Presidentti Donald Trumpin kampanjan mahdollisuudet haastaa Yhdysvaltain vaalitulos alkavat olla ohitse.
Yhdysvaltain vuoden 1887 vaalilain mukaan 8. joulukuuta on niin sanottu "turvasatamapäivä". Siihen mennessä osavaltioiden on ratkaistava vaalitulosta koskevat epäselvyydet ja julistettava tulos.
Ensi maanantaina valitsijakokous äänestää uudesta presidentistä.
Missään osavaltiossa oikeus ei ole kumonnut tulosta tai hylännyt edes osaa äänistä Trumpin leirin kiivaista yrityksistä huolimatta. Kanteilla ei ole ollut todisteita tukenaan, niiden perustelut ovat olleet puutteellisia tai vääriä.
Kyse ei ole pienestä juttumäärästä. Wall Street Journalin mukaan Trumpin leiri on kärsinyt tappion ainakin 40 oikeusjutussa. Lisäksi Trumpin asianajajat ovat itse luopuneet useista kanteista.
Jotain oikeusjuttuja on vielä kesken, muun muassa Wisconsinissa. Trump saattaa myös yrittää viedä tapauksia liittovaltion korkeimpaan oikeuteen. Useimmat tapaukset ovat jo kaatuneet osavaltiotasolla, joten korkein oikeus ei todennäköisesti ota niitä käsiteltäväkseen.
Ehkä mielenkiintoisin on Texasin osavaltion republikaanisen oikeusministerin Ken Paxtonin tiistaina käynnistämä hanke saada korkein oikeus mitätöimään neljän vaa'ankieliosavaltion tulokset.
Kanteeseen on liittynyt myös presidentti Trump itse sekä 17 Trumpin vaaleissa voittamaa osavaltiota. Viime hetken yritys arvioidaan tuhoontuomituksi.
Trumpin kuitenkin kiittää hankkeeseen osallistuvia.
Trumpin itsensä nimittämä oikeusministeri William Barr on todennut, että sellaisesta vaalivilpistä ei ole todisteita, joka muuttaisi vaalien tuloksen.
Mutta peli ei ole tällä selvä. Trumpin kampanjan mukaan ainoa kiveen hakattu päivämäärä on tammikuun 20., jolloin presidentti vannoo virkavalan.
Joka tapauksessa huhumylly sosiaalisessa mediassa ja Trumpin leirin ylläpitämä puhe varastetusta vaalituloksesta kiihdyttää amerikkalaisten mieliä vielä pitkään.
Käymme lävitse joukon yleisimpiä vilppiväitteitä. Niistä useimmat ovat niin ylivedettyjä, että edes Trumpin asianajajatiimi ei ole yrittänyt viedä niitä oikeuteen.
Vaaleissa äänesti "kuolleita sieluja"
Sosiaalisessa mediassa on levitetty muun muassa kymmenen tuhannen ihmisen nimilistaa. Väitteen mukaan henkilöt ovat kuolleet, mutta heidän nimissään on äänestetty postitse Michiganissa.
Kun Britannian yleisradioyhtiö BBC otti listasta satunnaisotannalla nimiä ja tutki 31 kuolleeksi väitetyn tilannetta, kuolleiksi väitetyistä valtaosa (28) oli joko elossa tai äänestänyt juuri ennen kuolemaansa (1). Kahdessa tapauksessa samanniminen poika oli äänestänyt ja ääni oli rekisteröity virheellisesti isän nimiin.
Yhdysvaltain kokoisessa maassa (328 miljoonaa asukasta) kuolee vuosittain liki kolme miljoonaa ihmistä. Verrattaessa miljoonien äänestäjien nimiä kymmenien miljoonien kuolintietoihin on todennäköistä, että äänestäjistä löytyy joukko samassa kuussa syntyneitä, samannimisiä ihmisiä kuin mitä vuosikymmenten mittaan jossain päin Yhdysvaltoja on kuollut.
Michiganin äänestysrekisteristä ei käy ilmi äänestäjien tarkkaa syntymäpäivää, ainoastaan kuukausi ja vuosi, joten sama nimi ja syntymäkuukausi riitti "kuolleiden sielujen" listalle joutumiseen.
Somessa on herättänyt pöyristystä myös se, että osa äänestäjistä on epäuskottavan iäkkäitä.
Tälle on tekninen selitys. Osalla iäkkäistä äänestäjistä ei ole sähköisesti rekisteröity syntymäaikaa, jolloin tietokonejärjestelmä saattaa kirjata henkilön syntymäajaksi geneerisen päivämäärän, esimerkiksi 1.1.1900. Sama voi tapahtua joissain osavaltioissa postiäänille, jotka saapuvat vaalipäivänä. Ongelma on huomattu jo aiemmissakin vaaleissa.
Kolmas versio "kuolleet sielut" -väitteestä on, että äänimäärä ylitti joissain osavaltioissa äänioikeutettujen määrän.
Väite on yksiselitteisesti väärä. Vaalien äänestysprosentti oli erittäin korkea, korkein 120 vuoteen, mutta vilkkaimminkin äänestäneessä osavaltiossa eli Minnesotassa se oli kuitenkin "vain" 80 prosenttia.
Wisconsinissa väitettiin äänestäneitä olleen yli sata tuhatta enemmän kuin rekisteröityneitä äänestäjiä. Tämä perustuu väärään tietoon rekisteröityneiden äänestäjien määrästä: 1. marraskuuta heitä oli liki 3,7 miljoonaa, ei 3,1 miljoonaa.
Trump: "vaalijohto vain haihtui"
Presidentti Trump sanoi muun muassa televisioidussa puheessaan 2. joulukuuta väittämästään vaalivilpistä näin:
– Kyse on isoista johtoasemista vaaliyönä, valtavista johdoista, johdoista joissa minua onniteltiin ratkaisevista, helpoista voitoista. Yhtäkkiä seuraavaan aamuun mennessä tai muutama päivä myöhemmin, nuo johtoasemat nopeasti haihtuivat
Samaa väitettä Trump toisti vielä keskiviikkonakin. Hän väitti tviitissään saaneensa kaikissa vaa'ankieliosavaltioissa satojatuhansia ääniä enemmän kuin Biden, eikä tappiota voi hänen mukaansa selittää muulla kuin huijauksella.
Uutistoimisto AP:n faktantarkistusjutussa muistutetaan, että laskenta noudatti vain normaalia kaavaa, jossa samana päivänä annetut äänet lasketaan nopeimmin. Postiäänet on purettava kuorista ja mukana tulleet äänestäjätiedot tarkistettava. Monissa osavaltioissa postiääniä ei saa laskea etukäteen, ennen vaalipäivää.
Trump oli jo pitkään varoittanut kannattajiaan karttamaan postiäänestystä, joten valtaosa postiäänistä oli Joe Bidenin kannattajilta. Samoin heidän osuutensa oli suuri isoissa kaupungeissa, joiden ääntenlasku valmistuu hitaammin kuin pienten vaalipiirien.
Joten ääntenlaskun edetessä Bidenin ääniosuus kasvoi, ilman sen kummempaa Trump-äänien "haihduttelua".
Dominion-äänestysjärjestelmä huijasi
Samaisessa 2. joulukuuta pitämässään puheessa Trump tuki somessa myllytettyä salaliittoteoriaa, jonka mukaan useiden osavaltioiden käyttämä sähköinen äänestysjärjestelmä Dominion oli ohjelmoitu ohjaamaan ääniä Trumpilta Bidenille.
– Ainoa turvallinen äänestysmenetelmä on paperi. Eivät nämä järjestelmät, joita kukaan ei ymmärrä, mukaan lukien monissa tapauksissa niitä operoivat henkilöt. Vaikka valitettavasti uskon heidän ymmärtävän liiankin hyvin.
– Suoraan sanoen, kun katsot kuka johtaa yritystä, kuka on vastuussa, kuka omistaa sen – jota emme tiedä – missä äänet lasketaan? Uskomme, että ne lasketaan ulkomailla, ei Yhdysvalloissa. Dominion on katastrofi, suomi Trump.
AP:n mukaan Dominionin äänestysohjelmaa käyttävät serverit ovat paikallisissa vaalitoimistoissa, eivät ulkomailla.
