Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) pudotti maanantaina uutispommin kertomalla, ettei aio jatkaa puolueen puheenjohtajana.
Halla-aho kertoi tiedotustilaisuudessa, ettei aio asettua ehdolle puheenjohtajavaaleissa elokuun puoluekokouksessa Seinäjoella.
Asia oli Halla-ahon mukaan ollut jo aiemmin lähipiirin ja perheen tiedossa, mutta hän ei avannut maanantaina luopumisen taustasyitä julkisesti tarkemmin.
Ajankohta päätökselle saattoi olla nyt ihan hyvä, arvioi politiikan tutkija Emilia Palonen Ykkösaamun haastattelussa. Takana on eduskuntavaalit ja kuntavaalit, seuraaviin puolestaan vielä sopivasti aikaa.
– Seuraava exit-hetki olisi ehkä vasta neljän vuoden päästä, keskellä seuraavaa eduskuntakautta. Ja Halla-aho on aikaisemminkin sanonut, että aikoo jättää vuoronsa lyhyeen eikä jatka tehtävässä yhtä pitkään kuin Timo Soini, Palonen tuumaa.
Halla-aho valittiin perussuomalaisten puheenjohtajaksi vuonna 2017 Jyväskylän puoluekokouksessa. Halla-aho aikoo jatkaa kansanedustajana.
Populististen puolueiden vaivana liika henkilöityminen
Palosen mukaan yleisesti ottaen populististen puolueiden vaivana on usein suosion ja toiveiden liika henkilöityminen.
– Kaikki henkilöityy yhteen ihmiseen. Hänen pitäisi kannatella kaikkien kannattajien toiveita ja hakea uusia kannattajia.
Jos johtaja pysyy pitkään vaihtumattomana, seuraajan voi Palosen mukaan olla vaikeaa lunastaa edeltäjään pitkään henkilöitynyt kannatus.
– Populistipuolueen yleisiä ongelmakohtia rikkoakseen tämä ajankohta saattoi olla hyvä. Jos ajatuksena on se, että perussuomalaiset vakiintuu yleispuolueeksi, silloin sitä pitäisi johtaa jonkun muunkin kuin Halla-ahon tai Timo Soinin.
Kuuntele Palosen koko haastattelu täältä:
Merkitystä on sillä, kenen kannattajat aktivoituvat
Perussuomalaisten nykyistä varapuheenjohtajaa Riikka Purraa on veikkailtu mediassa ennakkosuosikiksi puolueen seuraavaksi puheenjohtajaksi. Myös puolueen kolmannen varapuheenjohtajan Juho Eerolan ja perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Ville Tavion nimet on nostettu esiin.
Eerola sanoi maanantaina harkitsevansa ehdolle lähtöä, muttei omien sanojensa mukaan ollut tehnyt vielä lopullista päätöstä.
Tutkija Emilia Palosen mukaan Seinäjoen puoluekokouksesta voi tulla hyvin kiinnostava.
– Sen lopputulos ei ole ennalta selvä, Palonen sanoo.
Palosen mukaan seuraavan puheenjohtajan valinnassa on merkitystä sillä, kenen ehdokkaan kannattajat mobilisoituvat liikekannalle ja tulevat paikan päälle vaikuttamaan päätökseen.
– Perussuomalaiset oli alun perin pieni puolue, mihin sen säännöt liittyvät. Heillä ei ole edustajasysteemiä, vaan puheenjohtajan valinta liittyy siihen, ketkä tulevat paikalle.
Palonen tulkitsee, että vuoden 2017 puoluekokouksen alla liikekannalla olivat Halla-ahon kannattajat ja antaa esimerkin:
– Neljä vuotta sitten Homma-foorumilla mobilisoitiin bussikuljetuksia Jyväskylään ja näin sitten puolueen puheenjohtaja vaihtui nimenomaan Halla-ahoon, Palonen esittää.
– Ehkä nyt siis kannattaa seurata, missä mobilisoidaan. Onko Homma-foorum jatkossakin paikka, jota seurata.
Manttelinperijän lähtöruutu voi olla haastava tai sitten ei
– Puolueen pitää nyt uudistaa kasvonsa, löytää uusia kasvoja manttelinperijän rooliin ja nostaa ehkä useampiakin henkilöitä esille, jotka uusintavat Halla-ahon kannatuksen, Palonen sanoo.
Se on hänen mukaansa iso haaste, sillä Halla-aho on ollut tehtävässään suvereeni, minkä osoittaa hänen saamansa äänimäärä niin eduskuntavaaleissa kuin äskeisissä kuntavaaleissa.
– Toisaalta, jos hyvin käy, seuraavalle johtajalle on vahva tuki. Uskon, että kannattajat hakevat halla-aholaista seuraajaa itselleen.
Puheenjohtajan haasteena on Palosen mukaan luovia kannattajien erilaisten toiveiden kanssa ja päästä sisäisten erimielisyyksien yläpuolelle.
– Kannattajien ja aktiivien toiveet voivat olla moninaisia. Vahvasta protestitaustasta ponnistavassa puolueessa voi syntyä helposti sisäisiäkin konflikteja. Seuraavan johtajan pitäisi päästä näiden konfliktien yläpuolelle.
Helpotus voisi Palosen mukaan olla sekin, jos seuraavaan puheenjohtajaan ei ole ladattu samanlaisia toiveita kuin Halla-ahoon.
Juttua korjattu klo 12.05: Korjattu tutkija Emilia Palosen sukunimi tekstistä.
Täsmennys klo 13.48: Täsmennetty kohtaa, jossa Palonen mainitsee esimerkin ja kertoo näkemyksensä Jussi Halla-ahoa kannattaneiden henkilöiden aktivoitumisesta vuoden 2017 puheenjohtajavaalien alla.
Kuuntele Takaisin Pasilaan -podcast:
Jussi Halla-aho ilmoitti jättävänsä Perussuomalaisten puheenjohtajuuden elokuussa. Halla-aho on nähty puolueen keulahahmona ja nyt kysymys kuuluukin, kenestä seuraaja? Perussuomalaiset kokivat suunnan muutoksen viimeksi kun puheenjohtaja vaihtui, voiko sama olla edessä uuden puheenjohtajan kohdalla? Marjukka Mattilan kanssa asiaa selittää auki Politiikkaradion juontaja Linda Pelkonen.