Vielä kesäkuun alussa Valko-Venäjän presidentinvaaleissa oli vain yksi ehdokas: yli 25 vuotta maata hallinnut presidentti Aljaksandr Lukašenka.
Kevään mittaan presidenttipelistä siivottiin pois toisinaan "Euroopan viimeiseksi diktaattoriksi" kutsutun Lukašenkan potentiaalisia vastaehdokkaita. Kaikkiaan satoja opposition edustajia, toimittajia ja aktivisteja on pidätetty kevään ja kesän aikana, kertovat ihmisoikeusjärjestöt.
Toukokuun lopussa tunnettu videobloggaaja Sjarhei Tsihanouski liittyi pidätettyjen laajaan joukkoon. Tsihanouskin populististen puheiden on arvioitu vetoavan samaan ruohonjuuritason väkeen kuin Lukašenka.
Syyttäjien mukaan Tsihanouskin sohvan takaa löytyi miltei miljoonan dollarin rahakätkö. Rahojen on väitetty olevan kytköksissä Venäjään. Tsihanouski on kiistänyt syytökset.
Kesäkuussa Tsihanouskin vaimo Svjatlana Tsihanouskaja, 37, alkoi kerätä nimiä tuekseen. Nyt entistä opettajaa ja politiikan keltanokkaa Tsihanouskajaa pidetään Lukašenkan ainoana vähänkin potentiaalisena vastaehdokkaana sunnuntain vaaleissa.
Uhkailuja ehdokkuuden takia
Svjatlana Tsihanouskaja kertoo asettuneensa ehdolle henkilökohtaisista syistä.
– Aviomieheni on tutkintavankeudesssa. Hän ei ole siellä yksin. Poliittisten vankien määrä kasvaa päivä päivältä, Tsihanouskaja kertoi Meduza-verkkolehden haastattelussa heinäkuun lopulla.
Viimeiset kymmenen vuotta kotiäitinä ollut Tsihanouskaja on noussut muutamassa viikossa opposition tähdeksi ja julkisuuden valokeilaan. Tsihanouskajan mukaan häntä uhattiin lapsien viemisellä pois, jollei hän luovu ehdokkuudestaan. Nyt Tsihanouskajan lapset ovat salaisessa paikassa jossain päin Eurooppaa.
Puheissaan Tsihanouskaja kuvannut itseään ennen kaikkea tavalliseksi naiseksi, äidiksi ja vaimoksi. Kansainväliset uutistoimistot kutsuvat häntä puolestaan Valko-Venäjän Jeanne d’Arciksi.
Tsihanouskaja on kertonut presidenttinä keskeisimmiksi tavoitteikseen poliittisten vankien vapauttamisen ja oikeudenmukaisten presidentinvaalien järjestämisen.
Kuudetta kauttaan presidenttinä hakevan Lukašenkan mukaan presidentin virka ei ole naiselle sopiva. Presidentti on kommentoinut ainoan haastajansa olevan liian heikko tehtävään.
Liikehdintää eri puolilla maata
Heinäkuun puolivälissä Valko-Venäjän vaalilautakunta kieltäytyi rekisteröimästä kahta presidentti Lukašenkan päävastustajaa, Belgazprombank-pankin entistä johtajaa Viktar Babarykaa sekä entistä Yhdysvaltain-suurlähettiläs Valery Tsapkalaa ehdokkaiksi.
Tapahtumat saivat opposition kannattajat jälleen kaduille. Mielenosoitukset on tukahdutettu voimatoimin.
Niin ihmisoikeusjärjestöt, EU kuin YK ovat esittäneet huolensa, ja esimerkiksi Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on kehottanut Valko-Venäjää vapauttamaan kiinniotetut mielenosoittajat.
Tapahtumaketju nosti Tsihanouskajan opposition yhteisehdokkaaksi, muistuttaa Ulkopoliittisen instituutin tutkija Kristiina Silvan. Aluperin presidenttillä oli vastassaan kolme 40–50-vuotiasta miestä.
– Presidentti Lukašenkalla ei voinut tulla mieleen, että kotirouvanainen voisi nousta tällaiseen asemaan, Silvan arvioi.