Dominion on yksityinen yritys, ja se myytiin heinäkuussa 2018 sen johtajistolle sekä newyorkilaiselle pääomasijoitusyhtiölle Staple Street Capitalille. Väitteet, että demokraattien edustajainhuoneen puheenjohtaja Nancy Pelosi, Clintonien perhe tai vaikkapa Venezuelan edesmenneen johtajan Hugo Chávezin perhe omistaisi Dominionin ovat perättömiä.
Trump on nostanut erityisesti esiin Antrimin piirikunnan Michiganissa, jossa hänen mukaansa Dominion-järjestelmä siirsi lähes 6 000 ääntä häneltä Bidenille. Todellisuudessakin virhe tapahtui, mutta se johtui virkailijan virheestä – ja se korjattiin.
Ehkä painavin kiisto Trumpin väitteelle äänestysjärjestelmän vilpistä tulee hänen hallintonsa virkamiehiltä, kotimaan turvallisuudesta vastaavan ministeriön alaisesta virastosta.
Liittovaltion kyberturvallisuudesta ja infrastruktuurin turvallisuudesta vastaava virasto (CISA) julistaa ykskantaan, että ei ole todisteita siitä, että äänestysjärjestelmät olisivat poistaneet, hukanneet tai siirtäneet ääniä tai järjestelmää olisi vaarannettu.
Viraston sivuilla kumotaan muitakin julkisuudessa esitettyjä vilppiväitteitä, muun muassa epäilyjä siitä, että vaalivirkailijat olisivat laskennan yhteydessä väärentäneet äänestyslipukkeita.
Vaalitarkkailijoita ei päästetty paikalle
Tätäkin yleistä vilppisyytettä Trump toisti 2. joulukuuta. Hän väitti, että republikaanien vaalitarkkailijoita oli jopa heitetty ulos rakennuksesta Philadelphiassa, Pennsylvaniassa.
Todellisuudessa kiistaa on ollut siitä, miten lähelle vaalitarkkailijat voivat tulla ääntenlaskijoita ilman, että he häiritsevät laskentaa ja lisäävät koronatartunnan riskiä.
Tästä oli kyse myös Philadelphiassa. Siellä kuten muuallakin laskentaa ovat päässeet tarkkailemaan sekä republikaanien että demokraattien vaalitarkkailijat.
Äänestysvirkailijat suosivat demokraatteja
Joissain osavaltioissa äänestysvirkailijoiden on väitetty suosineen postitse äänestäneitä demokraatteja muun muassa täyttämällä heidän puolestaan puuttuvia tietoja kaavakkeisiin.
Esimerkiksi Wisconsinissa postiäänestäjän pitää saada kuoreen mukaan todistajan allekirjoitus sekä todistajan osoite. Vaalivirkailijoita on kuitenkin jo vuonna 2016 ohjeistettu tarvittaessa hankkimaan todistajan suostumus tai osoite jälkikäteen, vaikkapa puhelimitse, mikäli se uupuu postiäänestä.
Erityisesti on esitetty väitteitä Nevadan Clarkin piirikunnasta. Muun muassa Trumpin mukaan vaalivirkailijat Clarkin piirikunnassa peukaloivat postiäänestäjien nimikirjoituksia tarkistavaa ohjelmaa niin, että puutteellisesti tai väärin allekirjoitettuja ääniä ei hylätty. Jopa joulupukin nimellä allekirjoitettu ääni olisi Trumpin mukaan voitu hyväksyä.
Paikallinen oikeusistuin totesi, että Agilis-niminen tarkistusjärjestelmä ei ollut toiminut virheellisesti. Sillä oli päinvastoin tiukka seula, koska se hyväksyi allekirjoituksista vain alle kolmanneksen. Loput siirrettiin vaalivirkailijoiden tarkastukseen.
Vaalivilppitodisteista tarjottu jopa huimaa palkkiota
Tilanteesta kertoo paljon brittilehti The Guardianin uutinen Texasin varakuvernööristä (osavaltion toiseksi korkein toimeenpaneva virka kuvernöörin jälkeen), Dan Patrickistä.
Republikaaninen Patrick lupasi 11. marraskuuta vähintään 25 tuhannen ja enimmillään miljoonan dollarin palkkion sille, jolla on esittää uskottavia todisteita vaalivilpistä.
Yhtäkään dollaria ei ole maksettu.
Lue lisää: