Synkät pilvet leijuivat tamperelaisen luonnontuotteisiin erikoistuneen elintarvikefirman yllä viime vuoden maaliskuussa. Myynti sakkasi sitä mukaa kun koronapandemia paheni.
Samoihin aikoihin Suomessa kasvoi huoli käsidesin ja kasvomaskien saatavuudesta.
Tamperelainen Poikain Parhaat oli päätymässä monen muun yrityksen tavoin henkilökunnan lomautuksiin. Silloin firman toimitusjohtaja Nikolas Jokisalo päätti, että muu tuotanto pannaan tauolle ja yritys keskittyisi seuraavat kuukaudet pelkästään käsidesin valmistamiseen.
Muutamassa viikossa linjastot tuottivat glögin ja virvoitusjuomien sijaan käsidesiä.
– Se oli oikea ratkaisu. Saimme pidettyä väen töissä ja jopa palkattua lisää työnsä menettäneitä ihmisiä. Parhaimmillaan tahkosimme käsidesiä kolmessa vuorossa, Jokisalo sanoo.
Myös isot yritykset huomasivat nopeasti kasvaneen käsidesin tarpeen. Esimerkiksi käsidesiä jo pitkään valmistanut Kiilto Clean Oy tehosti vuosi sitten voimakkaasti käsidesin tuotantoaan. Päätös oli yrityksen toimitusjohtaja Kari Laakson mukaan tärkeä sekä taloudellisessa mielessä, että tuotteen saatavuuden varmistamiseksi suomalaisille.
– Vaikka meidän viime vuosi oli taloudellisesti hyvä, olisi tilanne ollut ilman muuta haastavampi ilman panostuksia käsidesin tuotantoon.
Hurjat myyntiluvut
Käsidesin kysyntä näkyy valtavana piikkinä päivittäistavaraketjujen ja apteekkien viime vuoden myyntitilastoissa.
Yle kysyi Suomen suurimmilta päivittäistavaraketjuilta ja Yliopiston apteekilta, paljonko niiden myymälöissä myytiin viime vuonna käsidesiä ja kertakäyttöisiä kasvomaskeja.
S-ryhmä, Lidl ja Yliopiston apteekki kertoi myyntilukunsa, Kesko ja Tokmanni eivät.
S-ryhmän ja Lidlin myymälöissä myytiin viime vuonna noin kolme miljoonaa käsidesipakkausta. Yliopiston apteekin 17 myymälää myi lähes 300 000 käsidesipakkausta. Vaikka Kesko ei kerro tarkkoja myyntimääriä, sen käsidesin myyntimäärät olivat kahdeksan kertaa suuremmat kuin edellisvuonna.
Koska Lidl ja S-ryhmä edustavat yli puolta Suomen päivittäistavaramyynnistä, voidaan arvioida Suomessa myytyjen käsidesipullojen kokonaismäärän nousevan reilusti yli 6 miljoonaan. Tästä arviosta puuttuvat muualta kuin päivittäistavaraketjujen myymälöistä ostetut käsidesit.
Karkeasti arvioituna Suomessa myydyllä käsidesimäärällä täyttäisi olympiakokoisen uima-altaan yli puolilleen.
Myös kertakäyttömaskien myyntimäärät ovat isot. Pelkästään S-ryhmän marketeista on tarttunut kuluttajien koreihin noin 1,5 miljoonaa maskipakkausta eli noin 50 miljoonaa yksittäistä maskia. Lidlin myymälöissä maskeja myytiin 6 miljoonaa kappaletta.
Kun tiedetään, että kasvomaskeja tilattiin varsinkin pandemian alkuvaiheessa paljon ulkomaalaisista verkkokaupoista, voidaan arvioida, että myytyjen yksittäisten maskien todellinen määrä on reilusti yli sata miljoonaa kappaletta.
Jäte ei ole ongelma, mutta roskaaminen on
Millaisen ympäristökuorman kuluttajien käyttämä valtava määrä kertakäyttöisiä kasvomaskeja ja käsidesipulloja on aiheuttanut?
Suomessa kasvomaskit päätyvät – suositusten mukaisesti – enimmäkseen sekajätteisiin ja lopulta polttouunin kautta energiaksi. Muualla maailmassa kertakäyttömaskien aiheuttamat ympäristöongelmat ovat olleet huomattavasti pahempia.
Kertakäyttömaskien kohdalla suurin ongelma on ollut se, että ne eivät ole aina päätyneet oikeaan osoitteeseen. Eri puolelta Suomea on raportoitu kuluneen vuoden aikana uutisia roskaamisesta julkisilla paikoilla.
Etenkin kaupunkien keskustoissa yleiset roska-astiat ovat paikoin täyttyneet ääriään myöten ja kasvomaskeja on jäänyt kaduille lojumaan, sanoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Jáchym Judl.
– Kasvomaskeilla roskaaminen on ongelma, tosin sen mittakaavaa on vaikea arvioida. Ongelmia syntyy, jos muovinen maski päätyy luontoon, sillä ne hajoavat melko nopeasti mikromuoviksi.
Jachym muistuttaa, että myös kertakäyttömaskin voi pestä ja käyttää uudelleen.
– Hiilijalanjäljeltään kestävin ratkaisu näyttäisi olevan, että kotimaassa valmistettu kertakäyttömaski pestään ja uudelleenkäytetään kymmenen kertaa.
Moni suomalainen käyttää puuvillaista kasvomaskia, mutta ympäristömielessä sen käyttö ei ole täysin ongelmatonta. Puuvillaista maskia pitäisi käyttää ja pestä 60 kertaa, jotta sillä tavoitettaisiin yhtä pieni hiilijalanjälki kuin pesemällä ja uudelleenkäyttämällä niin sanottu kertakäyttömaski, Jachym huomauttaa.
– Ero kasvaa entisestään, jos tarkastellaan vesijalanjälkeä. Puuvillan tuotantoon käytetään paljon vettä, joten puuvillamaskia pitäisi käyttää huimat 2500 kertaa, jotta se jättäisi pienemmän vesijalanjäljen kuin kertakäyttömaski pestynä ja uudelleenkäytettynä.
Käsidesipullo voi olla vaarallista jätettä
Tyhjä käsidesipullo sen sijaan on yleensä muovia, ja se pitäisi kierrättää.
Hyvä uutinen on, että entistä useampi muovipakkaus päätyy asianmukaisesti muovinkierrätykseen. Pirkanmaan ely-keskuksen tilastojen mukaan vuonna 2019 muovipakkauksista kierrätettiin 42 prosenttia, ja kierrätettyjen pakkauksien määrä on kasvanut vuosi vuodelta.
Loput muovista heitetään sekajätteisiin, joten edelleen noin puolet käsidesipulloista päätyy kasvomaskien mukana polttouuniin.
**Lue lisää: **Minne kierrättämäsi muovipakkaus päätyy – poltetaanko se?
Tyhjien käsidesipakkausten kierrättämiseen liittyy eräs yksityiskohta, jota moni ei ole tullut ehkä ajatelleeksi: mikäli pullon pohjalle on jäänyt käsidesiä, luokitellaan se vaaralliseksi jätteeksi syttymisvaaran takia.
Käsidesipakkaus kierrätetäänkin oikeaoppisesti siten, että pullo huuhdellaan ja se heitetään muovinkeräysastiaan ilman korkkia. Näin mahdolliset käsidesijäämät pääsevät haihtumaan.
Tarkennus 22.1.2021 klo 9.00: Alkuperäinen viittaus Ylen arvioon siitä, että tyhjistä käsidesipulloista vain 16,5 prosenttia päätyisi kierrätykseen oli virheellinen. Ylen arvio koski kaikkea muovijätettä, ei kierrätettäviä pakkauksia.
Lue lisää:
Meillä monella on nyt uusi asuste – Tässä ohjeet maskin käyttöön, puhdistamiseen ja hävittämiseen