Nokialla on käsillään herkullinen kasvun paikka 5G-teknologian alkuvaiheessa. Edessä voi häämöttää entistä parempi mobiililaajakaista, esineiden ja asioiden internet ja ties mitä muuta, mutta osaajapula huolettaa Nokian Suomen maajohtajaa Tommi Uittoa.
Edellisen kolmen vuoden aikana Nokia on palkannut Suomessa noin 1 200 vakinaista työntekijää pääasiassa tutkimus- ja tuotekehitykseen. Tänä vuonna haettavaksi tuli 500 työpaikkaa, mutta niistä vielä parisataa on Uiton mukaan täyttämättä.
– Suomessa on monia muitakin teknologiayrityksiä, joilla on omat kasvun mahdollisuutensa. Ja se mahdollisuus ei saa tyssätä siihen, että tekniikan tai ict:n osaajia ei riitä.
Suomessa ei Uiton mukaan ole riittävästi erityisosaajia, joita Nokia kipeästi tarvitsee pärjätäkseen kansainvälisillä markkinoilla. Siksi Uiton mielestä työperäistä maahanmuuttoa tarvitaan ja ripeästi.
– Jos me emme saa Suomeen työvoimaa, ne työt pitää joka tapauksessa tehdä. Emme jää Suomeen odottamaan, vaan ne työt tehdään sitten jossain muualla.
Teknologiateollisuus: kymmenessä vuodessa tarvitaan 130 000 uutta osaajaa
Nokia ei ole yksin. Alan työmarkkinajärjestön Teknologiateollisuus ry:n tuoreen selvityksen mukaan teknologia-alan yrityksiin tarvitaan 130 000 uutta työntekijää seuraavan kymmenen vuoden aikana. Puolet 130 000:sta selittyy eläköitymisellä, puolet odotetulla kasvulla.
Pulaa on tietenkin digiosaajista, mutta kasvavaa tarvetta olisi myös vähähiilisyyden, kiertotalouden ja ilmastoteemojen osaajille. Vajetta on myös niin sanotusti tavallisista ammattilaisista, kuten hitsareista tai robotin käytön osaajista konepajateollisuudessa.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että kaikki osaajat, jotka saadaan, palkataan töihin, sanoo Teknologiateollisuuden varatoimitusjohtaja Minna Helle.
– Jos me haluamme varmistaa talouskasvun ja ylläpitää suomalaisen elintason, niin tarvitsemme osaajia ulkomailta. Suomen väestö ei yksinkertaisesti riitä, Helle sanoo.
Nopeammat lupaprosessit ja varhaiskasvatusta englanniksi
Teknologiateollisuus esitteli selvitystä tiistaina tiedotustilaisuudessa. Osaajapulan ratkaisuiksi ehdotettiin koulutuspaikkojen lisäämistä, täsmäkoulutusta ja myös sen varmistamista, että opiskelijat suorittavat opintonsa loppuun ja valmistuvat.
Yli muiden teemojen nousi kuitenkin työperäinen maahanmuutto – tai Teknologiateollisuuden koulutusjohtaja Leena Pöntysen sanoin työhön johtava maahanmuutto.
– Olemme alkaneet puhua hieman laajemmasta termistä. Tulipa henkilö Suomeen työn tai koulutuksen takia, puolisona tai lapsena, niin näemme tärkeänä, että jonkin ajan kuluttua hän työllistyy ja tekee suomalaisen yhteiskunnan eteen työtä, Pöntynen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Suomen nykyinen hallitus on lupautunut nopeuttamaan työperäisen maahanmuuton lupaprosesseja. Eduskunnan käsittelyssä on nyt esitys D-viisumista, joka helpottaisi aluksi ainakin erityisasiantuntijoiden ja kasvuyrittäjien maahanmuuttoa.
Se yksinään ei Teknologiateollisuudelle riitä.
– Lisäksi tarvitsemme vahvasti parempaa kotouttamista. Se vaatii varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluiden tarjoamista esimerkiksi englannin kielellä, eikä siihen ole vielä tartuttu, Pöntynen toteaa.
Jotta työn vuoksi Suomeen tulleet myös jäisivät tänne maksamaan veroja valtion kirstuun, heidän tulisi myös tuntea olonsa tervetulleeksi yhteiskuntaan ja työpaikoille, Helle muistuttaa.
"Työnantaja on ehkä tottunut valmiiseen työvoimaan"
Osaajatarve on suuri muuallakin kuin teknologia-alan yrityksissä, kertoo tänään julkaistu työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) katsaus.
– Kysyntä on kasvussa oikeastaan kaikilla aloilla, kertoo tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Kaikkein eniten kysyntä on Räisäsen mukaan kasvanut palvelu- ja myyntityöntekijöiden puolella. Myös rakennusalalla, prosessi- ja kuljetustyöntekijöillä olisi kysyntää. Lisäksi kysyntää on erilaisille asiantuntijoille ja erityisasiantuntijoille.
Elokuussa avoimia työpaikkoja oli TEM:n katsauksen mukaan kaikkiaan 155 300. Viime vuoden elokuuhun verrattuna avoimia paikkoja oli nyt yli 56 000 enemmän.
Työpaikkoja oli siis enemmän tarjolla, mutta hakijoita ei. Elokuussa työttömiä työnhakijoita oli 218 000, eli lähemmäs 50 000 vähemmän kuin vuosi sitten.
Samalla kun puhutaan voimakkaasti työperäisen maahanmuuton edistämisestä, esimerkiksi elokuussa työttömissä työnhakijoissa oli yli 33 000 muun maan kuin Suomen kansalaista. Miten heidän asemaansa parannettaisiin työmarkkinoilla?
– Siinä on varmasti koko yhteiskunnassa parantamisen varaa, miten maahanmuuttajia saadaan paremmin mukaan yhteiskuntaan ja työelämään. Siinä on varmasti ihan jokaisella peiliin katsomisen paikka, Räisänen tuumaa.
Työttömien työnhakijoiden ja työpaikkojen kohtaaminen ovat ikuisuusongelma, johon on monta hankaloittavaa syytä.
– Hakijan osaaminen ei ole täysin sitä, mitä työnantaja hakee, työpaikka ei sijaitse siellä, missä työnhakija toivoisi, Räisänen aloittaa.
– Työnantaja on ehkä tottunut Suomessa siihen, että koulutusjärjestelmä tuottaa valmista työvoimaa, joka voidaan rekrytoida välittömästi työhön ja ainoastaan lyhyt perehdytys tarvitaan. Voi olla, että tämä on muuttumassa, ja myös työnantajalta tarvitaan lisää panosta rekrytointivaiheessa.