Kaikista suomalaisista yli puolet on rokotettu kahteen kertaan. Suomen uudistettu koronastrategia hyväksyttiin tällä viikolla. Maa halutaan avata ja pitää auki. Pääministeri Sanna Marin (sd.) arvioi, että normaaliin elämään olisi mahdollista palata lokakuussa.
Poikkeustilasta valoisammaksi muuttuneessa koronatilanteessa on syytä tarkastella myös sitä tapaa, jolla mediassa pandemiaa käsitellään. Tätä mieltä on Ylen mediaohjelma Viimeisessä sanassa vieraillut Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Esa Mäkinen.
Suurista medioista Helsingin Sanomat ja MTV Uutiset kertoivat 6. syyskuuta, että eivät enää jatka päivittäisten tartuntalukujen uutisoimista.
– Kun kyse on ihmisten perusoikeuksiin puuttumisesta, lähtökohta pitäisi olla se, että poikkeustilan jatkamista tulisi perustella eikä paluuta normaaliin. Ei ole perusteltua jatkaa rutiininomaista tartuntaluvuista uutisointia.
Tampereen yliopiston journalistiikan apulaisprofessori Laura Ahva toivottaa koronajournalismin painopisteen muutoksen tartuntaluvuista kohti normaalia elämää tervetulleeksi.
– Tartuntaluvut olivat kriisin alkuvaiheessa keino saada haltuun koronaa ja niiden seuraamisesta tuli sitten rutiinia pitkittyneen kriisin aikana, Ahva sanoo.
Päivittäiset THL:n toimittamat tartuntaluvut eivät enää kerro pandemiatilanteen vakavuudesta, mutta eivät ne ole olleet apulaisproffesorin mukaan ongelmattomia aiemminkaan. Pelkkien lukujen tuijottaminen kadottaa kontekstin ja ja aiheuttaa toivottomuutta.
Myös Ylellä pohditaan sitä, millainen koronauutisointi on relevanttia ja pyritään keskittymään etenkin koronan isompaan kuvaan.
Huolenaiheet kiinnostavat journalismissa, mutta ilolle on aina tilausta
Mäkinen kirjoitti Helsingin Sanomien uudesta koronalinjauksesta kertoneessa uutisessa, että "korona loppuu siinä vaiheessa, kun kukin meistä itse päättää lakata pelkäämästä."
Hän kertoo tarkoittaneen kärjekkäällä lauseella sitä, että jokaisen pitää itse tehdä päätös siitä, milloin on tarpeeksi tietoa, jonka turvin uskaltaa palata normaaliin.
– THL:n Mika Salminen ei tule taluttamaan ihmisiä harrastuksiin, ravintoloihin ja karaokeen. Meidän näkökulmastamme tiedon fokuksen muuttaminen on rohkaisu pois siitä pelosta, joka kuitenkin on puolitoista vuotta ollut meidän kaikkien elämässä enemmän tai vähemmän läsnä, Mäkinen sanoo.
Ahva sanoo, että journalistisella medialla on valta määritellä kuinka paljon, miten, milloin ja mistä näkökulmasta koronasta puhutaan. Tämä kaikki luo todellisuutta, jossa elämme.
– Medialla on valta suunnata sitä, miten korona ymmärretään ja miten sen kanssa eletään, Ahva sanoo.
Hän kertoo yleisötutkimuksesta, jonka mukaan ihmisiä kiinnostaa journalismissa sellaiset asiat, jotka heitä omassa elämässään huolettavat. Rokotusten ansiosta korona ei enää ole kansakunnan päällimmäisin huolenaihe.
– Nyt median pitää löytää asiat, jotka ovat tämän hetken huolenaiheita ja kohdentaa huomio niihin. Tällöin ihmiset saavat resursseja elää tässä monimutkaisessa maailmassa, Ahva sanoo.
– Mistä me löydetään sitä iloa, joka liittyy koronan päättymiseen? Väitän, että tänä syksynä yksi vallitseva teema on helpotus, muistuttaa Mäkinen.