MOSKOVA Viralliselle Suomelle on vaikea puhua Venäjän ihmisoikeusrikkomuksista.
Niinistö on myös kertonut, ettei hänen ja Vladimir Putinin välillä ole tabuaiheita. Ehkä presidentti tänään herättääkin rohkeasti keskustelun kuten hän uumoili eilen suurlähettiläspäivillä ja tökkää vieraakseen saapunutta virkaveljeään.
Putin näyttää nimittäin nukkuneen, kun Venäjän viranomaiset ovat käyttäneet kovia otteita demokratiaa vaativia mielenosoittajia kohtaan.
Poliisi on ottanut kiinni lähemmäs 3 000 ihmistä heinä–elokuun aikana. Oppositiopoliitikkoja on tuomittu toistuvasti lyhytaikaisiin vankeustuomioihin. Rauhallisesti käyttäytyneitä mielenosoittajia syytetään joukkomellakoinnista, ja joitakin heistä uhkaa jopa kahdeksan vuoden vankeus.
Putin ei kuitenkaan itse kommentoinut viikkoihin millään tavalla opposition liikehdintää, joka on suurinta seitsemään vuoteen. Hän laskeutui suurmielenosoitusten aikana pienoissukellusveneellä Suomenlahden pohjaan ja kaasutteli Krimin niemimaalla moottoripyöräkerhon kanssa. Tällä hän alleviivasi, ettei välitä Moskovan kaduilla voimistuvista vaatimuksista.
Vasta maanantaina Putin viimein joutui kommentoimaan mielenosoituksia vieraillessaan Ranskassa presidentti Emmanuel Macronin luona. Putinin mukaan venäläisillä on oikeus rauhanomaisiin mielenosoituksiin, mutta Moskovassa ei kaivata Ranskassa nähtyjä keltaliivimellakoita.
Tilanteen rinnastaminen keltaliiviprotesteihin kuitenkin ontuu. Ensinnäkin keltaliivit on päästetty mukaan Ranskan vaaleihin, ja toiseksi Moskovan mielenosoituksissa ihmiset ovat käyttäytyneet korostetun rauhallisesti
Jo 20 vuotta vallankahvassa olleella Putinilla on toinenkin ongelma: Miten saada laskeva kannatus kuriin?
Venäjän valtiollinen tutkimuslaitos VTsIOM kertoi heinäkuun lopussa, että enää 30,4 prosenttia kansalaisista luottaa Putiniin tärkeiden valtiollisten kysymysten ratkaisemisessa. Tulos on huonoin vuodesta 2006 lähtien tehdyn kyselyn historiassa
Putinin suosio romahti Krimin valtauksen jälkeisistä huippuluvuista vuosi sitten kesällä esitellyn eläkeuudistuksen myötä. Hän ei monien pettymykseksi torpannut venäläisten eläkeikää nostavaa lakimuutosta.
Usko Putinin toimiin näyttää hiipuvan kansalaisten parissa edelleen siinä määrin, että mielipidetutkimuksia on hermostuksen kasvaessa rukattu toistuvasti.
VTsIOM päätti elokuun alussa julkistaa aiemmin viikoittain kerrotun kyselytuloksensa enää kerran kuukaudessa. Kun samainen tutkimuslaitos sai Putinin luottamuksesta pohjalukeman toukokuussa, se lisäsi valikoimiinsa toisella menetelmällä tehtävän luottamuskyselyn. Tällä tavalla presidentin suosio saadaan esitettyä aiempaa korkeampana.
Demokraattisessa maassa mielipidekyselyjen heilahtelut eivät saata vaaraan koko poliittista järjestelmää.
Toisin on Venäjällä. Siellä kyselytutkimukset ovat yksi harvoista keinoista, joilla maan johto voi edes jollakin tapaa osoittaa kansalaisten tuen vallanpitäjille ja perustella järjestelmän uskottavuutta.
Kyselyjen tuloksiin pitää kuitenkin suhtautua samalla varauksella kuin vaaleihinkin, sillä nykyjohtoa kritisoivat suuntaukset eivät pääse kunnolla esille valtion kontrolloimassa mediassa.
On selvää, etteivät nämä demokratiaa vaativat mielenosoitukset kaada nykyjärjestelmää.
Ennakkoon ohjatut ja äänestyspäivänä vilpillisesti toimitettavat vaalit ovat suurimmaksi osaksi pelkkä kulissi demokratialle. Kansainvälisessä demokratiaindeksissä Venäjä pitää perää eurooppalaisten maiden joukossa.
Tätä tilannetta on nyt vastustettu Moskovan kaduilla.
On selvää, etteivät nämä demokratiaa vaativat mielenosoitukset kaada nykyjärjestelmää. Ne ovat kuitenkin oire kasvavasta tyytymättömyydestä autoritääristä järjestelmää kohtaan.
Yhteiskunnan jännittyneisyyden voikin odottaa vain kasvavan lähestyttäessä vuotta 2024, jolloin Putin ei voi Venäjän nykyisen perustuslain mukaan jatkaa presidenttinä.
Euroopan unioni on tuominnut venäläisviranomaisten rajut toimet, sillä ne rikkovat kokoontumis- ja ilmaisunvapautta. Unionin ulkosuhdehallinto toivoo, että Venäjä noudattaa omaa perustuslakiaan ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin periaatteita.
Maanantaina myös presidentti Macron välitti samaa viestiä tavatessaan Putinin kesäasunnollaan Etelä-Ranskassa.
Suomen ulkopoliittinen johto ei ole perinteisesti halunnut puuttua Venäjän ihmisoikeuskysymyksiin. Tälläkin kertaa tuntuu epätodennäköiseltä, että virallinen Suomi lähtisi julkisesti huomauttamaan kovin kärkevästi naapurimaan demokratian tilasta, ei edes EU-puheenjohtajuuden antaman arvovallan tuella.
Suomen ulkopoliittinen johto ei ole perinteisesti halunnut puuttua Venäjän ihmisoikeuskysymyksiin.
Niinistö lausui eilen, että jos ihmisoikeustilanne muualla paranee sillä, että arvostelemme muita julkisesti, niin se kannattaa ilman muuta tehdä. Yleensä taidamme kuitenkin saada enemmän aikaan toimimalla toisin, presidenttiä lisäsi.
Tämän perusteella presidentit tulevatkin keskustelemaan Venäjän viimeaikaisista tapahtumista lähinnä kahdenkeskisesti. Tämä sopinee Niinistölle, etenkin jos presidenttien välit ovat hänen kuvaamalla tavalla luottamukset.
Niinistö tuskin haluaa ripittää Putinia ihmisoikeusasioista kameroiden edessä, ei vaikka moni sitä presidentiltä odottaakin.
Hienotunteisuus on paikallaan, sillä Venäjä vastustaa maan sisäisiin asioihin puuttumista ja liberaaleja arvoja. Kuten maaliskuussa ilmestyneessä puolustusministeriön, ulkoministeriön ja sisäministeriön yhteisessä Voiman Venäjä -raportissa kirjoitetaan: “Venäjä tulkitsee kansainvälistä oikeutta omista lähtökohdistaan ja vastustaa läntiseksi kokemaansa yksilön oikeuksia ja vapauksia painottavaa ihmisoikeustulkintaa”.
Venäjällä on tapana etsiä ongelmilleen ulkoisia syyllisiä. Maa on jo väittänyt kansalaistensa demokratiavaatimuksia ulkovaltojen lietsomiksi.
Jos Kremlissä ei pidetä suorasta arvostelusta ja Niinistö siitä pidättäytyy, niin mitä sitten on odotettavissa?
Tänään Suomeen saapuva Putin tulee kameroiden edessä totuttuun tapaan korostamaan Suomen ja Venäjän erityisen hyviä taloussuhteita.
Hän saattaa myös jälleen kerran vinkata, että pakotteista kannattaisi pyrkiä eroon. Ne kun vahingoittavat Putinin mielestä ennen kaikkea länsimaita.
Suljettujen ovien takana käydyissä keskusteluissa sävy lienee astetta vakavampi.
Niinistö on nostanut aktiivisesti Venäjän-suhteissa esille ympäristökysymyksiä, ja niissä etenemisessä presidentit voisivat esitellä myös medialle jotakin konkreettista. Ainakin päämiehet voivat yhdessä iloita Suomeen saapuvien venäläisturistien määrän reippaasta kasvusta.
Suljettujen ovien takana käydyissä keskusteluissa sävy lienee astetta vakavampi – ainakin jos Niinistö kääntyy kritisoimaan naapurimaan demokratian tilaan.
Lue lisää:
Presidentti Niinistö suurlähettiläspäivillä: "Moskovan tilanne on herättänyt vakavia ajatuksia"
Macron muistutti vapauksista – Putin sivalsi vastaan keltaliiveistä