Valtio on maksanut yrityksille jo lähes kaksi miljardia suoria koronatukia. Silti yrityskentässä on paljon tyytymättömyyttä.
Suuri joukko yrittäjiä ja kokonaiset alat kokevat, että koronatuet kohtelevat yrityksiä eriarvoisesti ja ovat täysin riittämättömiä suhteessa yritysten menetyksiin.
Epäoikeudenmukaisuuden kokemus kävi ilmi, kun Ylen A-studio haastatteli pariakymmentä koronasta paljon kärsinyttä yrittäjää ja yritysten edustajaa. Haastatellut ovat tapahtuma-, matkailu- ja ravintola-, liikunta- sekä kaupan aloilta.
Pahiten kärsineillä aloilla yritysten liikevaihdosta hävisi viime vuonna jopa 70–90 prosenttia.
Yksi paljon hävinneistä on tapahtuma-alan ääniyrittäjä Riku Jaro.
Helmikuun lopussa hän pakkasi kukkia kuorma-autoon Helsingin satamassa ja ajoi ne Lahteen.
Henkensä pitimiksi Jaro on myös muun muassa jakanut Hesaria ja seurannut menojaan tarkasti Excelillä.
– Henkilökohtaiset menot on ajettu minimiin, asuntolainat ovat lyhennysvapaalla, luottokortit tapissa. Olen opetellut, miten tehdä 20 eurolla viikon ruuat.
Kun korona iski vuosi sitten, monien yritysten bisnes pysähtyi yhdessä yössä. Pian Suomessa alkoi ennennäkemätön yritysten tukiruletti.
Pelätty konkurssiaalto ei ole iskenyt
Uusia tukia on tullut toisensa perään: kehittämistuki, ravitsemisyrittäjien tuki, yksinyrittäjien tuki, kustannustuki 1 ja 2. Ja lisää on luvassa.
Suurin osa yrityksistä on kuitenkin elänyt ilman koronatukea. Tukea on saanut noin 10 prosenttia yrityksistä.
Hallitus saa yrityskentältä myös kiitosta: koronatukea on muokattu vuoden aikana toimivammaksi, päätökset ja rahat tulevat nopeasti, ilman tukia olisi ajauduttu suuriin rahoitusvaikeuksiin.
Nyt suoran tuen päämuoto on kustannustuki. Se on tarkoitettu kattamaan yritysten välttämättömiä kiinteitä menoja, kuten vuokria ja palkkoja. Tietoja jaetuista kustannustuista 1. kierroksella ja 2. kierroksella on Valtiokonttorin sivulla.
Kustannustukea voidaan maksaa yrityksille, joiden liikevaihto on pudonnut vähintään 30 prosenttia vertailukaudella.
– Kustannustuella on valtava merkitys sille, että selviydymme tästä kriisistä. Ehkä selvitystilan uhkakin olisi ilmassa ilman tätä tukea, tamperelaisen matkatoimisto Lomalinjan omistaja ja toimitusjohtaja Terhi Penttilä sanoo.
Lomalinja on saanut kustannustukea molemmilla kierroksilla, yhteensä 220 000 euroa.
Kustannustuen päätarkoitus on estää elinkelpoisten yritysten konkurssit.
Konkurssiaalto ei ole ainakaan vielä iskenyt. Sitä patosi tammikuun loppuun saakka myös velkojien rajoitettu mahdollisuus hakea yrityksiä konkurssiin.
Mutta monen yrityksen kassa alkaa olla nyt tyhjä.
“Kuka tämän kaiken maksaa?”
Epäoikeudenmukaisuuden tunne kalvaa monia yrittäjiä ja kokonaisia aloja. Vuosi on taisteltu, ja sulkutoimet kiristyvät taas.
Monet yrittäjät kokevat, että tuet ovat riittämättömiä siihen nähden, kuinka suuri osuus yrityksille lankeaa koronarajoitusten yhteiskunnalle aiheuttamasta laskusta.
– Sanaakaan ei puhuta siitä, kuka tämän kaiken maksaa, sanoo kirkkonummelaisen liikuntakeskuksen Into Clubin yrittäjä Jarno Tynkkynen.
Koronarajoitusten runtelemilla aloilla kysytään myös, miksi rajoitusten aiheuttamia menetyksiä on korvattu erikseen vain ravintoloille.
– Tapahtuma-alaa kohdannut epäoikeudenmukaisuus on valtava, musiikkialan artistimanageri Pia Raitala sanoo.
Myös vallitseva tukimuoto eli kustannustuki kohtelee monien mielestä yrityksiä eriarvoisesti.
Toista kierrosta pyörivän kustannustuen koetaan syrjivän ainakin pieniä, suuria ja uusia yrityksiä. Niillä ei ole juuri lainkaan kiinteitä kuluja tai niitä on hyvin paljon.
Monet pienet yritykset eivät ole edes yltäneet tuen minimiin, 2 000 euroon.
Vaikka pienten yritysten hakemuksia on hylätty eniten, valtaosa tukea saaneista on kuitenkin alle 10 hengen yrityksiä. Toisella kierroksella niille on maksettu tähän mennessä noin 70 miljoonaa eli yli 40 prosenttia jaetusta tuesta.
“Toukokuussa kaatuu firma ja sitten tulee henkilökohtainen konkurssi”
Riku Jaron yhden miehen ääniyritys ei ole saanut kustannustukea.
Jaro sai syksyllä yksittäisiä oman alan töitä. Ne osuivat sikäli huonoon saumaan, että yrityksen liikevaihto putosi kustannustuen toisella vertailujaksolla vain 29,5 prosenttia. Tuki jäi saamatta.
Ensimmäinen kierros viime kesänä oli myös vesiperä. Jaro oli nimittäin saanut keväällä Business Finlandin 10 000 euron yrityksen kehittämistuen. Se laskettiin yhtiön tuloksi ja esti kustannustuen saamisen ensimmäisellä tukikierroksella.
Kuntien jakaman yksinyrittäjien 2 000 euron tuen Jaro kuitenkin viime keväänä sai.
Maaliskuusta syyskuuhun hän nautti yrittäjille hätäapuna myönnettyä työttömyyskorvausta, 500 euroa kuussa.
Jarolle koronavuosi on merkinnyt sitä, että toteutumattomien keikkojen arvo, 65 000 euroa, on haihtunut taivaan tuuliin.
Vuoden sinnittelyn jälkeen yrityksen kestokyky uhkaa loppua, jos tapahtumat eivät avaudu kesälläkään.
– Kassa alkaa olla tyhjä. Toukokuussa kaatuu firma. Sen jälkeen edessä on henkilökohtainen konkurssi, velkasaneeraukset ja omaisuuden myynti, Jaro sanoo.
Hotellijohtaja: Kustannustuki jättää isot työllistäjät oman onnensa nojaan
Koronarajoituksista pahoin kärsineiden suurten yritysten mielestä kustannustuen enimmäismäärä 800 000 euroa on täysin riittämätön. Tällaisia yrityksiä on erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla.
– Kustannustuki jättää nimenomaan isot työntarjoajat ja työntekijänsä oman onnensa nojaan, Scandic Hotels -yhtiön toimitusjohtaja Aki Käyhkö sanoo. Hän on myös Matkailu- ja ravintola-alan MaRa:n hallituksen puheenjohtaja.
Tuen maksimimäärä koskee konsernia, vaikka sen sisällä olisi monia toisistaan riippumattomia yhtiöitä. Tukikatto on tullut EU:n säännöistä.
Aki Käyhkön mukaan kilpailu vääristyy, kun alan pienemmät yritykset saavat suhteellisesti selvästi enemmän kustannustukea kuin suuret yritykset.
Hotellijohtajan mukaan kustannustuen riittämättömyys heikentää Scandicin kykyä avata kiinni olevia hotellejaan ja työllistää lomautettua henkilökuntaansa.
Ruotsalaisella Scandic-hotelliketjulla on 64 hotellia Suomessa. Pahimpaan aikaan viime keväänä vain muutama niistä oli auki. Vieläkin 12 hotellia on kiinni, ja maaliskuun sulun vuoksi yhtiö joutuu sulkemaan 10 hotellia lisää.
– Onhan tämä karmea tilanne, toimitusjohtaja Käyhkö sanoo.
Yhtiön asiakkaista ja liikevaihdosta Suomessa hävisi viime vuonna noin 70 prosenttia. Sama osuus yhtiön työntekijöistä, 1 200–1 300 henkilöä, on ollut lomautettuna jo vuoden kokonaan tai osittain.
Yhtiön tulos putosi viime vuonna 117 miljoonalla, 47 miljoonaa euroa miinukselle.
Scandicille on maksettu kustannustuen maksimi, 800 000 euroa.
Kaikkiaan yhtiö on saanut Suomessa koronatukia tähän mennessä 1,3 miljoonaa euroa. Vajaa puolet siitä on ravintolasuluista tullutta tukea.
Miljoonaluokan tuki voi kuulostaa suurelta, mutta se tulee Käyhkön mukaan suhteuttaa yhtiön koronatappioihin ja myös naapurimaissa jaettuihin tukiin.
Toimitusjohtaja laskee, että kustannustuki korvaa vain yhtiön viikon tappion. Scandic-hotellit Ruotsissa ovat saaneet moninkertaisesti enemmän koronatukea kuin Suomessa.
Esitetty miljoonan euron korotus kustannustuen maksimiin on Scandic-johtajan mielestä siihen nähden vähän.
– Jos ajattelen osakkeenomistajien näkökulmasta, niin kyllä minä investoisin sinne missä omaisuudensuoja on vahvempi, toimitusjohtaja Aki Käyhkö sanoo.
Artistimanageri: “Meille tulisi korvata menetettyjä rahoja”
Kustannustukea ollaan nyt muuttamassa niin, että tuen minimiraja 2 000 euroa häviää ja tuen maksimimäärä nousee miljoonalla, 1,8 miljoonaan euroon.
Monista koronarajoitusten vuoksi paljon hävinneistä ja kustannustuesta osattomaksi jääneistä yrittäjistä tämä ei riitä. Heitä kalvaa voimakas epäoikeudenmukaisuuden tunne.
Musiikkialan artistimanageri Pia Raitalalta suli viime vuonna liikevaihdosta 75 prosenttia, 400 000 euroa.
– Meille tulisi korvata niitä menetettyjä rahoja, koska emme saa tehdä töitä. Siinä ei ole mitään järkeä, jos jaetaan 2 000 tai 4 000 euroa korvaamaan 400 000 euroa, Raitala sanoo.
Monien yrittäjien mielestä kustannustuen ehdot ovat olleet liian tiukat. Siitä kertoo heidän mukaansa myös se, että rahaa on jaettu paljon vähemmän kuin sitä on tukeen varattu.
Liikunta-alan yrittäjä, kirkkonummelaisen Into Clubin omistaja Jarno Tynkkynen katsoo, että 30 prosentin liikevaihdon pudotus rajaa ulos paljon sellaisia yrityksiä, jotka olisivat kipeästi tuen tarpeessa.
Myös Into Clubin liikevaihdon lasku on jäänyt 30 prosentin alle, reiluun 20 prosenttiin.
– Monesti taloustilanne voi olla silti hälyttävä, koska monilla liikunta-alan yrityksillä ei ole suurta kassapuskuria. Korvauksetonta sulkua emme kestä, Tynkkynen sanoo.
Onko tukipolitiikkaa suosinut ravintoloita?
Pahaa verta yrityskentässä on herättänyt myös se, että ravintoloiden koetaan saaneen maan hallitukselta erityiskohtelua.
Tapahtuma-alan yrittäjiä on sapettanut se, että ravintoloissa on voinut “dokata”, mutta artistit eivät ole saaneet esiintyä siellä.
Ravintolat saivat korvauksia, kun ravintolatoimintaa suljettiin viime keväänä. Hallitus on luvannut korvauksia ravintoloille myös maaliskuun kolmen viikon sulusta.
– Tapahtuma-ala on ollut käytännössä suljettu vuoden, ja mitään tällaista mainintaa ei ole tullut, ääniyrittäjä Riku Jaro sanoo.
Tapahtuma-alan mielestä myös sille kuuluisi kohdennettua tukea. Työ- ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (Kesk.) onkin lupaillut sitä.
Valmisteilla on tapahtumatakuu, joka korvaisi tapahtumajärjestäjän kuluja, jos tapahtuma joudutaan perumaan koronarajoitusten vuoksi.
Alan yrittäjät kuitenkin epäilevät, että tapahtumatakuusta ei valu rahaa kaikille yrittäjille.
– Hyvä jos tapahtumat pysyvät pystyssä, mutta pelkään että tapahtumatuesta ei tule euroakaan kaltaisilleni tapahtumien alihankintaketjun alemmilla portailla työskenteleville, Riku Jaro sanoo.
Taloustieteilijä: “Tämä kriisi tuntuu yritysten omistajien kukkarossa”
On ymmärrettävää, että yrittäjät haikailevat korona-ajan menetettyjen tulojen perään, koska yrityksiä on kohdannut niistä riippumaton isku. Näin sanoo Aalto-yliopiston taloustieteen professori Otto Toivanen.
Hän selvittää työryhmänsä kanssa työ- ja elinkeinoministeriölle koronatukien kohdentumista ja vaikuttavuutta Helsinki GSE:ssä (Helsinki Graduate School of Economics).
Taloustieteilijä huomauttaa, että kustannustuen lähtökohta on ollut tarjota sen verran tukea, että elinkelpoisten yritysten konkurssit estetään ja tuotantokapasiteetti säilyy.
– Silloin tämä kriisi tuntuu myös yritysten omistajien kukkarossa. Jos lähdetään tämän yli jakamaan tukea, silloin on kyse jo tulonjaosta. On poliitikkojen tehtävä miettiä tätä.
Eri alojen tasapuolinen kohtelu on myös vaikea kysymys. Ei ole helppoa erottaa, mikä on valtiovallan säädösten ja mikä ihmisten käyttäytymisen muutoksen vaikutusta yritysten bisnekseen.
– Ravintoloidenkin liiketoimintaan on vaikuttanut varmasti se, että ihmiset ovat tulleet varovaisiksi, Toivanen sanoo.
“Koronatukia tulisi muuttaa vastikkeellisiksi”
Sen sijaan että kustannustuen alkuperäistä tarkoitusta laajennettaisiin tai sen ehtoja höllennettäisiin, koronatukien painopistettä tulisi siirtää vastikkeellisiin tukiin, kuten Finnveran takauksiin, professori Otto Toivanen sanoo.
Suorat tuet voivat vääristää yritysten kilpailuasetelmaa ja vaikuttaa epätoivottavasti yritysten toimintaan. Luvassa olevilla tuilla aletaan ikään kuin spekuloida.
–Jos tuki on vastikkeellista, niin yrittäjä ja omistajat joutuvat miettimään, uskovatko he toimintaansa niin paljon, että laittavat vähän omiakin ropoja likoon, Toivanen sanoo.
Suomen yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen on samaa mieltä siitä, että ajan myötä vastikkeellisiin tukiin on siirryttävä.
Hänen mukaansa suurin osa nykyisistä kustannustuista on kuitenkin niin pieniä, tuhansia euroja yritystä kohden, että ne eivät vielä vääristä kilpailua.
Hallitus ei ole ainakaan heti siirtymässä vastikkeellisiin tukiin. Päinvastoin, nyt kolmeksi viikoksi julistettu sulku lisää suoran tuen tarvetta.
“Yrityksissä valtava epävarmuus tulevaisuudesta”
Lähitulevaisuuskin on yrityksiltä suuren hämärän peitossa. Yrittäjät toivovat, että hallitus kertoisi, millä ehdoilla ja millä aikataululla yhteiskuntaa voidaan avata.
–Yrityksissä on valtava epävarmuus siitä, missä mennään ja mitä tapahtuu. En ole exit-strategiasta kovin selvillä, sanoo tamperelaisen Länsilinjat-bussiyrityksen ja Lomalinja-matkatoimiston omistaja ja toimitusjohtaja Terhi Penttilä.
Hänen mielestään ainakin matkatoimistot tarvitsevat suoraa tukea niin kauan kuin rajat ovat kiinni.
Penttilä on erityisen huolissaan siitä, miten uusi nousu saadaan aikaan tyhjillä kassoilla ja taseilla, kun palataan normaaliin aikaan.
– Toivon että siihenkin löytyy joku tukimuoto. Silloin voidaan puhua mahdollisesti vastikkeellisesta tuesta.