin myös silloin, kun Lordi voitti euroviisut vuonna 2006.
Martela puhuu ilmiöstä hetkinä, jolloin yhteiskunnan rakenne katoaa, ja ihmisistä tulee yhtä ja samaa vellovaa massaa.
Hän koki sen ensi kerran itse vuonna 2011, kun Suomi voitti edellisen MM-kullan jääkiekossa.
– Kaikki olivat kavereita keskenään ja saattoivat halata toisiaan. En ollut kokenut sellaista koskaan aiemmin niin vahvasti, Martela toteaa.
Hän viittaa myös evoluutioon. Vaikka olemme yksilöllisiä, meillä on myös tarve kollektiivisuuteen. Tietyt asiat, kuten MM-kulta, voivat laukaista sen. Esi-isien kohdalla kyse oli puolustamisesta. Laumana se onnistui paremmin kuin yksin.
– Ja kun Suomi voittaa MM-kultaa jääkiekossa, se voi olla niin vahva osa ihmisen identiteettiä, että hän tarvitsee ympärilleen muita ihmisiä juhlistamaan sitä, Martela sanoo.
Hän näkee jääkiekon MM-kullan kansakuntaa voimauttavana asiana.
– Kansakunnan toimivuus vaatii tietynlaista solidaarisuutta. Ja kun ihmiset lähtevät torille ja jakavat tällaisen kollektiivisen tapahtuman, se vahvistaa ihmisten yhteisöllisyyttä.
Voitolla voi olla merkittävä vaikutus koko kansankunnan hyvinvointiin. Vuonna 1995 historian ensimmäinen jääkiekon MM-kulta nosti suomalaiset henkisesti lamasta.
Sunnuntai-iltana saatu mestaruus vaikuttaa Martelan mukaan samalla tavalla.
– Tämä osuu taas hyvään saumaan, sillä Suomi on käynyt läpi pitkän taantuman, Martela muistuttaa.
MM-kulta auttaa Martelan mukaan luomaan symbolin kehitykselle, jota Suomen taloudessa on viime vuonna tapahtunut.