Kilpailu- ja kuluttajavirasto katsoo, että Veikkaus ei noudattanut hankintalakia keskuspelijärjestelmän hankinnassa. KKV linjasi maanantaina antamassaan päätöksessä, että Veikkaus lipesi lain vaatimuksesta, kun hankintasopimukseen tehtiin olennaisia muutoksia.
KKV antoi Veikkaukselle asiasta "hallinnollista ohjausta", eli huomautti yhtiötä väärästä toiminnasta. Aikarajojen mentyä umpeen KKV ei voinut enää esittää, että markkinaoikeus määräisi Veikkaukselle sakkoja. KKV alkoi selvittää hankinnan epäselvyyksiä samoihin aikoihin, kun Ylen MOT-ohjelma kertoi niistä tämän vuoden tammikuussa.
Veikkaus ja peliyhtiö IGT olivat sopineet vuonna 2004 keskuspelijärjestelmän kehittämisestä ja hankinnasta. Vuonna 2018 ne muuttivat hankintasopimuksesta muun muassa palvelun tuottamisen toimintamallia, hinnoittelua ja sopimuksen voimassaoloaikaa.
KKV totesi päätöksessään, että hankintasopimukseen tehtiin muutoksia, joille ei ollut hankintalain mukaisia poikkeusperusteita. Hankinnalle ei ollut myöskään lainmukaista suorahankintaperustetta.
Tulkinnanvarainen laki
Veikkaus lupasi ottaa opiksi saamistaan moitteista. Laki- ja vastuullisuusjohtaja Hanna Kyrki sanoi tiedotteessa, että yhtiö suhtautuu ratkaisuun vakavasti ja pyrkii jatkossa toimimaan siten, ettei KKV joudu enää antamaan sille huomautuksia.
Kyrki huomauttaa kuitenkin, että asiasta on esitetty myös toisenlaisia tulkintoja.
– Tämä tapaus on hyvä esimerkki siitä, että hankintalaki on hyvin tulkinnanvarainen, Kyrki sanoi.
Veikkauksen hankinta on ollut selvitettävänä myös valtioneuvoston omistajaohjauksessa. Kyrki huomauttaa, että asianajotoimisto Bird&Bird tulkitsi selvityksessään, että Veikkaus sovelsi hankintalain lisätöitä tai -palveluja koskevaa oikeuttamisperustetta. Toimiston mukaan tämä ratkaisu on myös mahdollinen.
Veikkaus perusteli hankintaan tehtyjä sopimusmuutoksia muun muassa tarpeella pilkkoa ja uudistaa järjestelmäkokonaisuutta hallitusti. Tavoitteessa ei sinänsä ole vikaa, mutta toteutus ei onnistunut, KKV linjasi.
– Nyt valittu toteutustapa ei ollut hankintalain mukainen, sanoi KKV:n erityisasiantuntija Elisa Aalto tiedotteessa.
Kuusi kuukautta ei riitä
Hankintalain mukaan KKV:n on aloitettava selvitystoimet kuuden kuukauden kuluessa lainvastaisen suorahankintasopimuksen tekemisestä, jotta seuraamuksia voitaisiin esittää.
Hankintojen valvonnan tutkimuspäällikkö Max Janssonin mukaan kuuden kuukauden määräaikaan liittyy ongelmia.
– Määräaika tarkoittaa käytännössä, että viraston pitää löytää tieto epäillystä laittomasta suorahankinnasta kuuden kuukauden sisällä sopimuksen tekemisestä, Jansson sanoi tiedotteessa.
Suorahankinnan tai sopimusmuutoksen löytäminen ajoissa ei ole käytännössä mahdollista esimerkiksi tilanteissa, joissa hankintalain vastaisten sopimusmuutosten jälkeen odotetaan puoli vuotta ennen varsinaisen hankinnan täytäntöönpanon aloittamista, Jansson huomautti.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto sai vuonna 2017 tehtäväkseen valvoa julkisia hankintoja. Veikkauksen keskuspelijärjestelmän hankintasopimus on ensimmäinen valtionyhtiön hankinta, johon KKV puuttuu.
Lue lisää aiheesta: