Yhdysvalloissa on tapahtunut kolme joukkoampumista vuorokauden kuluessa. Texasin El Pason ampumisessa on kuollut ainakin 20, Ohion Daytonissa on tähän mennessä vahvistettu kuolleen 10 ja Chicagossa useiden ihmisten tiedetään loukkaantuneen.
El Pason tapaus oli tänä vuonna Yhdysvaltojen 19. ja Daytonin kahdeskymmenes joukkoampuminen, joka on vaatinut vähintään neljä uhria.
Joukkoampumiset ovat jälleen herättäneet keskustelua Yhdysvaltojen aselaeista. Mikä saisi Yhdysvallat muuttamaan lainsäädäntöään?
– Muutos vaatisi republikaanipuolueen sisällä tapahtuvaa muutosta, Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltola sanoo.
Kaikenkattavaa aselainsäädäntöä ei ole saatu muodostettua puolueiden erimielisyyden vuoksi.
– Yhdysvalloissa yleinen mielipide on kääntynyt aseenkanto-oikeuden rajottamisen suuntaan. Mitään sellaista ei kuitenkaan ole tapahtunut, mikä olisi saanut kongressin säätämään uusia lakeja ja presidenttiä suostumaan niihin.
Aaltolan mukaan aseenkanto-oikeutta pidetään maassa identiteettikysymyksenä ratkaistavissa olevan ongelman sijaan.
Osavaltioilla on erilaiset käsitykset maan perustuslakiin kirjatun aseenkanto-oikeuden tulkinnasta.
– Joissain osavaltioissa ajatellaan, että aseita lisäämällä voitaisiin estää ampujia suorittamasta tällaisia joukkomurhia, mutta mielestäni ajatus kuulostaa täysin utopistiselta.
Ongelma ei vain Yhdysvalloissa
Aaltolan mukaan Yhdysvalloissa julkinen keskustelu on muuttunut avoimesti vihamielisempään suuntaan latinotaustaisia kohtaan.
Texasin ampuja on kotoisin Dallasin esikaupungista eli yli tuhannen kilometrin päästä El Pasosta. Ääriajattelijoiden usein käyttämälle foorumille kirjoittamassan manifestissa mies kertoi, että iskun kohteena on latinoyhteisö.
Poliisi tutkii asiaa viharikoksena.
– Julkiseen keskusteluun ovat vaikuttaneet myös muun muassa Yhdysvaltojen presidentin kärkevät puheet. Tämä vaikuttaa erityisesti niihin ihmisiin, jotka ovat valmiiksi täynnä vihaa joitain ihmisryhmiä kohtaan, Aaltola sanoo.
Hän muistuttaa, että äärioikeistolaisten tekemiä joukkoampumisia on tapahtunut myös tiukemmat aselait omaavissa maissa. Tällainen on esimerkiksi Norjan Utøyan saarella tehty isku.
Aaltolan mukaan Suomessa myös Jokelan kouluampuja oli osallistunut ääri-ideologisiin keskusteluihin netin foorumeilla.
– Ongelma ei ole ainoastaan Yhdysvalloissa, vaan panoksia valvontaan pitää laittaa muissakin valtioissa, joissa äärioikeistolaista ideologiaa noudattavia viharikoksia on tehty.
Viharikokset rinnastettavissa terrorismiin
Teknologian kehitys on mahdollistanut viharikoksiin liittyvien jäähyväiskirjeiden tehokkaan levittämisen.
Esimerkkinä voitaisiin mainita maaliskuun Uuden-Seelannin Christchurchin moskeijaiskut. Tiettävästi kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun terrori-isku on striimattu suorana nettiin.
Sekä El Pason joukkoampumisen että Uuden-Seelannin moskeijaiskujen tekijät latasivat tekoonsa liittyvän manifestin suositulle foorumille.
Aaltolan mukaan valkoisen ylivallan ideologiaa ilmentävät viharikokset ovat rinnastettavissa terrorismiin.
– Yksin toimivilla tekijöillä on yhteyksiä suurempiin ryhmittyviin, jotka toimivat esimerkiksi sosiaalisen median foorumeilla ja pelimaailmassa. Yleensä aseeseen tarttuu voimakkaan psyykkisen paineen alla oleva nuori mies.
Juttua täsmennetty 5.8. klo 10.17: Suomessa tapahtuneella joukkoampumisella viitattiin Jokelan kouluampujaan, joka oli keskustellut ääri-ideologisilla nettifoorumeilla.
Lue lisää: