Suomalaisyrityksillä menee nyt paremmin kuin aikoihin, mutta tulevaisuudessa siintää jo ongelmia. Yritykset ja julkinen sektori investoivat vähemmän modernin talouden tarpeisiin kuin kilpailijamaissa. Se heikentää Suomen kilpailukykyä ja talouskasvua.
Velka on politiikassa helppotajuinen termi, mutta julkisen talouden tasapaino ei ole talouspoliitikan suurin ongelma juuri nyt, monet asiantuntijat ja ekonomistit arvioivat.
Vähintään yhtä tärkeä tulevaisuuden kannalta on hieman hankalampi asia eli investoinnit. Niillä vaikutetaan tuottavuuteen ja talouden kasvuun. Investoinnit liittyvät myös velkaantumiseen, sillä on olennaista, mitä velkarahalla tehdään.
Työn tuottavuutta voidaan parantaa tehokkaimmin ottamalla käyttöön uutta teknologiaa tai keksimällä parempia tuotantotapoja ja tuotteita. Jos valtio ja yritykset eivät panosta esimerkiksi tutkimukseen ja digitalisaatioon, työn tuottavuus heikentyy.
Jos tuottavuus ei kehity, talouskasvu matelee. Talouskasvu taas on olennaista, jotta julkista velkaa saadaan maksetuksi pois.
– Tarvitsisimme vallankumouksellisia uusia teknologioita esimerkiksi tekoälyssä tai robotisaatiossa. Paljon puhumme näistä, mutta syystä tai toisesta näistä saadut taloudelliset hyödyt ovat jääneet vielä pienemmiksi kuin on odotettu, Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kiteyttää.
Samaa mieltä on OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen.
– Aineettomaan pääomaan ja tuotekehitykseen on panostettu aiempaa vähemmän, ja siksi on syntynyt vähemmän tällaista tuottavaa talouskasvua, Heiskanen sanoo.
Työn tuottavuutta parantavilla investoinneilla olisi juuri nyt suuri merkitys, jotta talouskasvu jatkuisi korona-ajan jälkeenkin. Myös työ- ja elinkeinoministeriö sekä valtiovarainministeriö kiinnittävät budjettiriihen alla aiempaa enemmän huomiota investointien lisäämistarpeeseen.
Suomi putosi maailman kärjestä
Suomen taloudella menee nyt kovaa, ja kuluttajien luottamus on huipussaan. Yritykset ovat kansainvälisesti verraten erittäin hyvässä kunnossa.
Ennusteiden mukaan talous kuitenkin hidastuu koronatoipumisen jälkeen jo runsaan vuoden kuluttua tasolle, joka ei ole julkisen talouden tulevaisuuden kannalta riittävää.
Yksi suomalaisia murheenkryynejä on se, että täkäläiset yritykset investoivat vähemmän kuin niiden kannattavuuden perusteella voisi olettaa.
Siinä missä investoinnit koneisiin ovat kasvaneet jo viime vuoden lopulta asti, tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat Tilastokeskuksen mukaan vain vähentyneet.
Suomi investoi koneisiin ja seiniin, kun esimerkiksi Ruotsi panostaa tietotekniseen osaamiseen. Siellä puhutaan kokonaan uudesta teollistumisen aikakaudesta. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa on käynnistetty sadan miljardin euron investoinnit vihreään siirtymään.
Suomi on pudonnut tutkimusmenoissa maailman paalupaikalta Nokian kännykkätuotannon romahdettua.
– Olimme maailmassa aikoinaan ihan kärkeä T&K-intensiteetissä. Olemme yhä hyvää eurooppalaista tasoa, mutta pahimmista kilpailijoista olemme jääneet jälkeen, Elinkeinoelämän keskusliiton pääekonomisti Penna Urrila määrittelee.
Ongelma on Euroopan yhteinen
Yhdysvalloissa ja Kiinassa yritykset ja julkinen sektori investoivat nyt pandemian hellittäessä Eurooppaa enemmän.
Edes EU:n talousveturin Saksan investoinnit eivät ole palanneet kasvu-uralle koronan jälkeen. Se tarkoittaa, että Kiina ja Yhdysvallat karkaavat tuottavuudessa yhä kauemmas Euroopasta.
Eurooppa kärsi myös koronavuonna kilpailijoita pahemmin ulkomaisten investointien romahtamisesta.
Eurooppalaiset investoinnit ovat Suomelle olennaisia, koska tuottavuuden kasvu vientimarkkinoilla vauhdittaa ulkomaankauppaa.
EK:n Penna Urrila kiinnittää huomiota siihen, että maailmanlaajuisten yritysten Pohjoismaiden-pääkonttorit ovat tätä nykyä Kööpenhaminassa tai Tukholmassa, eivät Helsingissä.
– Miten houkutellaan niitä meille, siihen pureutuminen olisi olennaista, Urrila sanoo.
Yritysten mentaliteetti myös esteenä
Syitä Euroopan investointiköyhyydelle on ekonomistien mukaan useita, esimerkiksi ikääntyvä väestö ja maanosan markkinoiden pirstaleisuus.
Suomalaisten yritysten kasvuhalukkuus on kansainvälisesti verraten heikkoa. Talousympäristö on kuitenkin kansainvälisesti ottaen vakaa.
Yhteiskunnan suunnankin pitäisi olla investointeja suunnitteleville melko selvä: tulevaisuutta määrittää ilmastonmuutokseen varautuminen. EU on jo esitellyt ilmastopakettinsa ja vihreä siirtymä on investointien veturi.
OP:n Reijo Heiskasen mielestä hallituksen kannattaisi keskittyä pitämään yritysten sääntely-ympäristö muuttumattomana ja ennakoitavana – jos kaivataan investointeja, yrityksiin kohdistuvia veroja ja maksuja kannattaa välttää.
– Otollisten olosuhteiden luominen yritystoiminnalle on ilman muuta julkisen vallan tehtävä, sanoo myös Nordean Tuuli Koivu.
Kemian-, metsä- ja teknologiateollisuuden etujärjestöt vetoavat budjettiriihen alla, että panostuksia tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin helpotettaisiin jatkossa. Niiden mielestä myös investointien lupamenettely on nykyisellään liian monimutkaista.
Allaoleva grafiikka kuvaa, miten tuottavuuden tehostuminen esimerkiksi teknologisen kehityksen kautta on auttanut myös työntekijöitä: saman panoksen aikaansaamiseksi tarvitaan vähemmän työtunteja.
Ilmastoteknologiaan virtaa rahaa maailmalla
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen virtaa nyt maailmalla valtavat määrät rahaa. Myös EU:n elpymispaketista suurin potti menee ilmastonmuutokseen ja digitalisaatioon.
Tukipaketti saattaa auttaa investointeja Suomessakin hetkellisesti. Suomi saa EU:lta pian noin kaksi miljardia euroa kestävän kehityksen ohjelmaansa. Siitä iso osa aiotaan suunnata juuri investointien tukemiseen.
Elinkeinoelämän keskusliitto EK laskee, että summa vastaa kuitenkin vain noin kahdeksan kuukauden suomalaisia T&K-investointeja normaalivuosina. Siksi se yksin ei suuntaa muuta.
– EU:lta saatava raha on siemenraha, josta on lähdettävä hakemaan vipuvaikutusta, Penna Urrila sanoo.
Aiheesta lisää: