Monet lieviin huumausainerikoksiin syyllistyneet pitävät rangaistuksen seurauksia epäoikeudenmukaisena.
Kannabiksen polttamisesta tai hallussapidosta saa yleensä pienehkön sakkorangaistuksen. Huumekäryn sivuvaikutukset ovat kuitenkin monen mielestä sakkoa suurempi haitta.
Yle pyysi lukijoita kertomaan, mitä heille tapahtui huumeista kiinni jäämisen jälkeen. Moni lukija kertoi Ylelle työn tai opiskelupaikan menettämisestä. Moni koki myös rangaistusta seuranneet huumetestit nöyryyttävinä.
Tässä jutussa kahdeksan ihmistä kertoo, miten huumeista kiinni jääminen vaikutti heidän elämäänsä.
Eemu: "Sain sakot ja luulin, että asia on sillä selvä"
"Olin kahden kaverin kanssa polttamassa kannabista kerrostalon takana metsässä. Menimme sinne, koska ajattelin, että ei ole sopivaa polttaa parvekkeella. Kun kävelimme parkkipaikan poikki takaisin, siviiliasuiset poliisit pysähtyivät hopeisella Skodalla kohdalle ja ottivat meidät sivuun.
Meitä ei edes testattu, mutta haisimme kannabikselle. Poliisi kysyi minulta, tunnenko olevani huumeriippuvainen. Sanoin, että en: polttelen vain satunnaisesti.
Sain sakot huumausaineen käyttörikoksesta ja luulin, että asia on sillä selvä. Neljä kuukautta myöhemmin sain kuitenkin kirjeen, josta selvisi, että minun olisi mentävä päihdelääkärin puheille. Muuten menettäisin ajokorttini.
Olin ihan että vau.
"Eemu"
Kirjeessä luki, että päihteiden käyttöni perusteella olisi syytä epäillä, etteivät ajoluvan edellytyksenä olevat terveysvaatimukset täyty. Olin jäänyt kiinni kannabiksesta ensimmäistä kertaa.
Olin ihan että vau. Minusta asiasta tehtiin aivan liian iso juttu. Miksi minun ajo-oikeuteni kyseenalaistettiin, kun jäin kiinni kannabiksen polttamisesta metsässä?"
Poliisin silmissä huumeidenkäyttäjä on rattijuoppoa epäluotettavampi
Tätä moni ei tiedä: jos poltat pilveä puistonpenkillä ja jäät kiinni, saatat joutua todistamaan ajokelpoisuutesi. Asiassa ei auta vedota siihen, että et ole ollut ajoneuvon lähelläkään.
Poliisihallituksen ohjeen mukaan huumausaineen käyttörikoksesta tuomittu määrätään toimittamaan päihderiippuvuuteen erikoistuneen lääkärin lausunto poliisille. Lausunto pyydetään, vaikka ajo-oikeuden haltija ei olisi syyllistynyt samalla rattijuopumukseen.
Linjaus perustuu EU:n ajokorttidirektiiviin. Asiasta on riidelty viime vuosina korkeimmassa hallinto-oikeudessa asti ja poliisi on voittanut.
Yksittäisestä alkoholirattijuopumuksesta ei kuitenkaan Suomessa pääsääntöisesti määrätä päihdeseurantaan. Kärjistetysti: poliisin silmissä kuka tahansa huumeidenkäyttäjä on vaarallisempi kuljettaja kuin ihminen, joka on todistetusti ajanut humalassa.
– Näin sen voi tulkita. Olemme katsoneet, että huumausaineiden käyttö on vaarallisempaa, Poliisihallituksen ylitarkastaja Janette Vuorikuru sanoo.
Päihdelääkärin lausuntoon kuuluu tavallisesti myös laboratoriotutkimuksia, käytännössä huumeidenkäytön selvittämistä virtsanäytteistä. Huumeseulasta on jäänyt monelle Ylen artikkeliin vastanneelle kitkerä jälkimaku.
Johanna: "Pahinta oli kohtelu ja kehon nöyryyttäminen"
"Kun jäimme kiinni festivaaleilla kannabiksen polttamisesta, pahinta ei ollut sakkorangaistus käyttörikoksesta. Pahinta oli kohtelu.
Meitä oli neljä ja kierrätimme jointtia porukassa. Yksi meistä kertoi myöhemmin, että hän ei ehtinyt edes polttaa. Se olisi ollut hänen ensimmäinen kannabiskokeilunsa.
Eikö nuoruuteen ja opiskeluaikoihin kuulu asioiden kokeileminen?
"Johanna"
Huumeseula oli tosi nöyryyttävä. Kävimme puolen vuoden ajan testeissä, joissa meidän piti pissata purkkiin niin, että hoitajat katselivat meitä peilistä. Tuntuu, että meitä kohdeltiin rikollisina. Se tuntui tosi pahalta, kehon nöyryyttämiseltä.
Eikö nuoruuteen ja opiskeluaikoihin kuulu asioiden kokeileminen? Ymmärrän, että huumausaineen käyttörikoksesta tulee jonkinlainen seuraus, koska se on rikoslaissa kiellettyä. Mutta rikokseen nähden seuraus oli aivan ylimitoitettu ja epäoikeudenmukainen varsinkin ystävääni kohtaan.
Tapahtunut ei ole muuttanut päihteiden käyttöäni. Saatan nykyäänkin käyttää kannabista silloin tällöin."
Antti: "Olin aivan varma, että en pystyisi antamaan virtsanäytettä"
"Poliisikuulustelu oli kauhea kokemus. Poliisi käyttäytyi täysin asiallisesti, mutta sydämeni hakkasi ja käteni hikosivat. Myönsin heti kaiken.
Olin tilannut Silkkitieltä kuusi kertaa kannabista. Silkkitietä oli mainostettu paikkana, josta kukaan ei jää kiinni. Mutta kun Tulli kertoi takavarikoineensa Silkkitien palvelimen, mietin yöt ja päivät, mitä käy. Lopulta yhtenä päivänä töistä tullessa minua odotti kirje, jossa luki "poliisi". Taisi siinä sydän jättää pari lyöntiä välistä.
Kun poliisin kirje tuli, olin lopettanut kannabiksen käytön jo hyvän aikaa sitten. Silkkitieltä tilattu sätkäpussillinen kannabista on kaikki huumeet, mitä olen eläessäni käyttänyt.
Rikoksesta alkanut prosessi on nyt kestänyt pidempään kuin itse kannabiksen käyttö.
"Antti"
Sain 14 päiväsakkoa ja jouduin maksamaan rikosuhrimaksun. Ymmärsin rangaistuksen ja minusta se oli ihan kohtuullinen.
Myöhemmin tuli kuitenkin uusi lappu poliisista. Minut määrättiin päihdeseurantaan ja huumeseulaan ajokortin vuoksi.
Aluksi olin aivan varma, että en pysty antamaan virtsanäytettä niin, että joku katsoo vieressä. Jotenkin onnistuin psyykkaamaan itseäni. Siinä kyllä loukataan yksityisyyttä niin paljon… ei uskoisi, että parempaa systeemiä ei ole olemassa.
Nyt olen ollut päihdeseurannassa viisi kuukautta. Luulen, että minun pitää käydä antamassa virtsanäyte vielä kahteen kertaan.
Rikoksesta alkanut prosessi on nyt kestänyt pidempään kuin itse kannabiksen käyttö. Se on minusta aivan kohtuutonta. Mutta asun alueella, jossa on pakko olla ajokortti."
Professori: Parasta olisi, jos seuraus saisi käyttäjän miettimään
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorin Pekka Hakkaraisen mielestä lukijoiden vastaukset kuvastavat sitä, miten pahana ja tuomittavana asiana huumeita Suomessa pidetään. Kertomusten perusteella yhteiskunta puuttuu lieviinkin rikoksiin rankaisumentaliteetilla.
Turun yliopiston dosentti Heini Kainulainen puolestaan kiinnittää huomiota siihen, että sakkorangaistus laukaisee huumeidenkäyttäjiä kohtaan toimenpiteitä, jotka sulkevat heitä ulkopuolelle.
– Se ei ole hyvä asia. Kun yhteiskunta katsoo heitä epäluuloisesti, he alkavat katsoa yhteiskuntaa epäluuloisesti. Se voi nostaa esimerkiksi kynnystä hakea apua huumeongelmiin, huumeisiin liittyvää rikollisuutta tutkinut Kainulainen sanoo.
THL kannattaa huumeiden käytön dekriminalisointia. Se tarkoittaisi, että huumeet olisivat kiellettyjä, mutta kiellon rikkomisesta ei seuraisi rangaistusta.
Monet ajatusta puoltavat asiantuntijat toivovat, että dekriminalisointi helpottaisi ongelmakäyttäjien saamista palveluiden piiriin. Pekka Hakkaraisen mielestä myös satunnaisia käyttäjiä auttaisi paremmin jokin muu toimenpide kuin rangaistus.
– Minusta olisi hyvä, jos esimerkiksi jokin moniammatillinen tiimi haastattelisi heidät ja arvioisi, onko tarvetta jatkotoimiin, hän sanoo.
– Kaikkein parasta on, jos kiinnijäämisen seuraus saa ihmisen arvioimaan kriittisesti omaa käyttäytymistään.
Ylelle kirjoittaneista lukijoista valtaosa kertoo, että rangaistus ja sen sivuvaikutukset eivät ole vaikuttaneet käyttöön. Ne jotka ovat vähentäneet tai lopettaneet, perustelevat sitä huumausaineisiin kuluvalla rahalla tai perhesyillä.
Ylen saamat vastaukset eivät toki anna kokonaista kuvaa huumeidenkäytöstä. Vastauksissa painottuivat satunnaiset käyttäjät, joista monille rikos oli ainoa tai yksi harvoista.
Markku: "Kerroin lääkärille kannabiksesta, sain lastensuojelun kotiini"
"Jos olisin tiennyt, mitä rehellisyydestä seuraa, en olisi puhunut totta.
Eräällä lääkärikäynnillä selvitettiin muiden asioiden ohessa päihteiden käyttöäni. Minulta kysyttiin, käytänkö kannabista. Vastasin kyllä, koska polttelin kaveriporukan kanssa 5–6 kertaa kuukaudessa.
Sen jälkeen lääkäri kertoikin, että hänellä on velvollisuus tehdä perheestäni lastensuojeluilmoitus. Se oli outoa, koska alkoholinkäyttöni ei tuntunut kiinnostavan samalla tavalla.
Asun alueella, jossa näen älyttömän hyvin myös huumeiden huonot puolet.
"Markku"
Ilmeisesti lastensuojelun työntekijöille ei mennyt muuta tietoa kuin, että kyse oli huumeiden käytöstä. Päättelen tämän siitä, että he tuntuivat yllättyvän positiivisesti nähdessään perheemme kodin. Mitään seurauksia siitä ei tullut.
Asun alueella, jossa näen älyttömän hyvin myös huumeiden huonot puolet. Mutta minusta huumeita käyttävän ihmisen pitäminen rikollisena ei ole hyvä yksilön eikä yhteiskunnan kannalta."
Charlotte: "Valehtelin sosiaalityöntekijälle, koska pelkäsin"
"Olin 16-vuotiaana kaverini mopon kyydissä sen jälkeen, kun olimme kumpikin polttaneet kannabista muutama tunti aikaisemmin. Kaverini ajoi sekavasti ja siihen tuli poliisiauto. Meille tehtiin pikatestit ja ne näyttivät kannabista.
Sain sakot ja koska olin alaikäinen, minun piti käydä muutaman kerran paikallisessa päihdekeskuksessa juttelemassa. Sanoin, että kyseessä oli ollut kertaluontoinen kokeilu. Se ei ollut totta: käytin kannabista tietyn kaveriporukan kanssa muutenkin.
Pelkäsin, että merkintä estäisi työskentelyn haluamassani sosiaalialan työssä nuorten parissa.
"Charlotte"
Valehtelin, koska pelkäsin että siitä tulee jotain seurauksia. Pelkäsin joutuvani poliisin kanssa tekemisiin tai että terveydenhuollon rekisteriin jää jokin merkintä.
Myöhemmin lopetin kannabiksen käytön, koska siihen meni liikaa rahaa. Vielä senkin jälkeen pelkäsin, että merkintä käyttörikoksesta estäisi työskentelyn haluamassani sosiaalialan työssä nuorten parissa.
Minulle paljastui vasta aikuisena, että käyttörikos ei näy rikosrekisteriotteessa. Siitä tuli tosi helpottunut olo. Minun ei tarvitse painiskella sen asian kanssa enää."
Sitkeä uskomus h-merkinnästä on viranomaisten mukaan myytti
Varsinkin lievistä huumerikoksista tuomittujen keskuudessa elää sitkeänä uskomus h-merkinnästä, jolla on kauaskantoiset vaikutukset elämään. Osa on tietävinään, että merkinnässä on nimenomaan pienellä kirjoitettu h-kirjain.
Kyse on urbaanista legendasta, sillä mitään varsinaista h-merkintää ei tunneta poliisissa, Oikeusrekisterikeskuksessa eikä terveydenhuollossa.
Jos saat sakkorangaistuksen huumausaineen käyttörikoksesta, etkä sillä kertaa mitään muuta tuomiota, siitä jää kuitenkin kirjaus sakkorekisteriin ja poliisin tietojärjestelmä PATJAan.
Sakkorekisterissä kirjaus säilyy siellä viisi vuotta, mutta Oikeusrekisterikeskus voi antaa sen eteenpäin vain kolmen vuoden ajan lainvoimaisen rikostuomion jälkeen. Sakkorekisterin tietoja luovutetaan lähinnä Traficomille, Maahanmuuttovirastolle, Puolustusvoimille sekä Suojelupoliisille.
Poliisin tietojärjestelmä PATJAssa merkintä säilyy enimmillään viisi vuotta. PATJAa käytetään sekä perusmuotoisissa että suppeissa turvallisuusselvityksissä. Turvallisuusselvityksessä arvioidaan henkilön luotettavuutta, ja huumeidenkäyttöä pidetään luotettavuutta vähentävänä tekijänä.
Yksi Ylelle kirjoittanut lukija kertoi sopineensa jo alustavasti kesätöistä Nokialla, kun tieto hänen aiemmasta huumausaineen käyttörikoksestaan tuli esiin turvallisuusselvityksessä. Varmalta vaikuttanut kesätyö vaihtui työttömyyteen.
Sen sijaan lasten kanssa työskenteleviltä edellytettävässä rikostaustaselvityksessä tilanne on toinen. Ote perustuu rikosrekisteriin eikä sakkorekisteriin tai poliisin tietojärjestelmään. Pelkkä sakko käyttörikoksesta ei siis estä lasten kanssa työskentelemistä, ellei työnantaja edellytä myös turvallisuusselvitystä.
Jos käyttörikoksesta tai muusta huumausainerikoksesta on tuomittu ehdollista vankeutta, silloin merkintä näkyy myös rikostaustaotteessa. Eräs Ylen artikkeliin vastannut lukija tuomittiin kannabiksen kotikasvatuksesta lyhyeen ehdolliseen vankeusrangaistukseen vuonna 2009. Merkinnän vuoksi häneltä meni sivu suun jatkosopimus iltapäiväkerhon ohjaajana koulussa, jossa hän oli jo ennestään tehnyt lyhyitä sijaisuuksia.
Ari: "35 000 euron vuositulot lähtivät edellisiltana poltetun marisätkän vuoksi"
"Kun näin viivan poliisin pikatestissä, tiesin, että tulee ongelmia. Poliisi oli pysäyttänyt minut viiden aikaan iltapäivällä. Olin polttanut kannabista edellisenä iltana. Lisäksi kotietsinnässä löytyi vielä pieni määrä.
Verikokeessa näkyi kannabiksen hajoamistuotteita, mutta ei enää THC:tä. Myöhemmin kuulin, että toinen autoilija oli jäänyt vastaavassa tapauksessa ilman tuomiota. Siinä vaiheessa oli myöhäistä lähteä tappelemaan.
Rattijuopumuksen vuoksi menetin taksiautoilijan ajolupani ja sen myötä 35 000 euron vuositulot. Olin tehnyt ihan helvetisti töitä. Sen jälkeen putosin liiton rahoille eli niin sanotusti te kaikki maksoitte minulle palkkaa.
Niinpä niin, mitäpä olisin siihen sanonut.
"Ari"
Ymmärrän kyllä, mitä laissa lukee. Kaksinkertainen rangaistus ei kuitenkaan tuntunut reilulta eikä oikeudenmukaiselta. Jopa poliisi sanoi kuulemisessa, että "olisit mieluummin edellisiltana vaikka juonut kossua". Niinpä niin, mitäpä olisin siihen sanonut.
Aluksi tyhjän päälle putoaminen ahdisti. Nyt kuitenkin ajattelen, että kaikella on tarkoitus. Sain viettää enemmän aikaa pienen lapseni kanssa ja nykyään teen toista työtä."
Jesse: "Menetin ensimmäisen vakituisen työpaikkani"
"Tiesin, että huumeiden käyttö voi olla ongelma vartijana työskentelyn kannalta. En kuitenkaan tiennyt, että lupa menee niin vähästä.
Jäin festareilla kiinni pieni määrä kannabista ja MDMA:ta taskussa. Sen seurauksena minulta peruttiin vartijalupa ja menetin elämäni ensimmäisen vakituisen työpaikkani aulavahtina.
Tiedostan kyllä, miksi turvallisuusalalla työskentelevien luotettavuus selvitetään tarkasti. En koe itsekään kokeneeni tässä mitään oikeusmurhaa.
En kuitenkaan ole koskaan ollut töissä huumeissa, humalassa tai krapulassa. Tiedän, että töissä pahoinpitelyihin syyllistyneet vartijat ovat voineet saada jatkaa tehtävässä. Siihen nähden oma kohteluni tuntuu epäreilulta. Mielestäni voisin edelleen työskennellä vartijana.
Tunsin olevani kakkosluokan kansalainen.
"Jesse"
Ennen kuin lupani peruttiin, minut kutsuttiin kuulemiseen. Poliisi oli siellä paasaavan oloinen: hän sanoi muun muassa, että "täällä riittää katuojaa, jossa maata huumeissa". Olen kyllä nähnyt huumeiden ongelmakäytön seurauksia itsekin kasvuympäristössäni, valistus tuntui nöyryyttävältä.
Irtisanoutumisen jälkeen olin vähän aikaa ilman töitä ja tuloja. Tunsin olevani kakkosluokan kansalainen. Pelkäsin, että masennun. Myöhemmin sain kuitenkin uuden työpaikan ja nykyään opiskelen uutta ammattia varten."
Mikael: "Lopetin koulun ja erosin opiskelijoiden Whatsapp-ryhmästä"
"Olin juuri aloittanut vartijaopinnot, kun sain kirjeen poliisilta. Minut kutsuttiin kuulusteluun epäiltynä huumausaineen käyttörikoksesta. Olin tilannut Silkkitieltä seitsemän pientä lähetystä kannabista.
Monet ihmiset ovat sanoneet minulle, että sopisin vartijaksi. Minustakin se tuntui mielenkiintoiselta työltä, jossa voisin auttaa ihmisiä ja palvella.
Jouduin lopettamaan opinnot rikoksen vuoksi. Koulussa olisi ollut edessä työharjoittelu, johon vaaditaan väliaikainen vartijalupa.
Sain kirjeen, jossa luki, ettei minua hyväksytä väliaikaiseksi vartijaksi, koska en ole "rehellinen, luotettava ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva vartijaksi".
Minulla ei ole mitään poliisia vastaan, mutta pettymys oli iso.
"Mikael"
En ole tehnyt muita rikoksia. Nykyään en käytä kannabista enkä käytännössä alkoholiakaan. Minulla ei ole mitään poliisia vastaan, mutta pettymys oli iso.
Päätöksen jälkeen lopetin koulun ja erosin opiskelijoiden Whatsapp-ryhmästä. Olin yksinäinen ja ahdistunut.
Ajattelin hakea vartijakouluun uudestaan sitten, kun merkintä poistuu sakkorekisteristä."
Näin juttu tehtiin: Yle pyysi lukijoita kertomaan kokemuksiaan siitä, mitä tapahtui kun he jäivät kiinni huumeista. Vastauksia tuli yli 200. Tässä artikkelissa käytettyjä tarinoita lähettäneet kirjoittajat on haastateltu erikseen. Haastateltavat esiintyvät artikkelissa keksityillä nimillä, koska huumerikoksesta omalla nimellä kertomisesta voisi olla haittaa heille tai heidän läheisilleen.
Juttua korjattu 16.4.2021 kello 17.06: Artikkelin alkuperäisestä versiosta saattoi saada virheellisen vaikutelman, että huumausaineen käyttörikos ei koskaan näy esimerkiksi lasten kanssa työskentelevien rikostaustaotteessa. Tämä on totta sakkorangaistusten osalta. Jos käyttörikoksesta tai muusta huumausainerikoksesta on tuomittu vankeuteen, se näkyy myös rikostaustaotteessa.
