Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Saudi-Arabia, Egypti, Arabiemiirikunnat, Tunisia, Turkki, Afganistan, Kongo. . .
Nämä ovat esimerkkejä maista, joihin viedään aseita EU:sta. Viime vuosina kansainvälinen asekauppa on vain kasvanut.
Vienti ei ole laitonta. Silti aseiden toimittaminen sotarikoksista tai vakavista kansalaisoikeusrikkomuksista epäillyille maille on ristiriidassa sen kanssa, että Euroopan unioni haluaa johtavan roolin kansainvälisen oikeuden ja ihmisoikeuksien puolustamisessa.
Asevienti kertoo diplomatian syvästä ristiriidasta.
27 jäsenmaan unioni pitää kansainvälisen humanitaaristen oikeuksien puolustamista ja siviilien suojelua konfliktialueilla painopisteenään ulkopolitiikassa. Samaan aikaan jäsenmaat toimittavat aseita Kongoon tai Saudi-Arabiaan, joissa todistetusti rikotaan siviilien oikeuksia.
Aiheesta lisää: Suomi vie aseita yhä useampiin maihin – kaupat diktatuureihin jatkuneet, kertoo raportti
Vihreiden meppi Alviina Alametsä on ainoa suomalainen, joka istuu EU-parlamentin ulkoasioiden ja turvallisuus- ja puolustusasioiden valiokunnissa. Hän on rauhanaktivisti, joka kertoo työskentelevänsä tekopyhää ulkopolitiikkaa vastaan.
– Olisi keskeistä, että EU ei itse tekisi ulkopolitiikallaan samalla harmia. Aseita viedään myös konfliktialueille diktaattorien käsiin ja epäselviin olosuhteisiin, Alametsä sanoo.
EU on toiseksi suurin sotatarvikkeiden viejä Yhdysvaltojen jälkeen, sillä Ranska, Saksa, Espanja ja Italia kuuluvat maailman asekaupan kärkikymmenikköön. Etenkin Ranskan asevienti on kasvanut: vuosina 2015–2019 lisäystä tuli yli 70 prosenttia Egyptin, Qatarin ja Intian lisääntyneen asetarpeen vuoksi.
– Ei voi olla niin, että EU toisella kädellä edistää rauhaa ja puhuu siitä, ja toisella kädellä vie aseita konfliktialueille.
Alametsä on parlamentin pysyvä Intia-raportööri. Toukokuussa EU ja Intia tapaavat huippukokouksessa. Hän aikoo korostaa, että Intian kanssa pitää puhua muustakin kuin kauppa-asioista.
Alametsän mietinnön kautta EU-parlamentti linjaa, mitä kantoja EU:n pitää Intia-kokouksessa edistää. Parlamentti äänestää raportista keväällä.
– EU:n pitää korostaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja ilmastoasioita, kun Intian kanssa mennään samaan pöytään.
"Nuorten vaikutusvalta liian vähäinen"
Alametsän agendalla parlamentissa on nuorten äänen voimistaminen. Hän haluaa lisätä nuorten valtaa sekä EU:ssa että maailman rauhanneuvotteluissa ja konfliktinehkäisyssä.
– Monissa paikoissa nuoret muodostavat enemmistön omasta maastaan, mutta heillä ei ole mitään oikeuksia vaikuttaa.
Alametsällä on itsellään kokemusta siitä, miten nuoria naisia voidaan ylenkatsoa ja kohdella törkeästi.
Helmikuussa hän nosti parlamentissa kokemansa seksuaalisen ahdistelun esiin Iltalehden haastattelussa: Alametsä kertoo kohdanneensa syrjintää ja häirintää parlamentissa. Nyt hän haluaa puuttua siihen, jotta muiden ei tarvitsisi kokea samaa.
Naisten asemaa esimerkiksi rauhanprosesseissa on jo vahvistettu, mutta työ sen edistämisessä on yhä kesken.
– Nuorten kohdalla osallisuuden edistäminen on vielä vähäisempää. Kun eri väestöryhmät otettaisiin mukaan neuvottelemaan omasta tulevaisuudestaan, rauhanprosesseista tulisi tehokkaampia.
Alametsä haluaa, että EU toteuttaa YK:n turvallisuusneuvoston ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” -päätöslauselman. Nyt se on sivuutettu.
Jos nuoret saisivat tahtoaan läpi neuvottelun keinoin, se vähentäisi heidän haluaan tarttua aseisiin ja ehkäisisi uusia konflikteja.
Nuorten osallistaminen EU:ssa tarkoittaisi Alametsän mielestä esimerkiksi nuorten aloiteoikeuksien vahvistamista.
