Turun yliopiston Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä sanoo miettineensä pitkään, uskaltaako kirjoittaa kirjan perussuomalaisista.
– Akateemisen tutkimuksen valtavirta suhtautuu puolueeseen negatiivisesti, ja tutkijan näkökulmasta tähän liittyy tietty maineriski, Jokisipilä muotoilee.
Jokisipilän uutuuskirja Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla (Otava) on ensimmäinen kattava teos, jossa kerrotaan puolueen koko tarina, mistä sen suosio johtuu ja mistä perussuomalainen aatemaailma kumpuaa.
Kirjassa Jokisipilä pohtii sivutolkulla sitä, miten yliopistoväki ja media suhtautuvat perussuomalaisiin täysin eri tavalla kuin muihin puolueisiin.
"Perussuomalaisista esitetään valtamediassakin väitteitä, jotka muiden puolueiden tapauksessa mitä todennäköisimmin johtaisivat oikeustoimiin.", Jokisipilä kirjoittaa kirjassaan.
Pelkona leimautuminen persuksi
Markku Jokisipilän mukaan suhteessa perussuomalaisiin akateeminen väki ja valtamedia ovat valinneet puolensa.
"Mediallekin tekee juuri perussuomalaisten tapauksessa tiukkaa pysytellä poissa puoluepolitiikan kentältä ja olla neuvomatta yleisöään siitä, kenelle luottamuksensa äänestyskopissa kannattaa antaa."
Jokisipilä sanoo, että media ja akateemiset tutkijat suhtautuvat perussuomalaisiin täysin eri tavalla kuin muihin puolueisiin. Esimerkiksi syytökset puolueen rasismista Jussi Halla-ahon saamien tuomioiden johdosta ovat saaneet mediassa kohtuutonta huomiota.
– Tällaista suhteellisuudentajua kaivattaisiin, koska esimerkiksi Halla-ahohan sai 50 päiväsakkoa kansanryhmää vastaan kiihottamisesta ja uskonrauhan rikkomisesta. Meillä on kilpailevien eduskuntaryhmien riveissä ihmisiä, jotka ovat saaneet ehdollisia vankeustuomioita eli syyllistyneet vakavampiin rikoksiin.
Markku Jokisipilä sanoo, että Suomen yliopistomaailmasta on turha etsiä meritoitunutta tutkijaa, joka sympatisoisi perussuomalaisia.
"Vaikka asiasta ei tutkijoiden keskuudessa kyselyjä ole tehtykään, pitänee suuri osa suomalaistutkijoita perussuomalaisia äärioikeistolaisena liikkeenä."
Jokisipilän mukaan perussuomalaisten ilkkuminen, mollaaminen ja tietoinen mustamaalaaminen kuuluvat tutkijapiireissä asiaan. Hän ihmettelee, että jopa puolueen laillisuus ja politiikan oikeutus on kyseenalaistettu.
"Halla-ahon tultua valituksi puolueen puheenjohtajaksi kesällä 2017 akateemisen yhteisön puolueeseen kohdistuvat avoimesti ilmaistut antagonismi ja antipatia voimistuivat edelleen."
Markku Jokisipilä halusi varautua kritiikkiin jo ennakkolta ja kirjoitti kirjaansa, että hän ei ole perussuomalainen eikä kirja ole kannanotto puolueen puolesta vaan tieteellisin metodein tehty tutkimus. Pelkona on leimautuminen perussuomalaisten äänitorveksi.
– Olen huomannut, että jos perussuomalaisten poliittisia kantoja yrittää selittää samalla lailla kuin vaikkapa kokoomuksen, niin osa ihmisistä on sitä mieltä, että se on tuomittavaa.
Markku Jokisipilä sanoo, että perussuomalaisia on tutkittu vähemmän kuin muita puolueita, joten kirja oli pakko tehdä.
– Kirja ei ole kehotus äänestää tai olla äänestämättä perussuomalaisia. Minua kiinnostaa se, että puolue on kasvanut isoksi ja saanut yli puoli miljoonaa ääntä kolmissa eduskuntavaaleissa peräkkäin. Tämä kaipaa selitystä.
Jokisipilän mielestä perussuomalaisten menestys tiivistyy kolmeen asiaan: EU-kriittisyys, maahanmuuttokritiikki ja kansallismielisyys. Puolue on pitänyt näitä asioita jatkuvasti esillä, ja se on vedonnut kansaan.
– Kansallismielisyys on ehdottomasti yksi tärkeimpiä asioita. Perussuomalaiset on ohjelmatasolla avoimesti kansallismielinen puolue, joka haluaa asettaa Suomen edun oman politiikkansa kaikkein tärkeimmäksi ohjenuoraksi, Jokisipilä selittää.
Äärioikeistolaisuus on tarkoitushakuista leimaamista
Keitä ovat ne puoli miljoonaa suomalaista, jotka perussuomalaisia äänestävät, on Jokisipilän mukaan hienoinen arvoitus.
– Se maaperä, josta perussuomalaisten kannatus nousee, on hyvin heterogeeninen. He saavat kannatusta työväestöltä, työttömiltä ja viime vuosina myös yrittäjäväestön keskuudesta.
Markku Jokisipilä sanoo, että puolueeseen yhdistetty natsimielisyys ja äärioikeistolaisuus ovat median ja monien tutkijoiden ylläpitämiä myyttejä, joilla ei ole todellisuuspohjaa.
– Itse vierastan tätä äärioikeistolaistermiä, koska se merkitsisi, että puolueen tavoitteissa olisi demokraattisen järjestelmän kumoaminen. Jos lukee perussuomalaisten ohjelmia tai kuuntelee heidän eduskuntaryhmän kommentteja, niin eihän siellä ole sellaisia tavoitteita ollenkaan.
"Väitteitä perussuomalaisten äärioikeistolaisuudesta, fasistisuudesta ja natsistisuudesta on vaikea pitää muuna kuin sensaatiohakuisena, yliampuvana ja motiiveiltaan poliittisena loanheittona."
Jokisipilän mielestä ei ole pienintäkään epäselvyyttä siitä, etteikö perussuomalaiset kannattaisi suomalaista demokraattista järjestelmää.
– Kyllä he ovat siihen sitoutuneita, niin kuin kaikki muutkin eduskuntapuolueet. He haluavat tuoda oman käden jälkensä politiikkaan nimenomaan näitä parlamentaarisia väyliä pitkin.
Halla-ahon yllättävä ero
Markku Jokisipilän kirjan päähenkilö on Jussi Halla-aho. Hänet Jokisipilä tapasi ja haastatteli useita kertoja. Halla-ahon mielestä perussuomalaiset menestyy vain niin kauan kuin puolue pystyy olemaan aito vaihtoehto perinteisille puolueille.
Myös Jokisipilän mukaan perussuomalaisten suosio perustuu siihen, että äänestäjät ovat kokeneet puolueen olevan erilainen kuin perinteiset puolueet, jotka ovat Suomea hallinneet vuosikymmeniä.
Jokisipilä ei usko, että perussuomalaiset on ohimenevä ilmiö suomalaisessa politiikassa, vaan puolue on tullut jäädäkseen.
– Perussuomalaiset tulee pysymään merkittävänä poliittisena voimana myös jatkossa. Se on osoittanut kolmet eduskuntavaalit peräkkäin, että sen ideologiselle linjalle on kysyntää. He ovat selkeästi erottuva vaihtoehto.
"Perussuomalaiset on eduskuntapuolueistamme ainoa, jonka politiikan oikeutuksen ja toiminnan hyväksyttävyyden, osin laillisuudenkin, osa poliittisten kilpailijoiden, median ja tutkimuksen edustajista systemaattisesti pyrkii kyseenalaistamaan."
Jokisipilän viimeistellessä kirjaa, Jussi Halla-aho ilmoitti jättävänsä puolueen puheenjohtajuuden. Jokisipilä sanoi sekä yllättyneensä että ei yllättyneensä asiasta.
– Kun kuuntelin uusin korvin niitä aiemmin tekemiäni haastatteluja, sieltä oli aistittavissa tällainenkin vaihtoehto.
Jokisipilän mukaan Riikka Purran tulo puolueen puheenjohtajaksi ei tule merkittävästi muuttamaan puolueen linjaa. Halla-ahon kansallismielinen ja maahanmuuttokriittinen politiikka saa jatkua.
– Näissä tärkeissä kysymyksissä linja ei tule muuttumaan miltään osin. Kyllä Purra on hyvin sitoutunut siihen linjaan, jota perussuomalaiset toteutti Jussi Halla-ahon aikana.
Kirjailija pani itsensä likoon
Markku Jokisipilän kirja ei ole perinteiseen tapaaan kirjoitettu tutkimus politiikasta.
Kirjassa Jokisipilä laittaa itsensä peliin – kertoo omista tuntemuksistaan, ihmettelee tutkijakollegoidensa persuvihaa ja valottaa haastattelujen taustoja.
Hän kertoo vierailuistaan tv-studioissa ja puoluekokouksissa, on ikään kuin yksi kirjan henkilöistä. Osallistuja enemmän kuin sivusta katsova tarkkailija.
Kirjan sankari on eittämättä Jussi Halla-aho, jolle tehtiin katala temppu Jyväskylässä 2017. Juuri valitun puheenjohtajan alta vetäistiin matto. Ja sen teki kirjan konna Timo Soini, joka ei kestänyt Halla-ahon valintaa.
Jokisipilä ei paneudu kirjassa siihen, tekivätkö Juha Sipilä, Petteri Orpo ja Timo Soini salaisen sopimuksen perussuomalaisten sivuun kampeamisesta. Hänen mukaansa tapahtumat ovat liian lähellä, että aihetta kannattaisi vielä tutkia.
Sen sijaan Jokisipilä ihmettelee sitä, mikä sai Timo Soinin tahraamaan oman maineensa perussuomalaisten menestyksen luojana. Miehestä, joka nosti pienpuolueen kolmen suuren perinteisen puolueen rinnalle, tulikin luopio.
– Hänhän oli tilanteessa, jossa oli kyse siitä, haluaako hän jatkaa ulkoministerinä vai haluaako olla uskollinen omalle puolueelleen. Hän päätti hylätä itse perustamansa puolueen, mikä oli aikamoinen takinkääntö, Jokisipilä sanoo.
Kursiivilla olevat sitaatit ovat Markku Jokisipilän kirjasta Perussuomalaiset Halla-ahon ja Purran linjalla.
Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 1.10. kello 23.
Lue lisää:
Analyysi: Riikka Purra hyökkää oikealta punavihreän hallituksen kimppuun