Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
"Helsinkiin lähdettiin sen vuoksi, että noi pääsee ryöstämään jengiä", sanoi poika poliisin kuulustelussa.
Oli kevät 2019. Alaikäisten poikien porukka oli tullut keskustaan kaupungin ulkopuolelta. Yhdellä heistä – kutsutaan häntä tässä Janiksi – oli ehdollinen vankeusrangaistus ennestään. Hän oli tuona keskiviikkona vasta 17-vuotias.
Narinkkatorin väkijoukossa nuoret näkivät ensiksi pojan, jolla oli kallis reppu. Hän ehti kuitenkin kadota näkyvistä. Sitten Jani huomasi toisen pojan: tällä oli toista sataa euroa maksava Off-White-merkkinen vyö.
"Käydäänkö ryöstämässä hänet", Jani kysyi kavereiltaan. Niin päätettiin.
Tämä viime vuoden keväällä sattunut tapaus on yksi lukuisista alaikäisten tekemistä ryöstöistä, joita Helsingin käräjäoikeudessa on käsitelty tänä vuonna.
Kävimme tätä juttua varten läpi tuoreita oikeuden ratkaisuja, jotta saisimme paremman kuvan nuorten ryöstörikollisuudesta. Tutkimme myös poliisin tilastoja Helsingissä tapahtuneista ryöstöitä kaupunginosien tarkkuudella sekä epäiltyjen kansalaisuuden, synnyinmaan ja iän pohjalta.
- Kuuntele: Takaisin Pasilaan -podcastissa räppäri Mercedes Bentso kertoo, kuinka hän päätyi yhteiskunnan reunamille ja miten nuoret saa pelastettua sieltä takaisin.
Tilastot eivät tue kuvaa ryöstöjä tehtailevista nuorista
Nuorten väkivalta ja ryöstöt roihahtivat valtakunnalliseksi puheenaiheeksi, kun vuonna 2001 syntynyt mies puukotettiin kuoliaaksi Helsingin Vallilassa kaksi viikkoa sitten. Tapauksesta epäillään alaikäisiä poikia.
Helsingin Sanomat puolestaan kirjoitti tiistaina kaupungin keskustassa liikkuvista, mahdollisesti vaarallisista nuorisojoukoista. Artikkelin julkaisun jälkeen sosiaalisessa mediassa levisi tulkinta nuorista maahanmuuttajajengeistä, jotka tehtailevat ryöstöjä ja väkivallantekoja.
Tilastot eivät välttämättä tue sellaista tulkintaa. Nuorimpien ikäluokkien väkivaltarikokset ovat lisääntyneet, mutta nuorten väkivaltarikollisuus kokonaisuudessaan ei. Ryöstöt yleistyvät, mutta myös suomalaisten ja yli 21-vuotiaiden keskuudessa.
Ryöstöstä on kyse, kun joku varastaa toisen omaisuutta väkivalloin tai väkivallalla uhkaamalla.
"Joku heistä sanoi, että meillä on puukko"
Tuona keskiviikkoiltana Mikon (nimi muutettu) piti tavata Narinkkatorilla ystäviään, kun lähelle tulikin muutama tuntematon poika.
"Joku heistä sanoi, että meillä on puukko ja kaksi henkilöä näytti, että mennään sivummalle", Mikko kertoi poliisikuulustelussa myöhemmin.
Häntä pyydettiin näyttämään taskut. Sitten kysyttiin kännykkää, mutta se ei kiinnostanut ryöstäjiä. Sen sijaan häntä käskettiin antamaan kallis merkkivyö ja tupakka-aski.
Sitten Mikon kaverit tulivat lähistölle ja ryöstäjät häipyivät pieni saalis mukanaan. Uhkaava tilanne oli tullut ja mennyt nopeasti, mutta Mikolle se oli ollut shokki.
Nuorimmat ryöstäjät Helsingissä 10-vuotiaita
Poliisin tietoon tuli tämän vuoden tammi–lokakuussa 1 754 ryöstöä. Samalla kun melkein kaikki muu rikollisuus vähenee, ryöstöt lisääntyvät. Niiden määrä on kasvanut hitaasti pitkin 2010-lukua.
Näin on käynyt myös nuorten tekemissä ryöstöissä. Tilastokeskuksen mukaan jopa 40 prosenttia ryöstöistä epäillyistä on alle 21-vuotiaita. Ikäryhmä on siis selvästi yliedustettuna.
Joka vuosi poliisin tietoon tulee noin sata ryöstöä, joissa tekijäksi epäilty on alle 15-vuotias. Helsingissä nuorimmat ryöstäjät ovat olleet viime vuosina 10-vuotiaita.
"Käräjäoikeus katsoo, että tekoa on pidettävä erityisen vahingollisena sen vuoksi, että se on kohdistunut tekohetkellä vasta 13-vuotiaaseen nuoreen."
Helsingin käräjäoikeuden ratkaisusta
Helsingissä ryöstöjä tapahtuu väkilukuun suhteutettuna enemmän kuin muualla maassa. Siellä tekijät ovat myös muuta maata useammin nuoria, muun maan kansalaisia ja uhrille entuudestaan tuntemattomia.
Alla olevasta taulukosta voit katsoa, miten ryöstörikosten ja pahoinpitelyrikosten määrä vaihtelee alueittain Helsingissä. Taulukko perustuu poliisialueisiin, eikä aluejako välttämättä vastaa yleistä kaupunginosaluokittelua. Juttu jatkuu taulukon jälkeen.
Taulukkoa ladataan
Juha Kaski ja Charlotte Pettersson kohtaavat nuoria väkivaltarikollisia työssään Kriminaalihuollon tukisäätiössä. Pettersson on projektityöntekijä ja Kaski vertaisohjaaja, jolla on myös itsellään pitkä rikostausta. He pyrkivät tukemaan nuoria esimerkiksi järjestämällä heille kohtaamispaikan ja mielekästä tekemistä rikosten ja päihteiden tilalle.
Huumekaupan siirtyminen nettiin on muuttanut alamaailman sisäisiä sääntöjä. Ennen myyjät olivat keskenään tuttuja useammin kuin nyt.
– Silloin rikolliset tuomitsivat henkilön, joka ryöstää toisen rikollisen. Nyt se on jopa meriitti, Kaski sanoo.
Yle kertoi hiljattain, miten entistä suurempi osa rikoksista liittyy huumeiden ongelmakäyttöön.
Osa huumeidenkäyttäjistä rahoittaa aineiden hankintaa tehtailemalla omaisuusrikoksia. Ryöstö on omaisuusrikos rankimmasta päästä, koska siihen liittyy väkivalta tai sen uhka.
"[Syytetty] on kertonut, että hänellä on tapahtuma-aikaan mennyt huonosti. Hänellä ei ole tarkoitus uhkailla ketään. Hän ei hirveästi muista tästä jutusta."
Helsingin käräjäoikeuden ratkaisusta
Myös Narinkkatorin ryöstöön huumeidenkäyttö liittyi ainakin välillisesti. Kun Jani jäi myöhemmin kiinni toisesta ryöstöstä, hän sai samalla syytteen huumausaineen käyttörikoksesta.
Tuon toisen ryöstön uhri kuvaili poliisille, miten Janin mukana olleen miehen silmät olivat seisoneet päässä. Kun ryöstäjäkaksikko tavoitettiin, heiltä takavarikoitiin Ksalol-merkkisiä bentsodiatsepiinejä.
Merkkivaatteita uhriensa päältä etsivä ryöstäjä ei myöskään pyri oman vaatekaappinsa täyttämiseen, vaan etsii helposti rahaksi muutettavaa varastettavaa.
– Kun käytät huumeita, se pitää rahoittaa jollakin. Monet päihteet myös madaltavat kynnystä väkivaltaan merkittävästi, Charlotte Pettersson sanoo.
"Tasan yksi meistä on selvinnyt ilman vankilaa"
Tämän jutun lähteenä olleissa alaikäisten saamissa ryöstötuomioissa uhri on yleensä ollut ikätoveri.
Joissakin tapauksissa kohteeksi on valikoitunut kadulta tai väkijoukosta ventovieras uhri. Ryöstäjät ovat etsineet katseellaan kalliita reppuja, vöitä, takkeja tai kenkiä.
Mukana on kuitenkin myös useita rikosjuttuja, joissa uhri on houkuteltu paikalle nuuska- tai huumekaupan varjolla.
Hieman alle puolet ryöstöistä on sellaisia, joissa uhri osaa kertoa poliisille jonkun epäillyn. Loput ovat niin sanottuja pimeitä juttuja, eli epäiltyä ei ainakaan aluksi ole tiedossa.
"Rinnuksista tarttumisen jälkeen [syytetty] on uhannut [uhria] väkivallalla, jolloin [uhri] oli luovuttanut [syytetylle] puhelimensa."
Helsingin käräjäoikeuden ratkaisusta
Ryhmäpaineen merkitys on valtava. Juha Kaski muistaa, miten hänen omassa lapsuuden kaveripiirissään rikoksia tehtiin osin vain yhteisöön kuulumisen takia.
– Meitä oli suunnilleen kymmenen. Tasan yksi meistä on selvinnyt ilman vankilaa. Ehkä hänen pelastuksensa on se, että hän rakastui tosi nuorena syvästi.
Charlotte Petterssonin mukaan rikoksia tekeville nuorille pitäisi pystyä tarjoamaan vaihtoehdoksi turvallinen yhteisö, johon nuori voi tuntea kuuluvansa. Juuri siihen Kriminaalihuollon tukisäätiön nuorten toiminta tähtää.
Ulkomaalaistaustaiset nuoret ryöstöissä yliedustettuina
Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat ryöstöistä epäillyissä yliedustettuina. Ryöstöihin epäillyistä alle 21-vuotiaista noin joka viides on Tilastokeskuksen mukaan ulkomaalaistaustainen. Näitä tapauksia tulee runsaat sata vuodessa.
Kansallisuuksissa on eroja. Viime vuosina lähinnä kaikenikäisten irakilaisten tekemät ryöstöt ovat lisääntyneet, muiden eivät niinkään. Määrät ovat kuitenkin sen verran pieniä, että yksikin rikossarja voi muuttaa lukuja huomattavasti.
Tilastot kertovat vain osan totuudesta. Tekijän ikää ja muita taustatekijöitä ei tiedetä esimerkiksi ryöstörikoksista, jotka ovat jääneet poliisilta selvittämättä. Vuosina 2019–2020 uusia ryöstöjä ilmoitettiin poliisille lähes kaksinkertainen määrä verrattuna siihen, kuinka monta juttua selvisi.
Lisäksi on viitteitä siitä, että uhrit ja silminnäkijät eivät aina uskalla kertoa viranomaisille koston pelossa.
"[Syytetty] sanoi, että jos rahoja ei näy niin sä kuolet."
Helsingin käräjäoikeuden ratkaisusta
Koston pelko tuli esiin myös alaikäisten saamissa ryöstötuomioissa, joita tutkimme tätä juttua varten.
Teini-ikäinen Väinö (nimi muutettu) joutui ryöstäjän kanssa kasvotusten tuttavansa houkuttelemana. Hän oli luullut menevänsä ostamaan kannabista, mutta muu seurue suuntasikin metsäpolulle suojaan sivullisten katseilta.
Siellä ryöstäjä tarrasi äkkiä Väinöä rinnuksista ja uhkasi tätä nyrkkiraudalla. Väinöltä vietiin ulkovaatteet. Lopuksi häntä lyötiin kasvoihin, kaadettiin maahan ja käskettiin maata paikallaan, kunnes oli laskenut kymmeneen. Kylmissään hän lähti hakemaan apua.
Tapahtuneen jälkeen Väinö kertoi olleensa ahdistunut ja hakeneensa koko ajan katsellaan ryöstäjää ympäristöstä.
Myöhemmin hän tunnisti sosiaalisen median kuvasta ryöstäjän, ja tämä saatiin vastuuseen. Hän oli Jani – sama nuorukainen, joka oli käynyt ryöstöretkellä Narinkkatorilla. Hän sai kerralla tuomion useista vain viikkojen aikana tehdyistä rikoksista.
Oikeus katsoi, että osasyy rikoksiin oli alaikäisen syytetyn vaikea elämäntilanne ja ymmärtämättömyys. Tuomio oli ehdollinen vankeusrangaistus ja 20 tuntia yhdyskuntapalvelua.
"Älä puhu, älä vasikoi, älä sano itsestäsi mitään"
"Vaikea elämäntilanne ja ymmärtämättömyys." Sitä lähemmäksi 17-vuotiaan ryöstäjän mielenmaisemaa käräjäoikeuden tuomiossa ei pääse. Usein takaa löytyy monimutkainen henkilökohtaisten ongelmien solmu.
– Ylisukupolvisia ongelmia päihteiden ja rikosten kanssa, heikkoja vuorovaikutustaitoja, hoitamattomia mielenterveysongelmia ja neuropsykiatrisia häiriöitä, joiden oireita yritetään helpottaa päihteillä, luettelee rikollisten nuorten parissa työskentelevä Charlotte Pettersson.
Yhteiskunnan haaste ei ole pelkästään siinä, että rikoksia tekeville nuorille ei olisi palveluita. Jo heidän tavoittamisensa on vaikeaa. Moni kokee tulevansa torjutuksi.
– Virkailijat on lainausmerkeissä kyttiä. Nuorille toitotetaan, että älä puhu, älä vasikoi, älä sano itsestäsi mitään, Juha Kaski sanoo.
Mutta usein puhuminen auttaa. Viimeksi tällä viikolla Kaski tapasi nuoren, josta näki heti, että kaikki ei ole kunnossa.
– Hän kertoi, että häntä haluttaisi vahingoittaa jotakuta. Tehdä jotain pahaa, Kaski kertoo.
– Siitä lähti pidempi keskustelu. Ainakin hän lopuksi sanoi, että olo on nyt parempi.
15.11. kello 15:33: Lisätty alaotsikkoon, että Yle on tutkinut alaikäisten rikostuomioiden lisäksi myös alle 21-vuotiaiden ryöstörikostilastoja.
Juttua korjattu 16.11. kello 9:07: Ehdonalainen vankeusrangaistus korjattu oikeaan muotoon ehdollinen vankeusrangaistus.
Lue myös: