Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Portugalilaisnuoret haastavat Euroopan valtiot oikeuteen ilmastolaiskuuden vuoksi – myös Suomi on haastettujen listalla

Euroopan ihmisoikeustuomioistuinta yritetään saada käsittelemään ilmastopolitiikan laiminlyöntejä.

Metsäpalo Oliveira de Fradesissa Portugalissa 7.9.2020.
Metsäpalo Oliveira de Fradesissa Portugalissa 7.9.2020. Kuva: Nuno Andrè Ferreira / EPA
  • Jyrki Saarikoski

Kuusi nuorta vastaan yli kolmekymmentä valtiota. Portugalilainen kahden nuoren aikuisen ja neljän koululaisen ryhmä on haastanut 33 maata Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, aiheena ilmastonmuutoksen vastaisten toimien laiminlyönti.

Syytettyjen penkille halutaan EU-maiden – kuten Suomen – lisäksi valtioita Britanniasta Venäjään.

Portugalilaisnuorten kolme vuotta suunniteltu kanne on Guardian-lehden mukaan toteutettu joukkorahoituksen turvin.

Taustalla on hankkeen verkkosivujen mukaan myös Portugalia kesällä koetellut helle, kuivuus ja metsäpalot. Ne muistuttavat nuoria ilmaston lämpenemisen tuomasta tukalasta tulevaisuudesta.

Martim, Cláudia, Catarina ja Mariana
Martim, Cláudia, Catarina, Mariana ja kaksi muuta nuorta ovat haastaneet 33 valtiota Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Kuva: GLAN

20-vuotias Catarina Mota, yksi kanteen allekirjoittajista, sanoo, että nuoret ihmiset kokevat jo tilanteen psyykkisen ja fyysiset seuraukset, kun kuumuuden vuoksi ei pääse edes ulkoilemaan.

– Minulla on tunne että kotimaani muuttuu vuosi vuodelta vihamielisemmäksi ympäristöksi. Se pelottaa, kertoi Mota Guardianin haastattelussa.

"Kanne on hätähuuto"

Portugalilaisnuorten hanke saa ymmärrystä suomalaisilta ilmastoaktivisteilta. YK-nuorten puheenjohtaja Nicole Onnela kutsuu haastetta poikkeukselliseksi.

– Olen seurannut keskustelua tiiviisti, ja oli vain ajan kysymys, että tuollainen kanne tehdään. Se on tärkeä hätähuuto. Kyse on meidän ihmisoikeuksistamme, kiteyttää Onnela.

– Päättäjät on saatava miettimään, ja tämä on yksi tapa, hän jatkaa.

Sanna Lindgren, Nicole Onnela ja Elli Laurinen
YK-nuoret Sanna Lindgren, Nicole Onnela ja Elli Laurinen kampanjoimassa ilmastonmuutosta vastaan. Kuva: Suomen YK-nuoret

Professori Pauli Rautiainen huomauttaa blogissaan, että nuorten kanteessa katsotaan jäsenvaltioiden rikkovan valittajien oikeutta elämään. Kovaa syytöstä perustellaan sillä, että valtiot eivät ole ilmastosopimuksista huolimatta ryhtyneet tieteellisen tiedon vaatimiin kasvihuonepäästöjen rajoituksiin.

Pauli Rautiainen / perustuslakiasiantuntija / tartuntatautipäiväraha / Helsinki 21.08.2020
Tampereen yliopiston julkisoikeuden professori Pauli Rautiainen. Kuva: Jouni Immonen / Yle

On epävarmaa, ottaako Strasbourgissa kokoontuva Euroopan ihmisoikeustuomioistuin nuorten aloitetta käsittelyynsä, muistuttaa Rautiainen.

Hänen mukaansa eri puolilla maailmaa on vireillä yli tuhat ilmastoon liittyvää oikeusjuttua. Alankomaissa ja Irlannissa oikeus onkin ottanut asiaan kantaa, mutta Euroopan ihmisoikeusistuimelle tapaus olisi ensimmäinen.

Tavoitteena "unelmien ilmastolaki"

YK-nuorten puheenjohtaja Nicole Onnela ja Nuorten Agenda 2030 -liikkeen aktiivi Sara Nyman osallistuivat tiistaina parituntiseen etätapaamiseen ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) kanssa. Esillä oli Suomen ilmastolain uudistus.

Sara Nyman viime syksynä YK:n yleiskokouksessa, ulkoministeri Pekka Haaviston ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön keskellä.
Sara Nyman viime syksynä YK:n yleiskokouksessa, ulkoministeri Pekka Haaviston ja tasavallan presidentin Sauli Niinistön keskellä. Kuva: Presidentin kanslia

Sara Nyman sanoo, että unelmien ilmastolakiin sisältyisivät raportointikäytännöt:

– Niiden avulla kansalaiset voisivat helposti tarkistaa toteutuvatko ilmastotavoitteet.

Kuvassa on Krista Mikkonen.
Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) Kuva: Silja Viitala / Yle

Onnela vaatii puolestaan nuorten kuulemista:

– YK-nuoret ovat tehneet kannanoton nuorten osallistumisesta ilmastoasioita koskevaan päätöksentekoon. Olisi perustettava nuorten ilmastoneuvosto, sillä meillä on paljon halua vaikuttaa.

Palaako ilmastonmuutos puheenaiheeksi?

Vuosi sitten ruotsalaisnuori Greta Thunbergin aloittama koululakkoliikkeen lähti leviämään, ja hänen purjehduksensa yli Atlantin YK:n yleiskokoukseen piti ilmastonmuutoksen otsikoissa.

Kuvassa on Greta Thunberg.
Ilmastoaktivisti Greta Thunberg Ruotsin parlamentin edustalla 4.9.2020. Kuva: Fredrik Sandberg / EPA

Sitten koronaepidemia valtasi median, sulki koulut ja teki mielenosoitukset mahdottomiksi. Sara Nyman kertoo, että mielialat aktivistien parissa ovat olleet alavireisiä - huolimatta sosiaalisessa mediassa järjestetyistä kampanjoista:

– Pettymys ja toivottomuuskin ovat nyt päällä. Tuntuu kurjalta, että teot ovat vielä kaukana siitä, että saavutettaisiin tavoitteet, kritisoi Nyman.

"Aktivistit eivät ole nukkuneet"

Viime lauantaina Suomessa järjestettiin mielenosoituksia luonnon puolesta. Onnelan mukaan aktivistit ovat tehneet jatkuvasti työtä ilmastolain uudistamiseksi.

– Korona-aikaan ilmastoliike ei ole nukkunut, ja aktiiviset nuoret ovat pitäneet yhteyksiä yllä, sanoo Onnela.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin Strasbourgissa.
Euroopan ihmisoikeusistuin Strasbourgissa. Kuva: Patric Seeger / AOP

– Vaikutusyritykset eivät ole vähentyneet, vaikka se ei ole aina voinut näkyä, hän jatkaa.

Myös Nyman uskoo, ettei epidemia pysäytä työtä ilmastomuutoksen hillitsemiseksi:

– Ei pidä ajatella niin, että hoidetaan nyt tämä korona ensiksi. Ilmastokysymysten suhteen ei ole aikaa hukattavaksi, sanoo Sara Nyman.

Lue lisää:

- Sadat ihmiset osoittivat mieltään luonnon puolesta eri puolilla Suomea – ilmastoaktivisti: "Enää ei riitä se, että paheksutaan kotona"

- Kannattaako järjestää mielenosoitus vai ryhtyä vegaaniksi? Hiilijalanjäljen laskeminen oli alun perin öljy-yhtiön markkinointitemppu

Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23 saakka.