Alle 20-vuotiaiden synnytykset ja raskaudenkeskeytykset ovat vähentyneet Suomessa 2000-luvulla, selviää Helsingin yliopiston tutkimuksesta.
Tulokset vahvistavat, että kuntien tarjoama maksuton ehkäisy ja ikärajaton, apteekista saatava jälkiehkäisy ovat yhteydessä teiniraskauksien vähenemiseen.
Maksuttoman ehkäisyn merkitys on suuri erityisesti nuorelle itselleen, sanoo tutkimuksen ensimmäinen kirjoittaja, naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistuva lääkäri, tohtorikoulutettava Eerika Jalanko Helsingin yliopistosta.
– Ehkäisyn hinta on yksi tekijä, minkä takia ehkäisyä ei haeta tai sitä ei jatketa. Tärkeää on myös palveluiden laatu ja helppo saatavuus, etenkin nuorille.
Vastaavia tuloksia on saatu myös muualta: esimerkiksi Vantaalla maksutonta ehkäisykokeilu vähensi 15–19-vuotiaiden aborttien määrää väitöstutkimuksen mukaan jopa 36 prosenttia.
Kirjavat käytännöt eriarvoistavat
Suomessa kunnat päättävät itsenäisesti, tarjoavatko nuorille maksuttoman ehkäisyn. Osa tarjoaa kaikki ehkäisymenetelmät maksutta, osa rajoitetusti.
Myös se, kuinka pitkään maksutonta ehkäisyä nuorille tarjotaan, vaihtelee kuntien välillä.
– Jollakin tasolla lähes jokainen kunta tarjoaa maksutonta ehkäisyä, mutta ehdot ovat hyvin erilaiset, Jalanko sanoo.
Tutkimuksessa tutkittiin Suomen sataa suurinta kuntaa, ja rajattomia ehkäisymenetelmiä tarjosi noin neljännes kunnista.
– Joku kunta taas tarjoaa esimerkiksi kolmen kuukauden pillerit ilmaiseksi. Se on ihan eri asia kuin että saisi itse valita, ja se olisi maksutonta 20- tai 25-vuotiaaksi asti. Se asettaa nuoret epätasa-arvoiseen asemaan.
Jalangon mukaan suunta on kuitenkin oikea; yhä useampi kunta on viime vuosina ryhtynyt tarjoamaan maksutonta ehkäisyä.
Maksuttomuus esillä jo vuosia
Tutkimuksen tehnyt Jalanko katsoo, että kaikille nuorille tulisi tarjota maksuton ehkäisy, kunnasta riippumatta.
Maksuton ehkäisy on myös Sanna Marinin hallitusohjelmassa. Ohjelmassa kaavaillaan valtakunnallista kokeilua, jossa alle 25-vuotiaille nuorille tarjottaisiin ilmaista ehkäisyä.
Eikä se ole ensimmäinen kerta, kun maksutonta ehkäisyä suositellaan kunnille: asia on esillä esimerkiksi STM:n julkaisussa jo vuonna 2007.
Jalanko uskoo, että kuntapolitiikassa muut asiat ovat kenties ajaneet seksuaaliterveyden edelle.
– Kuntapolitiikassa seksuaaliterveyttä ei ole nähty merkittävänä tai tärkeänä asiana. Luulen, että nyt, kun tätä on tuotu esille ja tutkimustuloksia on tullut lisää, se on potkinut asiaa liikkeelle.
Maksuton ehkäisy toisi kunnille myös säästöjä, sillä raskaudenkeskeytysten vähentyessä myös terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käynnit vähenevät.
Jokainen ei-toivotun raskauden ehkäisy on kuitenkin tärkeää nimenomaan nuoren kannalta, Jalanko sanoo.
– Nuoren itsensä kohdalla se on merkittävä tekijä. Jos saadaan yksikin ei-toivottu raskaus estettyä, se on todella paljon, Jalanko sanoo.
Jalanko myös huomauttaa, että ehkäisypalveluiden neuvontakäynnit ovat hyvä tapa saada kontakti nuoreen ja tarvittaessa ohjata tuen piiriin. Tällä viikolla Yle uutisoi, että toisella asteella esimerkiksi mielenterveysongelmista on tullut yleisempiä, eikä ongelmiin aina saada apua ja tukea ajoissa.
– Jos nuorelle tarjotaan helposti saatavilla olevia palveluita, ja siellä on osaava henkilökunta, joka osaa kohdata nuoren, se tekee valtavasti. Yhdellä käynnillä pystytään jo poimimaan nuoria, joilla on ehkä muita ongelmia ja pääsemään niihin kiinni, Jalanko sanoo.
Voit keskustella aiheesta alla.