Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Lämmin kaakkoisvirtaus toi lokakuussa Suomeen kuusi ennen näkemätöntä perhoslajia – marraskuussa lämmin henkäys lounaasta voi tuoda lisää vaeltajalajeja

Suomeen eksyi lokakuussa suurempia määriä Mustanmeren ja Kaspianmeren perhoslajistoa.

Spoladea recurvalis koisa -perhonen
Jaakko Kullberg keräsi yhden spoladea recurvaliksen Las Palmasista uuden vuoden aattona 1989. Nyt 31 vuotta myöhemmin sama perhoslaji on eksynyt Örön saarelle Suomeen. Kuva: Jaakko Kullberg
  • Miika Koskela

Lokakuu oli epätavallisen lämmin, ja ennätykset voivat paukkua myös marraskuussa. Perhosharrastajien elämässä tämä syksy on ollut poikkeuksellisen jännittävä.

– Syyskuun lopulta lähtenyt lämmin kaakkoisvirtaus oli ainutlaatuinen. Koskaan aikaisemmin ei ole tullut näin monilajista ja runsasta harvinaisten vaeltajalajien virtaa Suomeen lokakuussa, kertoo hyönteistutkija ja ympäristöasiantuntija Jaakko Kullberg Sitowiseltä.

Suomeen eksyi lokakuussa suurempia määriä Mustanmeren ja Kaspianmeren lajistoa. Virran mukana tuli kymmeniä vaeltajalajeja, joista kuusi oli Suomessa ennestään tuntemattomia. Vastaavaa ei Kullbergin mukaan ole aiemmin dokumentoitu.

Tavallisesta poikkeava sää on herättänyt huolestuneita puheenvuoroja ilmastonmuutoksen kiihtymisestä. Kullbergin mukaan syksyn sääilmiö ei kuitenkaan liity ilmastonmuutokseen mitenkään.

Jaakko Kullberg
Jaakko Kullberg on tehnyt perhostutkimuksia Örön saarella kolme vuosikymmentä. Kuva: Sara Vertanen / Yle

– Tämä oli klassinen vaellustilanne. Voimakas korkeapaine Venäjällä ja heikompi matalapaine Euroopassa aiheutti Mustaltamereltä kantautuvan lämpimän virtauksen. Kun putki menee päälle, se ei heti tuosta vaan laukea.

Marraskuussa föhntuuli puhaltaa Norjasta

Juuri alkaneesta viikosta povataan yhtä lämpimimmistä marraskuun aluista koko mittaushistoriassa. Alkuviikolla lämpö tulee kostean tuulen saattelemana Välimereltä saakka, mutta loppuviikolla puhaltaa Norjan vuorilta kuiva föhntuuli.

– Mielenkiintoista nähdä tuleeko Suomesta havaintoja perhosvaelluksista tämän lämpimän "henkäisyn" myötä, pohtii Kullberg.

Ympäristöasiantuntija Kullberg arvioi, että lämmin virtaus vaikuttaa hyönteisten lisäksi monien lintulajien muuttosuunnitelmiin.

– Aika harva laji haluaa puoliväkisin lentää lämpimään vastatuuleen. Aina tällainen virtaus päättyy kuitenkin lopulta kylmään pohjoisvirtaukseen, jolloin linnut lähtevät.

Niin hyönteisten, lintujen, nisäkkäiden ja kasvienkin puolesta Kullberg toivoo talven tuovan mukanaan lunta ja pakkasta.

– Jos unohdetaan maamme eteläisin rantaviiva, meille ominainen lajisto on tottunut kylmään ja kuivaan talveen. Talviunille ja horrokseen vaipuvat eläimet tarvitsevat suojakseen myös lunta, ympäristöasiantuntija Jaakko Kullberg sanoo.

Korjaus 3.1. klo 6.18: Jutussa puhuttiin aiemmin vieraslajeista, joilla tarkoitetaan ihmisen toiminnan tuloksena siirtyneitä lajeja. Vaeltajalajit sen sijaan liikkuvat muista syistä ilman ihmisen toiminnan vaikutusta.

Lue myös:

Inisijä, sääski tai itikka – ilmaston lämpenemisen myötä nämä pienet verenimijät voivat tuoda Suomeen uusia tauteja

Harvinaiset mehiläissyöjät hurmaavat Vaasassa – lintujen kunto ja ravinto ratkaisevat, jaksavatko ne pitkän muuttomatkan

Hyönteiskato nakertaa ravintoverkkojen perustaa – samalla lautasella käyvien saalistajien kirjo yllätti tutkijatkin