– Nyt nuoret eivät parlamentissa näy ja meppien keski-ikä on korkea.
Alametsä luettelee nuorille tärkeitä aiheita EU:ssa: talouspolitiikka, tutkimus, ympäristö, vapaa liikkuvuus, Erasmus-vaihto-ohjelma.
– EU:ssa päätetään monista nuoria koskevista asioista kuten siitä, tuhoaako ilmastokriisi koko maanosan, ja minkälainen dystopia tulee – vai päästäänkö parempaan tulevaisuuteen.
Hän itse on ottanut agendalleen parlamentissa mielenterveysasiat. Niihin hän on keskittynyt Jokelan kouluampumisista lähtien, joissa hän oli itse paikalla.
Hänelle selvisi, että kouluampuja ei ollut saanut hakemaansa mielenterveysapua kuten psykoterapiaa. Hoitoonpääsy on pahasti pielessä.
– Olen halunnut parantaa sitä kaupunginvaltuutettuna Helsingin avoimilla Mieppi-mielenterveysklinikoilla, ja isommalla tasolla Euroopassa. Mielenterveys on vaiettu aihe. EU:n pitäisi tunnistaa mielenterveys ihmisoikeutena ja asiana, jonka eteen pitää tehdä enemmän.
"Ilman EU:ta Suomi suomettuisi"
Juuri nyt EU elää ulkopolitiikassa poikkeuksellisen sekavia aikoja.
Naapurustossa on sodan runtelemia ja arvaamattomasti käyttäytyviä maita, suurvaltojen kilpailu on lisääntynyt, yksi iso jäsenmaa on irtaantunut unionista ja ilmastonmuutos ja koronapandemia edellyttävät vahvempaa ulkopolitiikkaa. Tehokasta toimintaa haittaavat jäsenvaltioiden eriävät edut.
Lissabonin sopimuksella unionille perustettiin oma ulkosuhdeasioiden hallinto 2010, mutta jäsenmaiden yhtenäisyyttä on ollut vaikea löytää monissa kysymyksissä.
EU-maat ovatkin viime aikoina toimineet eri tilanteissa eri kokoonpanoissa. Ranska ja Saksa ovat esimerkiksi sovitelleet Ukrainan kriisiä Venäjän ja Ukrainan kanssa. Yhdessä Britannian kanssa ne ovat ratkoneet Iranin ydinohjelmaan liittyvää konfliktia.
Ranska-vetoisesti taas kehitetään puolustusyhteistyötä.
Vaikka tilanne vaikuttaa sekavalta, EU:n yhteinen ulkopolitiikka on Alametsän mielestä juuri Suomelle tärkeä. Ilman sitä Suomi olisi suomettunut maa.
– EU:n jäsenenä Suomi voi mennä vaikka Venäjälle ja puhua aika rohkeasti ulkoministerin suulla ihmisoikeusasioista ja muista hiertävistä kysymyksistä, koska meillä on se EU:n selkänoja.
Alametsä haluaa tiivistyvää yhteistyötä ulkopolitiikassa, jotta ilmasto- ja ihmisoikeusdiplomatiaa saadaan tehokkaammaksi ja naapurimaihin EU:n kannalta turvalliset olosuhteet.
Parlamentti vetosi alkuvuodesta, että Nord Stream 2 -kaasuputken rakentaminen Venäjältä Saksaan pitäisi lopettaa. Alametsän mielestä tarvitaan myös lisää pakotteita Venäjän valtaapitäviä kohtaan.
– Ei se voi olla niin, että oligarkit voivat ryöstää Venäjällä kansan rahat, rikastua, sitten säilyttää niitä rahojaan ja omaisuuttaan EU-alueella ja matkustella ja viettää luksuselmää täällä. Eihän tämä käy, EU:n pitää tiukasti puuttua tähän.
Tärkeintä on Alametsän mielestä varmistaa, että EU:n vihreän kehityksen ohjelma Green Deal viedään ulkopolitiikkaan.
– Eurooppa on maailman suurin talousalue. Kauppasopimusten kautta voidaan saada maailman nettohiilipäästöt laskuun ja ilmastokriisi hallintaan. Siksi kaikessa kansainvälisessä yhteistyössä pitää ottaa ilmastokriisin torjunta huomioon, Alametsä sanoo.
Mitä itse teet konkreettisesti sen eteen?
– Se on hyvin systemaattista työtä. Teen koko ajan kymmeniä ja satoja muutosesityksiä eri kokouksissa ja eri asiakirjoihin, jotta nämä asiat saataisiin paremmalle tolalle, ja mittaristoa myös niille.
Avaamme tänä vuonna suomalaisten meppien vaikuttamista EU-parlamentissa, lue lisää: