Miljardien puiden istuttaminen ympäri maailman on merkittävin ja helpoin tapa torjua ilmastonmuutosta.
Näin toteavat tutkijat tiedelehti Sciencessa julkaistussa artikkelissa. Siinä lasketaan ensimmäistä kertaa kuinka monta puuta voitaisiin istuttaa nykyisten metsien ulkopuolelle kajoamatta silti ruuantuotantoalueille tai kaupunkeihin. Laidunmaat laskettiin mukaan, koska tutkijoiden mukaan muutamat puut eivät haittaisi lampaita ja lehmiä.
Tällä tavalla saataisiin tutkijoiden mukaan maapallolle 25 prosenttia eli 0,9 miljardia hehtaaria lisää metsäpinta-alaa, eli yli 500 miljardia puuta. Ne imisivät noin 200 gigatonnia ilmakehään laskettua hiilidioksidia kasvettuaan täysikasvuisiksi. Tämä muutos metsien määrään leikkaisi noin 25 prosenttia ilmakehän hiilidioksidista talteen.
Luulin, että metsitys olisi top 10:ssä ilmastonmuutoksen torjuntakeinoissa, mutta se onkin ylivoimaisesti tehokkaampi kuin kaikki muut ilmastonmuutoksen torjuntakeinot.
Tom Crowther, Sveitsin ETH Zürich -yliopiston professsori
Tuoreessa analyysissa löydettiin 1,7 miljardia hehtaaria puutonta maata, josta 1,2 miljardilla hehtaarilla puun taimet kasvaisivat luonnostaan. Ala vastaa noin 11 prosenttia maapallon maapinta-alasta ja on yhteensä noin Yhdysvaltojen ja Kiinan kokoinen.
Tämän uuden määrällisen tutkimuksen mukaan metsänviljely ei olisi vain yksi keino torjua ilmastonmuutosta, vaan paras kaikista.
– Se mikä räjäyttää tajuntani, on mittakaava. Luulin, että metsitys olisi top 10:ssä ilmastonmuutoksen torjuntakeinoissa, mutta se onkin ylivoimaisesti tehokkaampi kuin kaikki muut ilmastonmuutoksen torjuntakeinot, sanoo The Guardianille Sveitsin ETH Zürich -yliopiston professsori Tom Crowther, joka johti tutkimusta.
Hän korostaa, että on silti erittäin tärkeää saada nykyinen päästökehitys kääntymään kohti nollapäästöjä. Puilla, jos sellaisia alettaisiin ehdotetussa mittakaavassa istuttamaan, kestäisi kuitenkin 50–100 vuotta saavuttaa täysi päästöjensitomispotentiaalinsa.
– Vihdoin meillä on virallinen arvio siitä, kuinka paljon maata voimme ja meidän pitäisi metsittää. Tämä on valtavan tärkeä suunnitelma hallituksille ja yrityksille, sanoo The Guardianille puolestaan YK:n ilmastokokousten entinen johtaja Christiana Figueres.
Puita on alettu jo istuttaa
Tutkimus perustuu 80 000 korkearesoluutioiseen Google Earth -sateliittikuvaan. Keinoäly yhdisti kuvat kymmeneen tärkeään maaperää, pinnanmuotoja ja ilmastoa kuvaavaan muuttujaan. Näiden avulla laadittiin maailmanlaajuinen kartta siitä, missä puut voisivat kasvaa.
Crowther Labin nettisivuilla voi katsoa yksittäisiä paikkoja, joihin puita voisi istuttaa ja mitkä puulajit ovat kotoperäisiä lajeja alueella.
Tutkimus ei ota kantaa siihen, kuinka maailmanlaajuinen puidenistutuskampanja rahoitettaisiin tai tehtäisiin.
Professori Crowtherin mukaan halvimmillaan puuntaimia istutetaan 30 Yhdysvaltojen sentin kappalehintaan. Tällä hinnalla biljoona puuta saataisiin istutettua 300 miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Hänen mukaansa taloudellinen kannustin maanomistajille puiden istuttamiseen mailleen on ainoa keino, jolla puita ja metsiä saataisiin lisättyä.
Puita voi istuttaa kaikkialle maapallolla. Suurimman vaikutuksen saa kuitenkin aikaan tropiikissa, mutta Crowtherin mukaan jokainen voi osallistua. Pinta-alaltaan maailman kuudella suurimmalla valtiolla, Venäjällä, Kanadalla, Kiinalla, Yhdysvalloilla, Brasilialla ja Australialla, on käytössään puolet koko maapallon potentiaalisesta puidenlisäyskapasiteetista.
Puidenistutusaloitteita on jo nähtykin, esimerkiksi 48 valtion Bonn Challenge, jonka tavoitteena on palauttaa 350 miljoonaa hehtaaria metsää vuoteen 2030 mennessä.
Myös Suomessa kesäkuussa pidetty maailman koululaisten ilmastokokous päätti istuttaa 100 miljoonaa puuta ympäri maailman torjumaan ilmastonmuutosta.
4H-nuoretkin istuttavat puun taimia. Tavoitteena on palauttaa 10 000 hehtaaria metsää Suomeen vuoteen 2030 mennessä. Syksyllä myös yksityishenkilöt voivat ostaa puuntaimia ilmaston hyväksi.
Antero Vartian perustaman Compensate-säätiön perusajatus on, että kun ihmiset kompensoivat päästöjään, rahat ohjataan lyhentämättömänä metsityshankkeisiin, jotka sitovat kuluttajien aiheuttamat päästöt.
Lue myös:
KORJAUS 8.7.2019 klo 8:20: Muutettu triljoona biljoonaksi kohtaan, jossa kerrotaan puun taimien istuttamisesta hintaan 30 Yhdysvaltojen senttiä kappale.