Suomen politiikka saa tällä viikolla laajaa näkyvyyttä Britannian yleisradioyhtiön BBC:n julkaisukanavilla. Alkuviikosta BBC nosti pääministeri Sanna Marinin (sd.) vuoden 2020 sadan vaikutusvaltaisen ja inspiroivan naisen listalle.
Perjantaina ja lauantaina BBC esittää uutiskanavallaan puolen tunnin tv-dokumentin "maailman ainoasta naisten johtamasta hallituksesta". Siinä käydään läpi pääministeri Marinin ja neljän muun naispuoluejohtajan hallituksen alkutaivalta.
BBC mainostaa päässeensä ensimmäisenä maailmassa kulissien taakse seuraamaan Suomen koalitiohallituksen toimintaa ja sen vaikutusta. Women Run the World: Finland’s Female Leaders -dokumentista on jo etukäteen julkaistu kymmenminuuttinen pätkä Youtubessa.
Dokumentti esitetään useaan kertaan viikonlopun aikana myös Suomessa näkyvällä BBC World News -kanavalla.
Internetsivuillaan yleisradioyhtiö on jo julkaissut laajan katsauksen Suomen sisäpolitiikkaan sekä suomalaisen tasa-arvon historiaan ja nykytilaan. Jutussa on haastateltu Marinin lisäksi sisäministeri Maria Ohisaloa (vihr.) ja opetusministeri Li Anderssonia (vas.).
BBC nostaa esille sen, miten Suomi on onnistunut tänä vuonna menestyksekkäästi taistelemaan koronavirusta vastaan ja panostamaan silti myös tasa-arvon parantamiseen. Nettijuttunsa otsikkoon BBC on nostanut "feministipääministeri" Sanna Marinin kommentin siitä, että transsukupuolisilla on oikeus päättää omasta identiteetistään.
"Suomi on Ihmenaisen saari"
Jutussa käydään läpi suomalaisen tasa-arvon historiaa ja mainitaan naisten saaneen ensimmäisenä maailmassa täydet poliittiset oikeudet vuonna 1906.
Myös 19 naisen valinta kansanedustajiksi vuoden 1907 vaaleissa, Tarja Halosen (sd.) nousu presidentiksi vuonna 2000 ja Anneli Jäätteenmäen (kesk.) nousu pääministeriksi vuonna 2003 mainitaan. Mari Kiviniemen (kesk.) pääministeriys todetaan tämän nimeä mainitsematta.
BBC:n mukaan tällaisen tasa-arvohistorian vuoksi ei ole ihme, että juuri Suomesta tuli "Wonder Womanin saaren feministinen utopia". Vertaus viittaa DC Comicsin supersankarisarjakuvaan, jossa Ihmenainen on kotoisin naisten hallitsemalta Themysciran saarelta.
BBC on kuvittanut juttunsa muun muassa Sanna Marinin koulukuvalla ja hääkuvalla. Mukana on myös sosiaalisessa mediassa vuosi sitten laajalle levinnyt Instagram-kuva Suomen naisministereistä.
Keskustan puheenjohtajan vaihtuminen Katri Kulmunista Annika Saarikkoon käydään läpi Li Anderssonin kommenteilla ryyditettynä.
– Yksikään puolue ei voi toimia täysin oman mielensä mukaan. On jännitteitä, jotka liittyvät kompromissien tekemiseen suljettujen ovien takana. Joillakin on taipumus sanoa, että naiset tekevät tietyntyyppistä politiikkaa tai asioista on helpompi sopia naisten kesken. Niin ei kuitenkaan välttämättä ole, Andersson sanoo BBC:lle.
Kehuja Suomen koronatoimille
Suomen hallituksen toiminta koronakriisin hoidossa saa BBC:ltä paljon huomiota. Suomen kerrotaan ottaneen keväällä käyttöön valmiuslain. Hallituksen antamia ohjeita kotona pysyttelemisestä mahdollisuuksien mukaan ja itsensä testauttamisesta lievienkin oireiden ilmaantuessa kuvaillaan selkeiksi.
BBC nostaa myös esille Suomen hallituksen avoimen tiedottamisen korona-aikana. Viikoittaiset tiedotustilaisuudet, kansalaisten ja toimittajien kysymyksiin vastaaminen sekä lapsille järjestetty oma infotilaisuus mainitaan.
Marinin kerrotaan nousseen kansainvälisesti vertaillen Uuden-Seelannin, Taiwanin ja Saksan kehuttujen johtajien joukkoon. BBC muistuttaa tämän johtaneen myös spekulointiin sillä, ovatko naisjohtajat parempia kriisien hoitajia.
– On miesten johtamia maitakin, jotka ovat pärjänneet hyvin. Mielestäni tässä ei ole kyse sukupuolesta. Meidän pitäisi keskittyä enemmän siihen, mitä hyvin pärjänneet maat ovat oppineet, Marin kommentoi BBC:n haastattelussa.
Marinin mukaan Suomen koronatoimista voi ottaa sen opin, että on tärkeää kuunnella asiantuntijoita ja tehdä rohkeasti päätöksiä epävarmuuden vallitessa.
– Yhteiskuntamme perustuu luottamukseen. Ihmiset luottavat hallitukseen ja he luottavat demokraattiseen järjestykseen, Marin arvioi Suomen vahvuuksia.
"Ei ole minun tehtäväni identifioida ihmisiä"
BBC on haastatellut jopa Marinin entistä opettajaa Pasi Kervistä Pirkkalan lukiosta. Tämä sanoo Marinin olleen keskiverto-oppilas, joka pyysi lisätehtäviä arvosanoja parantaakseen.
Jutussa kerrataan Marinin perhehistoriaa, kuten kasvamista sateenkaariperheessä ja turvautumista sosiaalitukeen. BBC:n mukaan Marinin halu parantaa ihmisten olosuhteita sai tämän ryhtymään poliitikoksi ja näkyy hallituksen tasa-arvo-ohjelmassa.
Suomen hallituksen kerrotaan pyrkivän torjumaan kotiväkivaltaa, kuromaan sukupuolten välistä palkkaeroa, kannustamaan vanhempia jakamaan hoivavastuuta tasa-arvoisesti sekä parantamaan köyhien ja maahanmuuttajaperheiden lasten oppimistuloksia.
Erityishuomiota jutussa saa hallituksen tavoite parantaa transsukupuolisten oikeuksia Suomessa. Sekä nettijutussa että dokumentissa esitetään myös epäilyjä siitä, pystyykö hallitus oikeasti toteuttamaan tavoitteensa.
BBC:n mukaan Suomen pääministeri saattaa olla ainoa pääministeri, joka on ottanut selkeästi kantaa ihmisten oikeuteen määrittää oma sukupuoli-identiteettinsä.
– Kaikilla pitäisi olla oikeus määrittää oma identiteettinsä. Ei ole minun tehtäväni identifioida ihmisiä, Marin vastaa BBC:n esittämään kysymykseen transnaisten naiseudesta.
Rasismi ongelma Suomessa
Pääosin hyvin positiiviseen sävyyn tehdyssä Suomi-reportaasissa ja dokumentissa esitetään jonkin verran myös kritiikkiä. Esille nostetaan saamelaisten asema ja se, ettei hallituksessa ole saamelaista.
Esillä on myös se, että Suomi sai afrikkalaistaustaisten kohtaamasta rasismista tehdyssä selvityksessä huonoimman sijoituksen mukana olleiden 12 Euroopan unionin jäsenmaan joukossa.
Selvityksessä 63 prosenttia Suomessa asuvista afrikkalaistaustaisista vastaajista kertoi kokeneensa toistuvaa rasistista häirintää.
BBC kirjoittaa, että Suomessa on vain yksi tummaihoinen naiskansanedustaja, Bella Forsgren (vihr.). Sisäministeri Ohisalo myöntääkin BBC:n haastattelussa Suomella olevan vielä tehtävää julkisen elämän monimuotoisuuden edistämiseksi.
– Viisi koulutettua valkoista naista ei lopulta ole kovin edustavaa, sanoo Ohisalo hallituspuolueiden puheenjohtajien viisikkoon viitaten.
Täsmennetty 27.11. klo 10.55: Suomi sai rasismitutkimuksessa huonoimman sijoituksen 12 mukana olleen EU-maan joukossa.
Mitä ajatuksia Suomen hallituksen kansainvälisesti saama huomio sinussa herättää? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 27.11. klo 23.00 asti.
Lisää aiheesta: