Lokakuun lopulla Helsingin telakan omistama Helsinki Shipyard oy julkaisi tiedotteen, joka sisälsi hyviä uutisia.
Brittiläinen risteilyvarustamo Swan Hellenic oli tilannut luksusristeilijän Helsingin telakalta. Sama varustamo on tilannut jo aiemmin kaksi pienempää sisaralusta telakalta.
Uuden tilauksen arvo on Helsinki Shipyardin mukaan noin 150 miljoonaa euroa.
– Uusi sopimus COVID-19 sävyttämässä maailmantalouden tilanteessa on vahva signaali Helsingin telakan toiminnan jatkuvuudesta ja asiakkaan luottamuksesta telakan toimintaan, sanoi Helsinki Shipyardin toimitusjohtaja Carl-Gustaf Rotkirch tiedotteessa.
Ylen MOT-toimituksen selvitys osoittaa, että brittiläinen varustamo on todellisuudessa pikavauhtia pystytetty yhtiö. Sen omistavat samat venäläiset liikemiehet kuin Helsingin telakan.
Alusten rahoittajana toimii Kremlin eli Venäjän valtiojohdon alaisuudessa toimiva yhtiö.
Helsingin telakka: Omistajia ei piiloteltu
Venäjän valtionyhtiö United Shipbuilding Corporation myi Helsingin telakan kesällä 2019 kahdelle venäläiselle liikemiehelle eli Vladimir Kasyanenkolle ja Rishat Bagautdinoville.
Telakasta 80 prosenttia omistava Vladimir Kasyanenko on vain vähän julkisuudessa näkynyt liikemies, jolla on Belgian kansalaisuus. Nykyisin hän asuu Monacon ruhtinaskunnassa. Kasyanenko on omistajana myös venäläisessä risteily-yhtiössä Vodohodissa.
Helsingin telakka näyttää saaneen lentävän lähdön uusien omistajien aikana. Bisnestä on kuitenkin syntynyt pääosin siksi, että telakan omistajat tilaavat itselleen laivoja.
Miksi Helsinki Shipyard ei ole kertonut, että tilausten takana ovat telakan omistajat?
– Sovimme aina etukäteen yhdessä asiakkaan kanssa tiedotteiden sisällöstä. Tämä oli se, mitä Swan Hellenic halusi asiasta kertoa, sanoo Helsingin telakan toimitusjohtaja Carl-Gustaf Rotkirch.
Rotkirchin mukaan yhteisiä omistuksia ei ole piiloteltu, vaan niistä on kerrottu esimerkiksi merenkulkualasta kirjoittavassa verkkojulkaisussa.
Telakkayhtiön hallituksen puheenjohtajan Viktor Olerskin mukaan mukaan “tiedotteessa keskityttiin Swan Hellenicin uusien risteilyalusten tilaamiseen”, eikä varustamoyhtiön omistusrakenteeseen.
Olerski vastasi Ylen kysymyksiin sähköpostitse yhdessä Swan Hellenicin toimitusjohtajan kanssa.
”Ei tyypillistä mutta ei ennennäkemätöntä”
Erikoistutkija Tapio Karvonen seuraa työkseen merenkulkualaa eli varustamoiden ja telakoiden toimintaa.
Karvonen ei ota kantaa Helsingin telakan venäläisten omistajien taustoihin tai telakan toimintaan.
Hän sanoo kuitenkin, ettei pidä täysin poikkeuksellisena sitä, että risteilijän tilaaja ja rakentaja ovat samoja tahoja.
– Tämä ei ole tyypillistä, mutta ei myöskään ennennäkemätöntä. Aina on ollut varustamoyhtiöitä, jotka ovat omistaneet myös telakoita, sanoo Turun yliopiston Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskuksessa työskentelevä Karvonen.
Kreml rahoittaa risteilijöiden rakentamista
Ainakin kaksi Helsingin telakalla rakennettavista risteilyaluksista rahoittaa Venäjän valtio. Rahoitus on järjestetty irlantilaisen yhtiön kautta, jonka omistaa Venäjän liikenneministeriö.
Venäjän valtio perusti irlantilaisen yhtiön vuonna 2012. Se on rahoittanut yli miljardilla eurolla lentokoneiden ja laivojen hankintoja. Näitä myydään tai vuokrataan leasing-sopimuksilla pääosin venäläisten yhtiöiden käyttöön.
Kremlin ohjauksessa toimiva yhtiö maksaa risteilijät ja niiden käyttäjäksi tulee varustamoyhtiö Swan Hellenic eli Helsingin telakan venäläiset omistajat.
Helsingin yliopiston Venäjän energiapolitiikan apulaisprofessori Veli-Pekka Tynkkynen pitää tällaisia järjestelyjä alttiina korruptiolle.
Kaupoista ja rahoituksesta sovitaan pienen piirin kesken, rahat tulevat valtion kirstusta ja valtio on myös suurin riskin kantaja.
– Tulee tietysti mieleen, että liittyvätkö tilaukset siihen, että Venäjän valtion kirstusta revitään rahaa. Korruptiota on Venäjällä joka sektorilla. Aloilla, joihin liittyy merkittäviä valtion strategisia etuja, on saatavilla yleensä lihavimmat pihvit, Tynkkynen sanoo.
Helsingin telakan toimitusjohtajan mukaan aluskauppoihin ei liity mitään erikoista.
– Neuvottelut käytiin aivan normaaliin tapaan ja hinta on täysin markkinaehtoinen, sanoo telakan toimitusjohtaja Carl-Gustaf Rotkirch.
Telakan hallituksen puheenjohtaja Viktor Olerski vastasi neuvotteluita ja sopimuksen tekoa koskevaan kysymykseen täysin identtisesti kuin Carl-Gustaf Rotkirch.
"Brittiläinen" varustamo pystyyn pikavauhtia
Helsingin telakka on kertonut brittiläisen varustamoyhtiön Swan Hellenicin tehneen yhteensä kolme alustilausta yhtiöltä.
Erikoistutkija Tapio Karvosen mukaan varustamon brändi on tunnettu etenkin Britanniassa. Alkuperäinen Swan Hellenic -varustamo on perustettu jo 1950-luvulla.
Vuonna 2017 varustamo lopetti kuitenkin toimintansa taloudellisesti kannattamattomana. Helsingin telakan venäläiset omistajat ostivat varustamon tuotemerkin kesällä 2020.
Kesäkuussa 2020 venäläiset perustivat Britanniaan yhtiön nimeltä Swan Hellenic Ltd. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Lontoossa lähellä Buckinghamin palatsia. Paikalla käyneen Ylen toimittajan mukaan rakennuksen ulkopuolella ei ole mitään merkkejä laajasta yritystoiminnasta, kuten yhtiön logoa tai edes postilaatikkoa, jossa olisi yhtiön nimi.
Viktor Olerskin mukaan varustamoyhtiön pääasialliset toimipisteet sijaitsevat Kyproksella ja Monacossa. Lontoon-toimiston tarkoituksena on huolehtia markkinoinnista ja myynnistä Britanniassa.
Brittiläisen yhtiön omistaa venäläisten suosimaan veroparatiisiin eli Kyprokselle rekisteröity yhtiö. Sen takaa aukeaa monimutkainen omistusketju, jonka päästä löytyvät Helsingin telakan venäläiset omistajat.
Helsingin telakan pääomistaja Vladimir Kasyanenko omistaa myös yli 50 prosenttia brittivarustamosta.
Kymmenien tuhansien eurojen luksusristeilyjä
Venäläiset tilasivat itse omistamaltaan telakalta lokakuussa 2020 luksusristeilijän, jonka nimeksi on annettu SH Minerva. Viiden tähden aluksessa on tilat 196 matkustajalle ja 140 työntekijälle.
Telakan tiedotteessa alusta nimitettiin “tutkimusmatkaristeilijäksi”. Varustamoyhtiö Swan Hellenicin verkkosivujen mukaan yhtiö on aloittanut matkojen myynnin pääosin arktisille alueille, kuten Etelämantereelle ja Venäjän Kaukoitään.
– Risteilyjen idea on ikään kuin olla tutkimusmatkailijan jalanjäljillä esimerkiksi arktisilla alueilla. Tämä on kaupallinen termi ja sillä tarkoitetaan matkojen tekemistä alueille, joissa ei voi liikkua isoilla massa-aluksilla.
– Matkoja myydään ihmisille, jotka ovat kiinnostuneet erityisesti jostain merkittävästä luontokohteesta. Mitään tieteellistä tutkimusta aluksilla ei tehdä, sanoo Tapio Karvonen.
Kalleimpien risteilyjen hinnat ovat yli 30 000 euroa matkustajaa kohden. Ensimmäiset risteilyt on tarkoitus järjestää loppuvuodesta 2021 alkaen.
Työtä, tuloja ja Venäjän strategisia etuja
Helsingin telakka työllistää satoja suomalaisia ja tuo kaivattuja vientituloja. Carl-Gustaf Rotkirchin mukaan risteilyalusten rakentaminen työllistää suoraan ja välillisesti noin puolitoista tuhatta ihmistä seuraavan parin vuoden aikana.
Mutta telakkaa voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta.
– Kyse ei ole vain helsinkiläisten telakkamiesten työpaikoista ja verotuloista, vaan Venäjän strategisista eduista. Meidän pitää olla rehellisiä ja tarkastella asioita kokonaisuutena, sanoo Helsingin yliopiston professori Veli-Pekka Tynkkynen.
Helsingin telakalla on erikoistuttu tekemään risteilyalusten lisäksi esimerkiksi Koillisväylälle suuntaavia jäätämurtavia tankkereita, tukialuksia arktisisten alueiden öljynporaukseen ja uuden sukupolven jäänmurtajia.
Tämä tekee telakasta tärkeän Venäjälle. Tynkkysen mukaan arktinen alue on osa “venäläistä tarinaa”, jonka avulla Putinin haluaa luoda kuvaa Venäjästä edelleen laajentuvana suurvaltana.
Tämän mielikuvan luomiseen osallistuvat myös Kremliä lähellä olevat liikemiehet, Tynkkynen sanoo.
– Venäläiset käyttävät usein liiketoimissa välikäden toimijoina yksityishenkilöitä, vaikka jäljet johtavat valtion kirstuun ja kytkeytyvät lopulta Venäjän strategisiin intresseihin.
– Meillä ajatellaan usein, että bisnes on bisnestä, eivätkä ne liity vaikuttamiskysymyksiin. Meidän pitäisi tutkia tarkemmin, minkälaisiin verkostoihin ja rahavirtoihin liiketoimet kytkeytyvät, Tynkkynen sanoo.