Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu sanoo Venäjän ja Yhdysvaltojen huippukokouksen herättävän toivoa, vaikka merkittävää läpimurtoa maiden välejä hiertävien ongelmien ratkaisemisessa ei nähtykään. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat keskiviikkona Genevessä.
Suurvaltojen väliset suhteet ovat olleet jo pitkään aallonpohjassa. Pesun mukaan eilisen kokouksen tärkein merkitys oli sen osoittamisessa, että keskustelua pystytään käymään erimielisyyksistä huolimatta.
Pienilläkin edistysaskeleilla on merkitystä myös Suomelle, sillä merkittävimmät uhat Itämeren alueella liittyvät suurvaltojen välisiin jännitteisiin.
– Jos Yhdysvaltojen suhde Venäjään pysyy tämän tapaamisen myötä vakaana, niin sillä on merkittävä vaikutus Suomen turvallisuuteen. Yhdysvaltojen ja Venäjän väliset jännitteet eri muodoissaan heijastuvat Suomeen hyvin nopeasti, sillä sijaitsemme läntisten ja itäisten geopoliittisten alueiden rajamailla lännen puolella, Pesu sanoo.
Keskusteluyhteyden luominen voi ehkäistä konflikteja
Viron ulkopoliittisen instituutin johtaja Kristi Raik on Pesun kanssa samoilla linjoilla. Suurvaltojen välisen keskusteluyhteyden luominen voi ehkäistä jännitteiden eskaloitumista konfliktiksi.
– Tapaamisessa saatiin luotua uusi pohja suurvaltasuhteille, joka toivon mukaan luo sitä ennustettavuutta, mitä tältä huippukokoukselta haettiin, Raik sanoo.
Jännitteiden ei voi sanoa Raikin mukaan vähentyneen, mutta tapaaminen saattaa auttaa niiden pitämisessä hallinnassa.
Lännen ja Venäjän edut ovat Raikin mukaan edelleen monissa perustavanlaatuisissa asioissa yhteensovittamattomia, puhutaan sitten Ukrainan asemasta tai Euroopan turvallisuusjärjestelmästä laajemminkin.
– Venäjällä on selvästi oma käsityksensä siitä, että sille kuuluu etuoikeutettu asema omassa naapurustossaan, kun länsi pitää kiinni Ukrainan ja muiden Venäjän naapureiden itsemääräämisoikeudesta. Se asia on ollut vuosia jumiutunut, eikä siihen ole nytkään ratkaisua näkyvissä.
Lisäksi hankausta aiheuttaa vastakkainasettelu demokraattisten järjestelmien ja Venäjän autoritaarisen järjestelmän välillä.
– Erot tulivat hyvin vahvasti esille, varsinkin kun Bidenin ulkopolitiikan linjaukset ovat olleet korostetun arvopohjaisia, Raik sanoo.
Yhdysvaltojen paluu luotettavien liittolaisten joukkoon
Bidenin Euroopan vierailun yhtenä keskeisenä tarkoituksena oli todistaa liittolaisille, että Trumpin kaoottisen kauden jälkeen Yhdysvallat on jälkeen vakavasti otettava kansainvälinen toimija, johon liittolaiset voivat luottaa.
Asiantuntijat arvioivat, että Yhdysvallat onnistui tavoitteessaan.
– Yhdysvallat osoitti johtoasemaansa ja rauhoitti eurooppalaisia liittolaisia. Yhdysvallat ja EU pystyivät luomaan alustan, josta lähteä työstämään transatlanttista suhdetta tulevaisuuteen, Matti Pesu arvioi.
Raikin mukaan Yhdysvallat todisti liittolaisille olevansa jälleen vakavasti otettava toimija, jolla on selkeä politiikka.
– Oli merkittävää, että Biden tapasi laajasti liittolaismaiden johtajia ja kumppaneita ennen Putinin tapaamista. Tämä alleviivasi sitä, että Yhdysvaltojen lisäksi tässä on laaja joukko kumppaneita, jotka ovat samalla linjalla, Raik sanoo.
Arktisella alueella jännitteet kasvavat
Tapaamista seurattiin tarkalla silmällä myös Suomen ulkopolitiikan johdossa.
Ylen Aamun haastattelussa presidentti Sauli Niinistö totesi Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden vaikuttavan Suomeen yksinkertaisella kuviolla: mitä paremmin suurvallat tulevat toimeen keskenään, sitä parempi Euroopalle ja erityisesti Suomelle.
Niinistön mukaan Suomen kannalta keskustelujen tärkeä teema oli myös arktinen alue, joka selvästi kiinnostaa molempia.
- Voit katsoa koko haastattelun alla olevasta videosta.
Kristi Raikin mukaan arktisen alueen geopoliittinen merkitys ylipäätään on kasvamassa ja suurvallat Kiina mukaan lukien osoittavat yhä enemmän kiinnostusta aluetta kohtaan. Samalla jännitteet myös arktisella alueella kasvavat.
Venäjä on lisännyt sotilaallista panostusta alueelle ja Yhdysvallat katsoo olevansa pakotettu vastaamaan ja reagoimaan. Yksi kiistanaihe on merenkulun vapaus alueella.
– Venäjän presidentti hyvin vahvasti puolusti Venäjän suvereniteettia valvoa omien merialueidensa kauttakulkua. Tässä asiassa suurvaltojen intressit ovat törmäyskurssilla, Raik sanoo.
Raik vertaa tilannetta arktisella alueella Itämeren alueeseen.
– Perinteisesti Suomen kanta on ollut, että Yhdysvaltojen läsnäolo Itämeren alueella on hyvä, sillä se vakauttaa alueen turvallisuutta. Nähdäkseni voidaan sanoa myös arktisesta alueesta, että on hyvä, että Venäjän militarisoinnille vastapainona on Yhdysvaltojen kasvava kiinnostus arktista kohtaan.
Lisää aiheesta:
Presidentti Niinistö Ylen haastattelussa: Navalnyin tilanne tuskin muuttuu huippukokouksen myötä