Viikko sitten torstaina arviolta yli 60 000 opposition kannattajaa kokoontui Minskiin. Protestin takana olivat Tsihanouskajan taustavoimat. Mielenosoituksen on arvioitu olleen suurin kymmeneen vuoteen. Epätodennäköisen presidenttiehdokkaan tukijoukoissa ovat näkyvästi mukana vaaleista syrjäytettyjen Babarykan ja Tsapkalan vaimot.
Lukašenka valittiin ensimmäisen kerran presidentiksi vuonna 1994. Uutistoimisto Reutersin mukaan sunnuntain vaalin on arvioitu olevan Lukašenkan suurin haaste vuosiin. Todennäköisesti hän kuitenkin marssii kuudennelle kaudelleen. Vuoden 1994 jälkeen jälkeen maassa ei ole järjestetty vapaiksi tai reiluiksi kuvattuja vaaleja.
Koronakriisin hoito kuumentaa tunteita
Erityisesti nuorten arvioidaan olevan tyytymättömiä maassa vallitsevaan tilanteeseen. Valko-Venäjän talous sakkaa, ja korona on kurittanut maata.
Viranomaiset ja valtion media kiistivät pitkään koronaviruksen vaarallisuuden. Rajoitukset ovat olleet maassa nimellisiä kriisin aikana.
Presidentti Lukašenka on kutsunut koronapandemiaa muun muassa psykoosiksi, jonka aiheuttama paniikki on itse virusta vaarallisempi. Hän on myös neuvonut hoitamaan koronatartuntaa saunan ja vodkan avulla. Voit lukea lisää koronakriisistä Valko-Venäjällä tästä jutusta.
Huhtikuussa Valko-Venäjän kansallisen tiedeakatemian sosiologien tekemän kyselyn mukaan vain arviolta joka kolmas kansalainen luottaa presidentti Lukašenkaan, kertoo New York Times.
Näin heikkojen kyselytulosten vuotaminen julkisuuteen on harvinaista, sillä media on valtion hyppysissä. Kansainvälisen Toimittajat ilman rajoja -järjestön (RSF) lehdistönvapautta mittaavassa indeksissä Valko-Venäjä oli vuonna 2020 sijalla 153. Listauksessa on mukana 180 maata.
Ulkopoliittisen instituutin tutkijan Kristiina Silvan pitää selvänä, että Lukašenkan kannattajakunta alkaa olla hyvin pieni.
– Kannattajakuntaa ei käytännössä enää edes näy. Kyllä se jossain siellä on, mutta presidentti, joka puhuu kolhooseista ja viisivuotissuunnitelmista, tuntuu elävän aivan eri todellisuudessa kun maan urbaani ja kouluttautunut väestö.
Venäjä vaaliteemana
Vaalien lähestyessä Venäjä-kortti on noussut näyttävästi pöydälle. The New York Timesin mukaan Minskin ja Moskovan välien viilentymiseen on vaikuttanut muun muassa alkuvuodesta kariutunut kaasusopimus. Helmikuussa puolestaan Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo vieraili Valko-Venäjällä.
Kesän mittaan Lukašenkan hallinto on syyttänyt oppositiota vehkeilystä Venäjän kanssa. Hallinnon mukaan viikko sitten keskiviikkona pidätettyjen yli 30 venäläisen palkkasotilaan tarkoituksena oli häiritä elokuussa järjestettäviä presidentinvaaleja.
Tiistaina, vaalien ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä Lukašenka kommentoi viimeaikaisia tapahtumia raskain sanankääntein. Presidentin mukaan nimeämättömät voimat yrittävät vallankumousta Valko-Venäjällä. Presidentti vihjasi, että häntä vastustavat voimat yrittävät järjestää pääkaupunki Minskissä väkivaltaisuuksia ja "verilöylyn".
Opposition ainoa ehdokas Svjatlana Tsihanouskaja on kehottanut kannattajiaan välttämään äänestämistä ennakkoäänestyspäivinä, jotta vaalilautakunta ei voisi peukaloida tulosta.
Lue myös: