Suomalaisten alkoholinkäytön on pelätty menevän holtittomaksi korona-ajan eristyksissä, etätyössä tai lomautettuna. Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan laajaan huoleen ei ole syytä, sillä valtaosalla käyttö on pysynyt ennallaan.
Kyselyssä 77 prosenttia vastaajista kertoi, ettei alkoholinkäyttö ole muuttunut koronakriisin aikana. 15 prosenttia vastasi, että käyttö on vähentynyt selvästi tai jonkin verran.
Kuusi prosenttia vastaajista kertoi alkoholin käytön lisääntyneen jonkin verran ja prosentilla käyttö oli lisääntynyt selvästi. He ovat se joukko, josta asiantuntijat ovat huolissaan. Etätyössä kontrollia on vähemmän.
Taloustutkimus haastatteli kyselyyn 1400 henkilöä huhtikuun alussa. Virhemarginaali on noin 2 ,5 prosenttiyksikköä suuntaansa
Moni on saattanut huomaamattaan tottua hallitsemaan alkoholilla tunteita, lievittämään työstressiä tai ahdistuneisuutta ja palkitsemaan itseään hyvistä suorituksista. Koronatilanne herkästi ahdistaa, jolloin alkoholin määrä voi nousta.
A-kilinkan johtava ylilääkäri ja toimitusjohtaja Kaarlo Simojoki huomauttaa, että annosmäärät eivät ole viikkotasolla kovin suuria, kun siirrytään jo kohtuullisen riskikäytön tasolle. Naisella kohtuukäytön rajana pidetään 7 alkoholiannosta viikossa ja miehellä 13 annosta.
– En väitä, että tässä kaikki rupeavat niin sanotusti kännäämään. Mutta jos on vaikka juonut yhden viinilasillisen joka päivä ja sitten niitä juokin kaksi nyt tämän takia, niin se on kuitenkin tuplaus.
Simojoen mukaan Suomessa on kyllä huomioitu rajun ryyppäämisen ongelmat, mutta jatkuvan vähemmän humalahakuisen juomisen haitat ovat hienosyisempiä ja jäävät herkästi piiloon.
Seurauksia voivat olla esimerkiksi yöunien heikkeneminen, mielialan lasku tai muutoin huonompi psyykkinen vointi, verenpaineen nousu ja lihominen.
– Jos olet etätöissä 2–3 kuukautta ja alkoholinkäyttö tuplaantuu, niin sen jälkeen osalla vähentäminen tulee onnistumaan mutta osalla ei. Totutaan toimintatapaan ja alkoholiin tulee toleranssi. On tuhannen taalan kysymys, että kuinka monelle käy näin.
Alkoholin kohtalaisen riskikäytön rajat ylittää kahdeksan prosenttia suomalaisista, korkea riski on viidellä prosentilla. Korkean riskikäytön raja on miehillä yli 23 annosta viikossa ja naisilla yli 12.
– Olen huolissani siitä, että vähäisen riskin käyttäjistä osa siirtyy kohtalaisen tai jopa korkean riskin alueelle. Puhumattakaan korkean riskin juojista, jotka siirtyvät selkeään ongelmakäyttöön.
Simojoen mukaan etätyön on havaittu lisäävän juomista, jos juomisen hallinnassa on muutenkin ongelmia. Siksi tukea pitäisi olla koko ajan saatavilla, myös korona-aikana.
Alkossa korona näkyy
Alkossa asiakkaita on pääsiäisen alla pullohyllyjen välissä tasaisesti, mutta ei liian tiheässä. Alko ohjeistaa kylteissä pitämään turvavälit.
Pääsiäinen on yksi vuoden sesongeista. Tänä vuonna kansalaisten juhlien ja kyläilyjen puute rajoittaa myyntiä. Toisaalta matkustajatuontia Virosta ei ole kilpailemassa.
– Maaliskuun asiakasmäärä oli pienempi kuin viime vuonna mutta toisaalta ostoskoot ovat olleet hieman suurempia. Mistään hamstrauksesta ei ole kuitenkaan kyse, liiketoimintajohtaja Alkon Kari Pennanen sanoo.
Tarkempia korona-ajan myyntilukuja Alko kertoo myöhemmin.
Pennasen mukaan asiakkaat ostavat hiukan enemmän hanapakkauksia ja vähemmän kuohuviinejä.