Pohjoismaisiin pankkeihin liittyvät epäilyt rahanpesun torjunnan laiminlyönneistä laajentuvat. Nyt niiden keskellä on myös ruotsalainen SEB-pankki.
SEB-pankki julkaisi tiistai-iltana tiedotteen pankin Viron-konttorista tekemästään selvityksestä. Pankin mukaan Viron-yksikön läpi on virrannut vuosina 2005–2017 lähes 26 miljardia euroa epäilyttävistä lähteistä peräisin olevaa rahaa.
Pankin mukaan tilisiirrot ovat sellaisten asiakkaiden tekemiä, jotka ”eivät läpäisisi pankin nykyisiä vaatimuksia” läpinäkyvyyden suhteen.
Vierasmaalaisten asiakkaiden tilisiirtojen arvo Viron-konttorissa oli SEB:n mukaan hieman yli vuosikymmenen aikana lähes 85 miljardia euroa. Näistä kuitenkin vain osaa pankki pitää epäilyttävinä.
Pankki perustelee tietojen julkaisua Viron-yksikkönsä epäilyttävistä tilisiirroista osoittaakseen “merkittävät toimia”, joilla se on kitkenyt mahdollisuutta rahanpesuun.
SEB:n mukaan epäilyttävät tilisiirrot ovat loppuneet käytännössä kokonaan pankin Viron-yksikössä.
Asiakkaana lähes 200 pöytälaatikkoyhtiötä
Pankki julkaisi tiedot muutama viikko sen jälkeen, kun sen edustajat saivat kuulla kahden ruotsalaismedian ja Ylen MOT:n tekemästä pankin toimintaa koskevasta selvityksestä.
MOT ja ruotsalaismediat ovat tutkineet SEB:n asiakkaana olevien pöytälaatikkoyhtiöiden epäilyttäviä rahavirtoja kesästä 2019 lähtien.
Tutkimuksessa havaittiin 194 pöytälaatikkoyhtiötä. Joidenkin yhtiöiden toimintaan liittyy epäilyttäviä piirteitä ja perinteisiä rahanpesun tunnusmerkkejä.
Selvityksessä esiin nousseet epäilyttävät tilisiirrot olivat arvoltaan selvästi vähäisempiä kuin pankin itse ilmoittamat eli muutamia satoja miljoonia euroja.
Osa SEB:n asiakkaana olleista yhtiöistä kytkeytyy suoraan talousrikoksiin. Valtaosalla epäilyttävistä asiakkaista on ollut tili SEB-pankin Viron-konttorissa.
Arvostetun brittiläisen rahanpesun asiantuntijan mukaan todisteiden perusteella SEB näyttää epäonnistuneen rahanpesun ehkäisyssä.
– Hälytyskellojen olisi pitänyt soida, sanoo Graham Barrow ruotsalaisen uutistoimisto TT:n haastattelussa.
Rahanpesulla tarkoitetaan keinoja, joilla pyritään häivyttämään rikollisin keinoin hankittujen varojen alkuperä.
SEB: Ei ”systemaattista” ongelmaa
SEB:n edustajan mukaan ruotsalaispankkia ei ole käytetty “systemaattiseen” rahanpesuun. Pankki myöntää kuitenkin, että sen olisi pitänyt tunnistaa riskiasiakkaat paremmin.
Ruotsalaiselle uutistoimistolle TT:lle asiaa kommentoinut pankin yritysvastuujohtaja Gent Jansson sanoi, ettei SEB näe aihetta käynnistää itsenäistä ja ulkopuolisen tahon tekemää selvitystä.
Esimerkiksi Danske Bank palkkasi ulkopuolisen selvityshenkilön tutkimaan pankin kautta tehtyjä jopa yli 200 miljardin euron epäilyttäviä tilisiirtoja.
Kaunisteliko pankki tilannetta?
SEB on jo neljäs pohjoismainen pankki, jonka toimintaan liittyy epäilyjä rahanpesun torjunnan pettämistä. Aiemmin on uutisoitu Danske Bankissa, Nordeassa ja Swedbankissa tapahtuneista epäilyttävistä tilisiirroista.
SEB-pankki on aiemmin kertonut julkisuudessa, ettei sillä ole ongelmia rahanpesun ehkäisyssä.
– Me toimimme vain kotimarkkinoiden asiakkaiden kanssa. Pankkimme kulttuuri riskien tunnistamisessa on myös erinomainen, sanoi SEB:n toimitusjohtaja Johan Torgeby lokakuussa 2018 pankin osavuosikatsauksen yhteydessä.
Pankin asiakkaana on kuitenkin ollut vähintään 110 veroparatiisiin, kuten Brittiläisille Neitsytsaarille, Panamaan tai Belizeen, rekisteröityä yhtiötä. Niiden omistajia tai rahojen alkulähdettä on useimmissa tapauksissa lähes mahdotonta tunnistaa ja niissä on käytetty myös tunnettuja haamujohtajia.
SEB:n mukaan valtaosa pöytälaatikkoyhtiöistä ei ole enää pankin asiakkaana.
Syksyllä 2018 SEB:n toimitusjohtaja kertoi pankin toimintaa seuraaville analyytikoille järjestetyssä tilaisuudessa, että pankki oli selvittänyt suurten rahanpesu-uutisten takia myös omia toimintojaan.
– Vuodesta 2008 eteenpäin tähän päivään asti emme ole havainneet mitään hälyttäviä merkkejä, toimitusjohtaja Torgeby sanoi tuolloin.
SEB:ä koskevassa selvityksessä viimeiset epäilyttävät rahansiirrot ovat vuodelta 2017. Kertoiko toimitusjohtaja sijoittajille totuudenmukaista tietoa?
– Minun käsitykseni mukaan ei, sanoo rahanpesun asiantuntija Graham Barrow.
SEB:n yritysvastuujohtaja Gent Janssonin mukaan pankki ei näe mitään perusteita muuttaa muutaman vuoden takaista lausuntoaan.
Petoksia, poliitikkoja, pöytälaatikkoyhtiöitä
SEB-pankkia koskevassa selvityksessä löytyi merkkejä pankin asiakkaiden kytkeytymisestä moneen rikostapaukseen tai muuten epäilyttävään toimintaan.
Selvityksessä kävi ilmi muun muassa seuraavat asiat:
- SEB:n asiakkaana olleet yhtiöt kytkeytyvät tiukasti yhtiöihin, joiden rahanpesuepäilyistä on uutisoitu aiemmin suurten tietovuotojen yhteydessä.
- Peräti 29 SEB:n asiakkaana olevaa yhtiötä sai tai lähetti rahaa yhtiöille, joita epäillään valtavasta Moskovan lentokentällä tapahtuneesta polttoainepetoksesta.
- SEB:n asiakkaana on ollut kyproslainen yhtiö, jonka omistaa Viron entisen sisäministerin Ain Seppikin poika. Kyproslainen yhtiö on virolaisen Postimees-lehden mukaan siirtänyt miljoonia euroja pöytälaatikkoyhtiöihin, jotka liittyvät rahanpesuepäilyihin.
- SEB:n pankin tilien kautta on tehty ainakin 193 tilisiirtoa yhtiöihin, jotka liittyvät niin sanottuun Magnitsikin tapaukseen. Venäläinen juristi ja kirjanpitäjä Sergei Magnitski paljasti vuonna 2008 Venäjän viranomaisten tekemän noin 230 miljoonan dollarin petoksen. Venäjän viranomaiset eivät tutkineet petosta, vaan vangitsivat Magnitskin, joka kuoli vankeudessa ollessaan.
Sijoittajat huolissaan rahanpesusta
SEB:n pörssikurssi laski yli kymmenen prosenttia toissaviikolla eli marraskuun 15. päivä. Kurssilaskun syynä oli huoli rahanpesuepäilystä.
Pankki lähetti pörssitiedotteen, jossa se kertoi ruotsin yleisradioyhtiö SVT:n esittäneen sille haastattelupyynnön rahanpesuun liittyvistä epäilyistä. Haastattelupyyntö koski MOT:n ja ruotsalaismedian yhteisessä hankkeissa tehtyjä löytöjä.
Rahanpesuepäilyt ovat vaikuttaneet useiden pohjoismaisten pankkien markkina-arvoon. Monet sijoittajat ovat alkaneet pitää pankkeja jo riskialttiina sijoituskohteena.