Helsinkiin perustetaan YK:n vaikuttavuussijoittamisen toimisto.
YK:n projektipalvelujen toimiston UNOPSin alainen vaikuttavuussijoitusohjelma toimii hankkeiden kehittäjänä. Se rakentaa hankkeet sijoituskelpoisiksi ja houkuttelee sitten yksityisiä sijoittajia mukaan.
Se keskittyy kolmeen teemaan, jotka ovat uusiutuva energia, edullinen asuminen ja terveys.
Suomi suunnittelee ohjelman tukemista noin 20 miljoonalla eurolla.
Mikä vaikuttavuussijoittaminen?
Vaikuttavuussijoittaminen tarkoittaa sitä, että sijoituspäätökset ovat vastuullisia ja niillä on myös yhteiskunnallista vaikutusta. Sijoituskohteen tavoitteena voi olla esimerkiksi ilmanlaadun parantaminen tai nuorten asunnottomuuden vähentäminen.
Toisin sanoen, vaikuttavuussijoittaminen yhdistää taloudellisen tuoton ja yhteisen hyvän tavoittelun. Vaikuttavuussijoittamisessa isossa osassa on myös konkreettisten tavoitteiden asettaminen ja niiden mittaaminen.
Vuonna 2015 perustettu vaikuttavuussijoitusohjelma kytkeytyy YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelmaan, joka kulkee nimellä Agenda 2030. Sen tavoitteena on esimerkiksi köyhyyden ja nälän poistamiseen vuoteen 2030 mennessä.
– Oli alusta asti selvää, että Agenda 2030 vaatii paljon rahaa. Paljon enemmän kuin virallinen kehitysapu tarjoaa, UNOPSin toimitusjohtaja Grete Faremo sanoo.
YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin UNCTAD arvio on, että tavoitteiden saavuttamisen vuosittainen investointivaje on 2,5 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Hän sanoo tämän ongelman olevan vaikuttamissijoitusohjelman ytimessä.
– Mietimme mitä voimme tehdä, jotta Agenda 2030 saadaan toteutettua.
Faremon mukaan sitä, että yksityinen sektori oli pakko saada mukaan.
Uutta YK:ssa
UNOPS ei saa siivua YK:n perusrahoituksesta.
– Toimimme kuten yritys. Emme tee politiikkaa, toteutamme vain projekteja, joista meille maksetaan.
Vaikuttamissijoittamisen tuominen YK:n sisälle oli Faremon mukaan uutta. Nyt miljardiluokan projekteja, joissa käytetään yksityistä rahaa, on yli 80 maassa.
Faremon mukaan projekteista iso osa on kaikkein vaikeimmilla markkinoilla. Silti UNOPSin toimitusjohtaja uskoo, että vaikuttamissijoittamisella on arvoa myös yksityiselle sektorille ja bisnestä voidaan tehdä yhdessä.
– Kun muutama vuosi sitten aloitimme, huomasimme tämän kiinnostavan sijoittajia ja yrityksiä, jotka haluavat toteuttaa 2030 agendaa.
UNOPSin vaikuttamissijoittamisohjelman kautta on rakennettu asuntoja pienituloisille perheille esimerkiksi Intiassa ja Pakistanissa yhdistämällä suunnittelu rakentamisesta ja lainoista.
– Meidän tehtävänämme on olla mahdollistaja.
Helsingin etuna Suomen ripeys
Innovaatiosuurlähettiläs Jarmo Sareva sanoo, että UNOPS pystyy toteuttamaan kehitysmaissa hankkeita etenkin edullisen asumisen ja kestävän energiantuotannon alalla.
– Ne tukevat kestävän kehityksen tavoitteita ja kestävä kehitys on Suomen oman kehityspolitiikan ytimessä.
Sareva näkeekin toimiston saamisen Helsinkiin tukevan Suomen kehityspoliittisia tavoitteita. Suomi sai vaikuttavuussijoitusohjelman toimiston nopeutensa ansiosta. Keskustelut aloitettiin viime vuoden lopulla.
– Suomi oli sekä hallituksen, että Helsingin kaupungin, että muiden sidosryhmien tasolla vahvasti sitoutunut UNOPSin tänne tuloon.
Tärkeässä osassa oli paitsi Suomen innovaatio-osaaminen myös osaaminen vaikuttavuussijoittamisen alalta.
Vaikuttavuussijoittamisohjelman toimisto avataan Helsingin keskustaan syksyn aikana.
Helsingissä on ennestään YK-yliopiston kehitystaloustieteen instituutti UNU-WIDER ja Espoon Otaniemessä YK:n teknologia- ja innovaatiolaboratorio UNTIL.