Hallitus pääsi keskiviikkona sopuun talouden tulevien vuosien suuresta linjasta, vaikka vielä aamupäivällä uhka hallituksen kaatumisesta oli todellinen.
Yle kysyi riihen tärkeimmistä päätöksistä arvioita SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukorannalta ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) pääekonomisti Penna Urrilalta.
Riihi jatkuu huomenna torstaina jo yhdeksättä päivää, jolloin hallituksen odotetaan kertovan päätöksistään julkisuuteen. Kaukoranta ja Urrila kommentoivat riihen päätöksiä Ylen tietojen perusteella.
Ylen saamien tietojen perusteella hallitus on sopinut muun muassa muutoksista ansioturvaan, menoleikkauksista vuodelle 2023 noin 370 miljoonan euron edestä ja noin 100 miljoonan euron veronokorotuksista.
Tästä voit lukea Ylen kokoamat tiedot siitä, mitä hallitus on sopinut tulevien vuosien rahankäytöstä.
Menokehysten ylitykset jatkuvat
EK:n Urrila valittelee menokehysten ylittämistä.
Ylen tietojen mukaan kehykset voidaan ylittää ensi vuonna noin 900 miljoonalla ja seuraavana vuonna yhä noin 500 miljoonalla.
Menokehyksiin olisi pitänyt Urrilan mukaan palata viimesitään vuonna 2023, mieluiten jo jo ensi vuonna. Tänä vuonna kiristyksiin ei vielä ole syytä, mutta tulevien vuosien ylityksille on vaikea löytää Urrilan mukaan perusteluita.
– Kun talousnäkymä on hyvä, korona väistymässä ja kasvu lähtemässä, ei olisi juuri enää tarvetta kummemmalle elvytykselle.
Julkisen talouden linja on Urrilan mukaan liian löysä ja avokätinen. Velkaantumisen jatkuminen tarkoittaa hänen mukaansa sitä, että liikkumavara vähenee tulevissa laskusuhdanteissa.
SAK:n Kaukoranta sanoo pitävänsä tärkeimpänä, että budjetteja ei ryhdytä leikkaamaan liian aikaisin, jotta koronakriisin jälkioireet ehkäistään. Panostuksia tarvitaan esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisemiseen.
Kaukoranta myöntää, että "kestävyysvajeen kanssa riittää töitä tulevillekin hallituksille". Nopeammalle paluulle menokehyksiin ei hänen mukaansa olisi kuitenkaan ollut tarvetta.
– Kestävyysvaje on luonteeltaan pitkän aikavälin ongelma, sen kanssa ei siksi ole niin kiire.
Järkeviä leikkauskohteita ei hänen mukaansa tunnu löytyvän. Merkkinä siitä ovat viime hallitusten tekemät leikkaukset esimerkiksi koulutukseen.
EK työttömyysturvan "euroistamisesta": hyvä suunta, mutta vaikutus vaatimaton
Hallitus päätti neuvotteluissa Ylen tietojen mukaan tuleville vuosille työllisyystoimista, joilla julkista taloutta vahvistettaisiin 110 miljoonan euron verran.
Paketin osana ansiosidonnainen työttömyysturva aiotaan "euroistaa".
Se tarkoittaa sitä, että ansiosidonnaisen työssäoloedelletys määräytyisi tiettyjen kuukausitulojen eikä tehtyjen työntuntien perusteella. Aiemmin rajaksi esitetyn 844 euron kuukausitulovaatimuksella työllisiä tulisi valtiovarainministeriön arvion mukaan lisää noin 1 500.
EK:n Urrila pitää päätöstä hyvänä, koska muutoksella on todennetusti julkista taloutta ja työllisyyttä vahvistava vaikutus.
– Mutta kyllähän se on hyvin vaatimaton, se ei ole kuin aivan pieni murto-osa siitä tarpeesta työllisyyden kasvulle.
SAK pitää "euroistamista" Kaukorannan mukaan järkevänä työttömyysturvan määrittämisen yksinkertaistumisen kannalta. Kaukoranta huomauttaa, että osalle muutos tarkoittaa käytännössä työttömyysturvan leikkausta.
Riihessä ennalta esillä ollutta ansioturvan porrastamista tai lyhentämistä hallitus ei aio toteuttaa. Kaukoranta pitää sitä hyvänä päätöksenä.
– Jotta porrastuksella saisi merkittäviä työllisyyshyötyjä, se olisi käytännössä aika iso leikkaus työttömyysturvaan, joka kohdistuu nimenomaan heikossa asemassa oleviin pitkäaikaistyöttömiin, Kaukoranta sanoo.
Urrila sanoo, että työttömyysturvaan olisi pitänyt tehdä laajempi uudistus esimerkiksi juuri ansioturvan porrastamisella.
– Uudistamisella olisi ollut helposti saatavissa merkittäviäkin työllisyysvaikutuksia.
Hallituksen tähän asti tekemät työllisyystoimet ovat Urrilan mukaan liian kalliita, koska ne lisäävät työllisyyden lisäksi julkisia menoja.
Entä riihen kiistakapula turve?
Yksi neuvotteluiden suurista kiistoista koski turpeen tuotantotukia ja verotusta.
Turvekysymys on erityisen tärkeä keskustalle, joka yrittää pitää kiinni kannatuksestaan turvetta tuottavilla alueilla sekä vihreille, jotka suhtautuvat turpeeseen hyvin kriittisesti suurten hiilidioksidipäästöjen vuoksi.
Hallitus on Ylen tietojen mukaan päättänyt ohjata turvetuottajien tukeen tänä vuonna lisää rahaa noin 60 miljoonaa ja lisätä turpeen verotonta käyttöä energiantuotannossa. Päästövähennyksiä etsitään myöhemmin ilmeisesti syksyn budjettiriihessä.
Suomen talouden kokonaisuuden kannalta kysymys turvetuotannosta on EK:n Urrilan ja SAK:n Kaukorannan mukaan marginaalinen.
– Ei se Suomen bruttokansantuotetta tai työllisyysastetta heiluta suuntaan tai toiseen, Kaukoranta toteaa.
Turvetuotannolla on kaksikon mukaan vaikutusta työllisyyteen lähinnä paikallisesti.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan turvetuotanto työllistää noin 2000 ihmistä.
Lue lisää: