WWF:n Living Planet -raportin mukaan maapallon luonto on suuressa ahdingossa.
Raportissa tarkasteltujen selkärankaisten villieläinten populaatiot ovat pienentyneet keskimäärin 68 prosenttia vuosina 1970-2016.
– Raportin tulokset ovat selkeä osoitus luonnon ahdingosta. Kun populaatiot pienentyvät jatkuvasti ja voimakkaasti, kehitys johtaa vääjäämättä lajien uhanalaistumiseen ja myös sukupuuttoriskin kasvuun, sanoo WWF Suomen pääsihteeri Liisa Rohweder.
Raportti perustuu Living Planet -indeksiin, joka tarkastelee 4 392 selkärankaisen eläinlajin 20 811 populaatiota eri puolilla maapalloa. Seurannassa on nisäkkäitä, lintuja, matelijoita, sammakkoeläimiä ja kaloja.
Neljän vuoden takaisessa vastaavassa indeksissä kerrottiin, että eläinlajien populaatioista on kadonnut 58 prosenttia. Vaikka näyttäisi äkkiseltään siltä, että neljässä vuodessa populaatiot olisivat pienentyneet 10 prosenttiyksikköä lisää, Rohwederin mukaan näin suoraa johtopäätöstä ei voi kuitenkaan vetää.
– Näitä ei voi suoraan verrata, vaan se kertoo yleistä trendiä. Indeksiin on otettu vuosien varrella uusia lajeja ja populaatioita mukaan. Se jatkuvasti tarkentuu ja korjaa itseään.
Latinalaisessa Amerikassa luonnon tila on kaikkein hälyttävin. Selkärankaisten villieläinten populaatiot eli tarkasteltujen eläinlajien yksilömäärät ovat pienentyneet keskimäärin 94 prosenttia vuosina 1970-2016.
Huonosti menee eläimillä myös muualla; Afrikassa populaatioiden koot ovat supistuneet keskimäärin 65 prosenttia, Aasiassa 45 prosenttia ja Pohjois-Amerikassa 33 prosenttia.
Luonnon köyhtyminen ja lajikato ei koske vain kaukaisia ulkomaita, vaan sama kehitys on käynnissä myös Suomessa ja Euroopassa. Euraasiassa lajien populaatiot ovat keskimäärin 24 prosenttia pienempiä nyt kuin 1970-luvulla.
Globaalilla tasolla makean veden ekosysteemit kärsivät kaikkein eniten. Niiden eläinlajien kannoista 84 prosenttia on huvennut reilussa 50 vuodessa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi kaloja, sammakkoeläimiä ja matelijoita.
Kun vuosikymmeniä on menty nyt huonompaan suuntaan, ekosysteemit eheytyvät ja palautuvat yhä huonommin. Romahtaako luonnon kestokyky jossain vaiheessa?
– Tarkkaa tipping pointia (=keikahduspistettä) emme voi tietää. Meidän on varauduttava riskeihin ja tehtävä kaikkemme, jotta ne eivät eskaloidu, Rohweder sanoo.
Järjestö painottaa, että myös ihmisten hyvinvointi nojaa luonnon hyvinvointiin. Luonnon köyhtyminen uhkaa jo esimerkiksi kaikkien kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista tällä vuosikymmenellä. Tavoitteita ovat esimerkiksi köyhyyden ja nälän poistaminen kaikkialta, ja koulutuksen takaaminen kaikille ihmiselle.
– Meidän kaikki toimintamme liittyy ja perustuu luontoon, Rohweder sanoo.
Miksi eläinmäärät hupenevat?
Selkärankaisten villieläinten populaatioiden pienentymisen taustalla on ihmisen toiminta. Etenkin elinympäristöjä tuhoava maankäyttö ja luonnonvarojen ylikulutus on suurin uhka luonnolle ja eläimille kaikilla mantereilla.
– Suurin juurisyy tähän on ruuantuotanto eli maatalous ja myöskin metsätalous, Rohweder sanoo.
Latinalaisen Amerikan eläinkannan huonoon tilanteeseen on samat juurisyyt kuin muillakin mantereilla.
–Siellä tuhoa aiheuttaa metsäkato. Metsiä kaadetaan ja poltetaan karjanlaidunnukseen tai viljelypinta-alaksi eli ruuantuotantoon.
Myös haitalliset vieraslajit, saasteet ja ilmastonmuutos ovat uhkatekijöitä.
Välillisesti olemme myös Suomessa syyllisiä esimerkiksi Latinalaisen Amerikan huonoon tilanteeseen.
– Suomalaisten ruuan ympäristövaikutuksista 90 prosenttia on Suomen rajojen ulkopuolella.
Myös suomalaisten kuluttamien maataloustuotteiden tuottamiseen tarvittavasta viljelypinta-alasta 40 prosenttia on Suomen ulkopuolella.
– Voi ajatella myös globaalin vastuun näkökulmasta. Luonnonvarojen ylikulutuksen ja lajien kestämättömän hyödyntämisen ja maankäytön muutosten taustalla ovat pitkälti pohjoisen pallonpuoliskon ihmiset. Meillä on myös vastuu kehittää toimintaamme niin, että elämme yhden planeetan rajoissa, Rohweder sanoo.
Miten eläinlajeja voi suojella?
Luonnonsuojelua on WWF:n mukaan lisättävä maailmanlaajuisesti niin, että 30 prosenttia maa- ja merialueista maapallolla suojeltaisiin.
Tämä on tavoitteena myös maiden välisessä kansainvälisessä biodiversiteettikokouksessa ensi vuonna.
– Jokainen päivä, jolloin ei lähdetä isoihin konkreettisiin muutoksiin, tarkoittaa sitä, että seuraavina päivinä on juostava entistä kovempaa, Rohweder sanoo.
Lajien suojelu ei järjestön mukaan kuitenkaan enää yksin riitä pelastamaan lajeja ja luonnon köyhtymistä. Luonnonvarojen käyttöä on myös vähennettävä merkittävästi ja ruuantuotannosta ja -kulutuksesta on tehtävä kestävämpää.
Lue myös:
Selkärankaisten määrä on puolittunut – ihmisen kulutusjuhlat tuhon taustalla
Suomen luonnosta häviää lajeja kiihtyvällä tahdilla - katso tunnistatko uhanalaisen lajin
Lakkaako laulu - tutuista suomalaisista lintulajeista on tullut uhanalaisia
Afrikan suuret eläimet häviävät uhkaavasti
Suojelutyöllä on vaikutusta - Näillä lajeilla menee paremmin kuin ennen