Artikkeli on yli 5 vuotta vanha

Suomalaisten lasten liikuntataidot Euroopan kärkeä – syynä saattaa olla liikkumisen vapaus

Tutkmuksen mukaan eniten ohjattua liikuntaa harrastavat portugalilaiset lapset olivat liikunnan taidoiltaan huonoimpia.

Kolme lasta seikkailuradalla.
Suomalaisten lasten oman liikkumisen vapaus on maailman kärkiluokkaa. Kuva: Gustaf Antell
  • Antti Seppälä

Suomalaislapset 6–9-vuotiaat ovat liikunnan taidoiltaan parempia kuin saman ikäiset lapset muualla Euroopassa, kertoo Suomessa, Belgiassa ja Portugalissa kerättyjen laajojen aineistojen vertailu.

Liikunnan taitoja mitattiin yhteensä noin 3 300 lapselta vuosien 2008 ja 2016 välillä. Taitoja arvioitiin kehonhallintaa ja koordinaatiota mittaavalla KTK-testistöllä (valmennustaito.info). Testi sisältää muun muassa tasapainoilua takaperin kävellessä ja yhdellä jalalla hyppäämistä.

Tulosten mukaan noin 40 prosentilla portugalilaislapsista liikuntataidot ovat heikot tai erittäin heikot. Suomalais- ja belgialaislapsista taidot olivat heikot tai erittäin heikot noin 10 prosentilla.

Liikunnan taitojen oletetaan kehittyvän iän mukana, mutta erityisesti portugalilaisilla lapsilla kehitys oli tulosten mukaan vähäistä. Näin erot liikunnan taidoissa myös kasvavat iän myötä.

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että ylipaino jarruttaa liikunnan taitojen kehittymistä. Ilmiö näkyy myös tämän tutkimuksen tuloksissa. Taidot näyttävät kuitenkin suomalaislapsilla kehittyvän painosta riippumatta melko tasaisesti.

Tutkimukseen osallistuneista portugalilaislapsista ylipainoisia oli noin 30 prosenttia, suomalaislapsista 24 prosenttia ja belgialaislapsista 20 prosenttia. Maiden välisistä eroista ylipaino selittää kuitenkin vain pienen osan.

Tutkimuksessa ei kuitenkaan löydetty syytä valtaosalle lasten liikuntataitojen eroista, ja kaiken lisäksi portugalilaiset lapset harrastavat suomalaisia ja belgialaisia enemmän ohjattua liikuntaa ja urheilua.

– Suomalaisten lasten tiedetään omaavan maailman laajimmat itsenäisen liikkumisen vapaudet, joka yhdistyy suurempaan määrään aktiivista leikkiaikaa. Harrastamiseen vahvasti tukeutuva liikuntakulttuuri ei siten välttämättä takaa liikkumisen tasa-arvoa, määrää ja laatua lapsilla, toteaa Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijatohtori Arto Laukkanen yliopiston tiedotteessa.

Laukkasen mukaan kansainvälisesti on havaittu, että merkittävä osa lapsista ei kehity liikuntataidoissa kuten aiempina vuosikymmeninä. Yhdysvalloissa suurin osa lapsista jää jälkeen 1980-luvun arvoista.

Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty, mutta muiden tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että suomalaiset oppivat liikuntataitoja lähes samalla tasolla kuin aiemmin.

Tutkimus Comparison of motor competence in children aged 6‐9 years across northern, central, and southern European regions on julkaistu The Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports -lehdessä. Tutkimuksen tiivistelmä on vapaasti saatavilla täältä, koko tutkimusraportti on maksullinen.

Lue myös: Tuhansien lasten liikkumista seurataan päiväkodeissa aktiivisuusrannekkeen avulla ja se on yleistymässä – 5-vuotias: "Keholle terveellistä"