Lapset ja nuoret käyttävät runsaasti koulun terveydenhoitajan, lääkärin, kuraattorin tai psykologin palveluja ja kokevat saavansa niistä tukea hyvinvointiinsa. Asia selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreesta vuoden 2019 Kouluterveyskyselyyn pohjautuvasta tutkimuksesta.
Suuri osa Kouluterveyskyselyyn vastanneista oppilaista oli käyttänyt jotain edellä mainituista opiskeluhuoltopalveluista lukuvuonna 2018–2019.
Useimmat olivat kokeneet palveluihin pääsyn helpoksi, ja vain pieni osa nuorista ei ollut päässyt vastaanotolle yrityksestä huolimatta.
Tytöt käyvät poikia yleisemmin vastaanotoilla
THL:n asiasta julkaiseman tiedotteen mukaan opiskeluhuoltopalvelujen käyttö ja kokemukset niistä vaihtelivat luokka- ja koulutustason sekä palvelun mukaan. Yksilöllisen tarpeen mukaisilla käynneillä lapset ja nuoret olivat useimmiten käyneet terveydenhoitajalla. Kuraattorilla oli käynyt noin joka kymmenes ja psykologilla hieman harvempi.
Yksilöllisen tarpeen mukaisilla käynneillä tarkoitetaan muita kuin terveystarkastuksiin liittyviä käyntejä.
Suurin osa terveystarkastuksessa käyneistä koki, että tarkastuksessa puhutaan tärkeistä asioista ja kuunnellaan nuoren mielipidettä. Monet kokivat saaneensa apua ja tukea eri tahoilta, vaikka eivät olleet käyneet kuin terveystarkastuksessa.
– Tämä kertoo siitä, että terveystarkastukset ovat tärkeä tukimuoto lapsille ja nuorille. Lisäksi on onnistuttu myös yhteisöllisessä hyvinvointityössä eli tukea on onnistuttu tarjoamaan ilman yksilökäyntiä, THL:n ylilääkäri Marke Hietanen-Peltola sanoo tiedotteessa.
Vain pieni osa nuorista, 0–2 prosenttia ei ollut päässyt eri palvelujen ammattilaisten vastaanotolle yrityksestä huolimatta. Tytöt kävivät vastaanotoilla poikia yleisemmin.
Vastaajien mielestä psykologille vaikein päästä
Osa opiskeluhuoltopalveluja tarvinneista nuorista koki, ettei ollut saanut apua ja tukea hyvinvointiinsa. Tytöt kokivat poikia useammin, etteivät olleet saaneet apua.
Tukea tarvinneista nuorista 16–31 prosenttia koki jääneensä vaille kuraattorin ja 18–41 prosenttia vaille psykologin tukea, ja psykologin vastaanotolle pääsy koettiin vaikeimmaksi. Lisäksi vain noin puolet lapsista ja nuorista koki, että oppilaitoksessa oli aikuinen, jonka kanssa voi tarvittaessa keskustella mieltä painavista asioista.
Kouluterveyskysely kerättiin maalis-huhtikuussa 2019. Siihen vastasivat perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilaat, 8. ja 9. luokan oppilaat sekä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat.
Lue myös:
Oppilaat joutuvat jonottamaan koulupsykologille pahimmillaan yli vuoden: "Ihan absurdia"
10-vuotias koululainen: "Kukaan ei huomaa minua ja hätääni" – Yle kysyi nuorilta mielenterveydestä, vastauksissa näkyy puute koulupsykologeista10-vuotias koululainen: "Kukaan ei huomaa minua ja hätääni" – Yle kysyi nuorilta mielenterveydestä, vastauksissa näkyy puute koulupsykologeista