Suomen yrittäjien toimitusjohtajan Mikael Pentikäisen mielestä riihen tulokset ovat pettymys.
– Yritysten näkökulmasta tämä kehysriihi on iso pettymys. Erityisen suuri pettymys se on työmarkkinauudistusten osalta.
Hänen mukaansa mukana ei ole yhtään aitoa työmarkkinauudistusta.
– Pientä justeerausta, jolla voi olla oma arvonsa, mutta ei näillä toimenpiteillä Suomen työmarkkinoita uudisteta pohjoismaiseen malliin.
Linjausta yhteisöverokantojen eriyttämisestä Pentikäinen pitää selvittämisen arvoisena asiana. Kyseessä olisi Viron verotusmallia muistuttava toimintatapa, missä yrityksiä verotettaisiin voitostaan vasta sitten kun varoja otetaan ulos yrityksestä. Yrityksen sisään voisi siis varoja kartuttaa keveimmin veroin tai jopa verotta.
Yhteisöverokantojen eriyttämistä tutkitaan
– Jos se kannustaa yrityksiä investoimaan, sillä voi olla positiivisiakin vaikutuksia. Selvitys tulee nyt tehdä, jotta haittojakin voidaan saada selville. Joskus voi olla hyvä, että se raha lähtee yrityksestä talouteen kiertämään.
Hallituksen päättämää jatkoa yritysten kaksinkertaisille poistoille Pentikäinen pitää hyvänä, joskaan ei kovin suurena asiana. Poistoilla tarkoitetaan yritystoiminnassa esimerkiksi koneiden ja laitteiden kulumisen takia tehtäviä vähennyksiä.
Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajaa Teemu Lehtistä kehysriihen päätöstiedotustilaisuudessa kerrotuista asioista ilahduttavat erityisesti kotitalousvähennykseen tehdyt täydennykset.
– Kotitalousvähennyksen kohentaminen kahdeksi vuodeksi kotitaloustyön ja hoivapalveluiden osalta on ihan hyvä yksityiskohta, Lehtinen sanoo.
"Normaali indeksitarkistus ei ole kevennys"
Riihen yleislinja ei kuitenkaan yllättänyt.
– Siellä on sitä verotuksen kiristämistä ja menojen kasvattamista, joka oli odotettua ja vähemmän myönteistä.
Pentikäisen tapaan Lehtinen pitää yhteisöverokantojen eriyttämistä hyvänä aiheena selvitykselle.
– Se on ihan mielenkiintoinen selvityksen aihe. Minusta tärkeintä oli kuitenkin se, ettei yritysten ja yrittämisen verotusta kiristetä, Lehtinen toteaa.
Tiedotustilaisuudessa mainittu normaali veroperusteisiin tehtävä indeksitarkistus ei Lehtisen mukaan ole kevennys.
– Se oli jo hallitusohjelmassa mainittu, se pitää verotason ennallaan. Sillä vain estetään, ettei verotus pääse kiristymään, kun ansiot nousevat.
Metsäteollisuus arvostelee velkaantumista, EK työmarkkinauudistuksia
Metsäteollisuus moittii maan velkaantumista ja sanoo sen luovan epävarmuutta suomalaisen teollisuuden toimintaympäristöön. Jotta julkinen talous saadaan kestävälle uralle, tarvitaan talouskasvua ja rakenteellisia uudistuksia, Metsäteollisuus ry toteaa.
– Pumppaamalla lähivuosina velkarahaa julkisen sektorin paisuttamiseen, hallitus ei ratkaise ongelmia, pikemminkin vain siirtää niitä tulevaisuuteen, Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen sanoo tiedotteessa.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on huolissaan julkisen talouden linjasta ja pitää kehysriihtä työmarkkinauudistusten osalta todellisena mahalaskuna.
– Yritysten kovasti kaipaama paikallisen sopimisen edistäminen ei ollut työllistämistoimissa mukana. Myös ansiosidonnaisen työttömyysturvan uudistaminen kannustavammaksi jäi uupumaan. Näillä toimilla olisi ollut iso merkitys työllisyyden parantamiselle, toimitusjohtaja Jyri Häkämies kommentoi tiedotteessa.
Myös Kaupan liitto on pettynyt työllisyystoimiin, joita se pitää riittämättöminä. Paikallisen sopimisen edistäminen olisi tuonut koronasta kärsineille palvelualoille joustavuutta, liitto katsoo.
Palta tyytyväinen työperäisen maahanmuuton lisäämiseen
Palvelualojen työnantajat Palta jäi kaipaamaan kehysriihestä työllisyystoimia ja kasvua vahvistavia uudistuksia. Koronakriisi on vain lisännyt rakenteellisten uudistusten tarvetta, Palta toteaa..
– Puoliväliriihestä olisi ehdottomasti tarvittu päätöksiä vaikuttavista, julkista taloutta vahvistavista työllisyystoimista, kuten ansiosidonnaisen työttömyysturvan enimmäiskeston lyhentäminen ja tuen tason porrastaminen, sanoo työmarkkinajohtaja Minna Ääri tiedotteessa.
Palta pitää myönteisenä sitä, että työperäisen maahanmuuton kasvattamiselle asetettiin selkeä tuplaamistavoite.
SAK: Hallitus muistetaan koronakriisin hoidosta
SAK kiittelee hallituksen kehysriihen tuloksia ja katsoo, että on oikea järjestys ensin lieventää koronakriisin aiheuttamia ongelmia ja keskittyä kestävyysvajeen kuromiseen vasta myöhemmin.
– Kehysten ylittäminen on poikkeuksellista, mutta niin ovat ajatkin. Tämä hallitus tullaan muistamaan ja arvostelemaan sen mukaan, miten se hoiti koronakriisin ja siihen liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat, sanoo SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta tiedotteessa.
Myös STTK pitää menokehyksistä joustamista perusteltuna koronan jälkihoidon takia. Akava on kriittisempi ja sanoo kannanotossaan, että menokehykseen palaaminen viimeistään 2023 olisi ollut vastuullista talouspolitiikkaa.
"Hallitus ymmärsi vastuunsa kuntapalvelujen rahoittamisesta"
Kuntaliiton mukaan hallitus näyttäisi pääosin kyenneen pitämään kehysriihessä kiinni sitoumuksistaan kunnille.
– Koronakriisin keskellä ja sen jälleenrakennuksen kynnyksellä hallitus ymmärsi vastuunsa kuntapalvelujen rahoittamisesta eikä valtionosuusrahoituksen tasoa ryhdytty leikkaamaan. Se olisi johtanut vääjäämättä verojen korotuksiin, palvelujen karsintaan ja investointien leikkaamisiin, sanoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen tiedotteessa.
Kuntaliitto on tyytyväinen työllisyyspalvelujen siirtämisestä kuntien vastuulle vuonna 2024. Kun työvoimapalvelut ovat paikallistasolla, ollaan lähellä työnantajia ja yrityksiä ja TE-palveluista tulee työnhakijoille lähipalveluja, liitto toteaa.