Leskeneläkkeen muuttuminen määräaikaiseksi näyttää nyt yhä varmemmalta. Samalla avopuolisoiden ja lasten asema paranisi.
Työmarkkinajärjestöjen kesällä antama ehdotus perhe-eläkkeiden uudistamiseksi etenee nimittäin sosiaali- ja terveysministeriössä. Luvassa on täysremontti vanhahtaneelle eläkejärjestelmälle:
- Leskeneläkkeen kesto rajataan 10 vuoteen, kuitenkin vähintään siihen saakka, kun nuorin lapsista täyttää 18 vuotta. Nykyään leskeneläkettä saa loppuelämänsä.
- Avopuolison asema paranee: leskeneläkettä saa avopuoliso, jos he ovat asuneet yhdessä vähintään viisi vuotta ja heillä on yhteinen alaikäinen lapsi.
- Lapseneläkettä maksetaan 20 ikävuoteen asti, kun nykyään sitä saa 18-vuotiaaksi.
- Uudistus ei vaikuta nykyisiin leskeneläkkeisiin. Muutokset koskevat vuonna 1975 ja sen jälkeen syntyneitä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että työmarkkinajärjestöjen ehdotus olisi menossa pääpiirteittäin läpi, sanoo yksikön johtaja Hannu Ijäs sosiaali- ja terveysministeriöstä.
– Lain valmistelu on alkanut hyvässä hengessä ja uskon, että näin tulee jatkumaan, sanoo Ijäs.
Nuorena leskeksi jääminen on taloudellinen kriisi. Se on sitä aikaa elämässä, kun on ostettu yhteinen asunto, on isot velat eikä ole varallisuutta.
Sirpa Mynttinen, toiminnanjohtaja, Suomen nuoret lesket
Perhe-eläkkeet joutuvat remonttiin kahdesta syystä: Ensinnäkin, perheet ja yhteiskunta ovat muuttuneet eivätkä eläkkeet ole pysyneet mukana. Toiseksi, hallituksella on painetta säästää eläkejärjestelmän kuluissa, kun syntyvyys laskee.
Leskeneläkkeen rajaaminen kymmeneen vuoteen johtuu naisten elämän muutoksesta. Tukea halutaan suunnata lapsiperheille.
– Uudistus heijastaa työelämässä ja perheissä tapahtuneita muutoksia. Naisten työssäkäynti on lisääntynyt. Voidaan siis olettaa, että kaikki työikäiset lähtökohtaisesti hankkivat oman elantonsa. Toisaalta perheet ovat muuttuneet, kun nyt asutaan enemmän avoliitossa, selittää Ijäs uudistuksen taustoja, sanoo Ijäs.
Nuoret lesket jäävät ilman perhe-eläkettä
Uudistuksen voittajia ovat lapset ja avopuolisot. Se on ilouutinen Suomen nuorten leskien toiminnanjohtajalle Sirpa Mynttiselle.
– Aikaisemmin on ollut niin, että eläke on päättynyt, kun nuori on täyttänyt 18 vuotta. Siinä vaiheessa kuitenkin suuri osa nuorista on vielä opiskelemassa ja taloudellisen tuen tarve on olemassa, Mynttinen sanoo.
– Eihän muissakaan perheissä lopeteta taloudellista tukea nuorelle, kun hän täyttää 18 vuotta.
Mynttinen näkee uudistusehdotuksessa paljon hyvää, mutta myös purnattavaa. Hänen mukaansa uudistus ei huomioi isoa epäkohtaa eläkejärjestelmässä: käytännössä nuori lapseton leski jää ilman leskeneläkettä, koska avioliiton kestolle ja lesken iälle on asetettu rajoja.
– Nuorena leskeksi jääminen on taloudellinen kriisi. Se on sitä aikaa elämässä, kun on ostettu yhteinen asunto, on isot velat eikä ole varallisuutta, Mynttinen kertoo.
Siksi Mynttisen yhdistys ajaa tasa-arvoista leskeneläkettä, jossa määräaikaista eläkettä saisivat kaikenikäiset lesket – tosin lesken oma tulotaso huomioonottaen.
Lakia perhe-eläkkeen muuttamiseksi valmistellaan parhaillaan sosiaali- ja terveysministeriössä yhdessä työmarkkinajärjestöjen ja Eläketurvakeskuksen kanssa. Lakiesitys tulee eduskunnan käsittelyyn aikaisintaan loppukeväästä.
Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2018 leskeneläkettä sai 250 600 ihmistä ja lapseneläkettä 16 800 ihmistä.
Lue lisää:
Nuoret joutuvat liiaksi eläkkeiden maksajiksi? Kyllä – sanoo suomalaisten enemmistö