TALLINNA Naapurissa asuvan perheen pihaan on ilmestynyt toinenkin auto. Hyvänpäiväntuttu kantaa kotiin älyttömän kokoista taulutelevisiota. Kaukainen sukulainen laittaa työttömyydestään huolimatta someen kuvia Espanjan-matkaltaan.
Tällaisia merkkejä seuraa lähikuukausina moni virolainen. – Onko tuokin pannut eläkkeensä lihoiksi?
Alkuvuoden 2021 aikana Virossa sai jättää ilmoituksen eläkesäästämisen lopettamisesta. Viime torstaina 160 000 virolaista sai kaikki eläkevaransa tililleen. Yhteensä kansalaisille maksettiin 1,3 miljardia euroa. Iso kysymys on, mitä niillä tehdään.
Idean isä, keskustaoikeistolainen Isänmaa-puolue, ei ainakaan myönnä tavoitelleensa kulutusjuhlaa. Se on marssittanut julkisuuteen asiantuntijoita, joiden mukaan varoille saisi nykyjärjestelmän ulkopuolella paremman tuoton.
Tämä edellyttää tietenkin, että rahat sijoitetaan eikä niitä tuhlata.
Virolaisten tausta ei lupaa hyvää. Maa pääsi neuvostovallasta vain kolme vuosikymmentä sitten. Uudenlainen markkinatalous houkutuksineen sekä kotien tuunaaminen länsimaiseen kuntoon yhdistyivät eurooppalaisittain matalahkoon palkkatasoon. Lukuisat virolaisperheet oppivat elämään kädestä suuhun.
Nykyään Viron taloustilanne on toki aivan toisenlainen kuin ennen vuonna 2004 toteutunutta EU-jäsenyyttä. Mutta kansalaisten niin sanotussa finanssilukutaidossa ei ole vieläkään kehumista.
Rahalukutaidon voi kiteyttää kykynä käyttää, säästää ja sijoittaa rahaa järkevällä ja kestävällä tavalla. Uusimman tutkimuksen mukaan virolaisilla tämä taito on viimeisen vuosikymmenen aikana jopa hieman laskenut.
Kahdella kolmasosalla kotitalouksista ei ole minkäänlaista rahankäyttösuunnittelua. Rahaan liittyvistä palveluista etusijalla ovat lainat eikä säästäminen, sijoittamisesta puhumattakaan.
Kunnon budjetti ja pitkän aikavälin säästösuunnitelma on vain 12 prosentilla väestöstä. Näin siitäkin huolimatta, että tilipäivän tullen 40 prosentilla virolaisista on vielä jäljellä edellistä palkkaa tai eläkettä.
Kun eläkevarojen tilitykset ovat nyt alkaneet, Virossa lienee odotettavissa melkoinen ralli.
1,3 miljardia euroa vastaa kymmenesosaa Viron valtion tämän vuoden budjetista.
Suurin osa rahasta menee kyselyjen mukaan suoraan kulutukseen. Sijoittamista harkitsee vain kolmasosa varansa nostaneista.
Kaikki eivät toki tuhlaa ylellisyystuotteisiin tai kertahyödykkeisiin. Viron yleisradion lauantainen pikakierros osoitti monen rahoittavan eläkevaroilla uutta asuntoa tai vanhan peruskorjausta.
– Aiomme hankkia aurinkopaneelit. Jo riittää pankkien lihottaminen, Marve Järvelä perustelee puolestaan päätöstään nostaa eläkevarat Pealinn-lehden jutussa.
Virossa eläkerahastot on annettu pankkien hoidettaviksi. Niiden palvelumaksut ja muut sivukulut ovat puhuttaneet varsinkin viime vuosina.
Heidi Reinson tutki eläkevarojen nostajien motiiveja tänä kesänä Tarton yliopistossa. Hänen mukaansa järjestelmästä lähtijöitä kuvaa epäluottamus kaikkea virallista kohtaan.
– Esimerkiksi valtioon luottaa vain 24 prosenttia varojen nostajista, Reinson totesi heinäkuussa Viron yleisradiolle.
Jos valtioon, pankkeihin tai eläkejärjestelmän kestävyyteen ei ole luottamusta, varmin ratkaisu saattaa hyvinkin olla uusi auto tai kattoremontti.
Lue lisää: