Perussuomalaisten tiedotustilaisuudesta tuli maanantaina uutinen, jota harva oli osannut odottaa.
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi medialle, että hän jättää puolueen johtotehtävät seuraavassa puoluekokouksessa Seinäjoella elokuussa 2021.
Halla-aho valotti tulevaisuuttaan sanomalla, että hän jatkaa kansanedustajana ja Helsingin kaupunginvaltuutettuna.
On myös helppo kuvitella, että Halla-ahoa pyydetään puolueen ehdokkaaksi euro- ja presidentinvaaleihin.
Halla-aho ei kertonut tarkkoja syitä sille, miksi hän jätti puheenjohtajan paikan, eikä syillä ole mielekästä spekuloida.
Henkilökohtaisia syitä keskeisempi kysymys on se, miten perussuomalaiset selviää ilman Halla-ahoa.
Voimakkaiden johtajien puolue
Perussuomalaisten johdossa on tehty pääsääntöisesti vain pitkiä uria.
Puolueen edeltäjän SMP:n johdossa toimi käytännössä kaksi puheenjohtajaa, ennen kuin puolue alkoi natista liitoksistaan.
Puolueen perustaja Veikko Vennamo toimi puheenjohtajana 20 vuotta aina vuodesta 1959 lähtien. Veikkoa seurasi hänen poikansa Pekka Vennamo, joka oli puolestaan vallassa 1979–1989.
Vääräleuat alkoivat kutsua puoluetta Sirkka, minä ja Pekaksi (SMP). Sirkalla viitattiin Veikon vaimoon, Sirkka Vennamoon, joka oli myös vahva taustavaikuttaja puolueessa.
Perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini jatkoi pitkien puheenjohtajakausien perinnettä, kun ehti olla SMP:n konkurssin jälkeen perustetun perussuomalaisten johdossa tasan 20 vuotta.
Hän ylpeili ennen väistymistään, että kukaan ei tee nykyään yhtä pitkiä uria puoluejohdossa kuin hän.
Vennamoiden ja Soinin urat eivät ole poikkeuksia populistipuolueissa, joiksi Soini kutsui sekä SMP:tä että perussuomalaisia.
Tutkimuskirjallisuuden mukaan populistipuolueissa toistuu kaksi keskeistä piirrettä: johtajakeskeisyys ja eliitinvastaisuus.
Halla-ahon ilmoituksen voi nähdä yrityksenä katkaista tämä perinne puolueessa. Hän on puhunut johdonmukaisesti siitä, että puolue ei saisi olla riippuvainen puheenjohtajasta, eikä johtaja saisi takertua liian tiukasti asemaansa.
– Johtaja alkaa itse uskoa välttämättömyyteensä ja korvaamattomuuteensa. Myös muut saattavat alkaa uskoa johtajan välttämättömyyteen ja korvaamattomuuteen, Halla-aho sanoi tiedotustilaisuudessa.
Halla-aho on nyt ollut noin neljä vuotta puolueen johdossa. Jos hänet valittaisiin Seinäjoella jatkokaudelle, hän hätyyttelisi valtakausillaan Pekka Vennamon uran kestoa.
Halla-aho perusteli jättäytymistään myös sillä, että uudella puheenjohtajalla on vuosi aikaa koota puolueaktiivit taakseen ja viedä puolue eduskuntavaaleihin 2023.
Kuka tulee Halla-ahon tilalle?
Perussuomalaisissa saattaa olla halua erottautua populismin leimasta enemmänkin.
Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio kiitti Halla-ahoa työstä puheenjohtajana Facebook-sivuillaan ja kertoi puolueen uudesta suunnasta.
– Kannatus nostettiin pohjalukemista ja ideologisesti puolue siirtyi populismista järjellisempään kansalliskonservatiiviseen suuntaan, Tavio kirjoitti.
Populismia on perinteisesti pidetty politiikassa haukkumasanana, jonka leimasta on pyritty eroon.
Soini erottautui tässä mielessä muista populisteista, kun hän tunnustautui aatteen kannattajaksi. Hän näki populismin myönteisenä asiana, ja liitti siihen positiivisia merkityksiä.
Nimitti perussuomalaisia millä nimellä tahansa, puolueessa on pitkät vahvan johtajan perinteet.
Nyt perussuomalaisten pitäisi löytää puolueen johtoon yhtä valovoimainen puheenjohtaja kuin Halla-aho ja hänen edeltäjänsä, eikä se ole helppoa.
Halla-aho seuraajaksi mediassa on veikkailtu Riikka Purraa, Ville Taviota ja Juho Eerolaa. Puolueen euroedustaja Laura Huhtasaari kieltäytyi maanantaina ehdokkuudesta.
Valitsee perussuomalaiset kenet tahansa puolueen johtoon, uudella johtajalla menee aikaa, ennen kuin hän nousee edeltäjiensä tasolle. Uuden puheenjohtajan kasvulla rooliinsa voi nähdä ison merkityksen puolueen menestykselle vaaleissa.
Mielenkiintoista on myös seurata, millaisen roolin väistyvä puheenjohtaja ottaa puolueessa taustavaikuttajana.
Oikaisu 21.6.2021, kello 17:39: Perusuomalaisten puoluekokous on elokuussa 2021. Ei 2022 kuten jutussa luki aiemmin.
Lue lisää: