Ensimmäistä kertaa 30 vuoteen näyttää vahvasti siltä, että köyhyys maailmassa alkaa kasvaa.
Koronapandemia iskee maailmanlaajuisesti, mutta suhteellisesti eniten se kurittaa Intian, köyhimpien arabimaiden ja Afrikan alueen kansalaisia.
Äärimmäisessä köyhyydessä ja ilman sosiaalisia turvaverkkoja elävien joukossa jopa muutamien kymmenien senttien pudotus päiväansioihin voi merkitä lopun alkua.
Selvitys on kovassa käytössä pääsiäisen jälkeisenä viikonloppuna, kun Maailmanpankki ja Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kokoontuvat virtuaaliseen kevätkokoukseensa selvittämään pandemian vaikutusta maailman kehitykseen.
Tätä ennen G20-maiden talousministerit ja keskuspankkijohtajat käyvät läpi selvityksen laskelmia, jotka lievimmilläänkin väistämättä vaikuttavat koko maailmantalouden kehitykseen.
Käytössä on kolme eri köyhyysrajaa
Maailmanpankki asettaa köyhyydelle kolme ansaintarajaa. Niissä ansio on enintään 1,90 dollaria, 3,30 dollaria ja 5,50 dollaria henkeä kohden päivässä.
YK-yliopiston selvityksen mallit on laskettu sen mukaan, putoaako bruttokansantuote (BKT) viisi, kymmenen tai 20 prosenttia.
Tässä otamme esimerkiksi laskelman, jossa BKT putoaa 20 prosenttia:
- Jos BKT laskee 20 prosenttia, kasvaa kaikkein köyhimpien eli 1,90 dollaria päivässä saavien ihmisten määrä 434,4 miljoonaa.
- 3,30 dollaria päivässä ansaitsevien määrä puolestaan kasvaa 611,8 miljoonalla.
- Ylimpään 5,50 dollarin päiväansioiden luokkaan kuuluvien määrä kasvaa 547,6 miljoonaa. Tämän tuloluokan ihmisiä olisi silloin maailmassa lähes neljä miljardia.
Maailman väkiluku on nyt 7,8 miljardia.
Hyväntekeväisyysjärjestö Oxfamin kuusi neuvoa
Kehitysapuun keskittyvä hyväntekeväisyysjärjestö Oxfam vetoaa maailman rikkaisiin valtioihin, jotta nämä ymmärtäisivät pysäyttää köyhyyden syöksykierteen heti alkuunsa.
Järjestö muistuttaa, että teollisuusmaat ovat rakentaneet omaakin talouskasvuaan kehittyvien alueiden, kuten Afrikan nousun varaan. Romahdus kaikkein köyhimmissä valtioissa vaikuttaa teollisuusmaihin yhtä lailla kuin niiden omankin talouden pudotus.
Oxfam esittää kuutta keinoa köyhien valtioiden auttamiseen. Rahat Oxfam neuvoo ottamaan suuryritysten verotusta kiristämällä.
Ensimmäinen auttamiskeino olisi, että valtiot järjestäisivät pikaista sosiaaliturvaa ja antaisivat vaikeimmassa asemassa oleville suoranaista käteisapua.
Toinen keino on tukea pienyrityksiä yli vaikeimman vaiheen. Suuryritysten tuessa ehtona pitäisi olla, että yritykset sitoutuvat työntekijöidensä aseman turvaamiseen ja verojen maksuun.
Oxfam neuvoo valtioita lykkäämään takaisinmaksuja tai antamaan anteeksi köyhimpien maiden luottoja.
Valuuttarahasto IMF:n olisi myönnettävä köyhimmille valtioille ns. erityisnosto-oikeuksia tuhannen miljardin dollarin edestä. Erityisnosto-oikeus on IMF:n luoma reservivaluutta, kirjanpidollinen yksikkö, jota IMF voi jakaa jäsenmailleen. Sen arvo määräytyy valuuttakorin perusteella.
Viides neuvo on, että rikkaat valtiot viimeinkin nostaisivat kehitysavun määrän 0,7 prosenttiin BKT:sta.
Lopuksi kuudentena Oxfam esittää, että suurvoitoista ja huippurikkaiden yksityishenkilöiden varoista voitaisiin kerätä solidaarisuusveroa koronaviruksen uhreiksi joutuville maailman köyhimmille ihmisille.
Huoli köyhimpien ihmisten ja valtioiden kurjistumisesta on todellinen. Muun muassa Maailmanpankki laskee, että eteläinen Afrikka saattaa vajota taantumaan ensimmäisen kerran 25 vuoteen.
Lue myös: