Pyysimme teitä kertomaan muistojanne Hakametsästä ja niitähän tuli, sillä halli on ehtinyt nähdä tammikuusta 1965 asti monta tarinaa. Aloitetaan rakkaudella, sillä sitähän ei voi olla liikaa.
Oltiin poikaystävän kanssa ensitreffeillä Tappara-TPS pelissä. Hakamettässä tietenkin. Tepsi voitti pelin, mutta näin viisi vuotta myöhemmin katsellaan Tapparan pelejä yhteisen kodin sohvalta ja suunnitellaan häitä, joten ei voi valittaa. ❤️
Riikka Salminen
Lapsuusmuistot kultaisimmat
Hallin ensimmäistä vuotta värittivät vuoden 1965 MM-kisat, joita varten halli rakennettiin. Ensimmäisessä ottelussa tosin vastakkain olivat Tampere ja muu Suomi. Peli päättyi tasan, mutta pari päivää myöhemmin ensimmäisen paikallispelin voitti Ilves numeroin 5–3.
Sain olla isoisäni mukana "pyttykerhossa". Tampereen aluesäästöpankki palkitsi 80-luvulla molempien joukkueiden parhaat pelaajat peleissä ja pääsin pikkupoikana välillä jakamaan palkintoja Tapparan pelaajille. Se oli jännittävää ja pelaajat tuntuivat hirvittävän isoilta, kun olivat varusteissaan ja luistimet jalassa.
Jari Valkeejärvi
Koulun kanssa seitsemän vanhana 1965 MM-kisat Norja – Itäsaksa: Erätauolla joku hyppäsi piikkarit jalassa kaukaloon suttaaman laitamainoksia mustalla maalilla. Järkät eivät meinanneet saada kiinni ilman piikkareita. Ja tarina on tosi.
Arto Lähteenmäki
Juhlia on ollut tasaiseen tahtiin
Hakametsän hallin sisäjäillä voitettuja mestaruuksia on Tapparalla 11, Ilveksellä 3 ja KooVeellä 1. Mestaruus on ratkennut Hakametsässä 11 kertaa.
Hakametsä on tosin ehtinyt todistaa myös kansainvälisiä lentopallokisoja sekä kaikkea kirpputoreista konsertteihin. Jääkiekko on silti vienyt sydämen.
Olin lasten kanssa Tapparan pelissä, ehkä 2010 vuoden tienoilla. Saimme ison fanilipun päällemme, kun Tappara teki maalin. Sopi meille, kun olemme Tapparan miehiä ja naisia. Jännäähän se oli siellä lipun alla.
Päivi Pukkinen
Tämä kausi on jo 15. perättäinen kausi Ilveksen kausikorttilaisena. Missattuja kotipelejä on vain kourallinen. Parhaimmat muistot liittyvät heittämällä 2017 kauden puolivälieriin, jotka pelattiin Ilveksen ja Tapparan välillä.
Silloin, jos koskaan, Tampereella ei ollut muuta puheenaihetta toreilla, kaupoissa, töissä tai kouluissa kuin tämä paikallisottelusarja. Vaikka täpärästi hävittiin, muistelen sarjaa lämmöllä. Koko kaupunki hengitti jääkiekkoa.
Severi Savolainen
Muutokset kuuluvat kiekkohallieloon
Hakametsän hallia on remontoitu enemmän vuosina 1981, 1990, 2001 ja 2002. Muutoksen tuulet alkavat taas puhaltaa, kun liigapelit siirtyvät uuteen areenaan. Hakametsän jäällä saavat lisää aikaa esimerkiksi KooVee ja taitoluistelijat, mutta katsotaan vielä hetki menneisyyteen.
Aloitin teekkariopinnot syyskuun alussa 1971 Tampereella ja heti ekalla viikolla teekkarikerhollamme oli harjoitukset Hakametsän hallissa. Oli jännää ja samalla juhlavaa tulla varusteiden kanssa hallille ja päästä sisäjäälle. Minulle se oli ihan eka kerta missään hallissa ja vielä näin hienossa ja jo silloin perinteisessä kiekkopyhätössä.
Antti Kautto
Eestiläisenä pikkutyttönä muutin Suomeen 1991. Sattui naapurilikan isä olemaan ikuinen Tappara-fani joka vei meikäläisen Hakametsään ensimmäisen kerran. Siitä alkoi uskollinen jääkiekkoa rakastavan eestiläinen tarina Hakametsässä.
Peleissä tuli käytyä niin usein, että huutaminen vei kurkkuleikkaukseen ja lääkärinlausunnossa luki: "ei enää Hakametsään huutamaan".
Erään työn ansioista taisin käydä kausina 2006–2011 enemmän Ilveksen kuin Tapparan peleissä, mutta tajusin, että se olikin Hakametsä joka sinne aina vei: legendaarinen hallin haju ja tunnelma, jota en ole muualla saanut kokea.
Paikallismatsin kohdatessa viimeisen kerran 29.10.21 kyyneleet virtasivat poskillani.
Marja-Liis Peebo
Millaisia muistoja sinulla on Hakametsän hallista? Keskustele aiheesta sunnuntaihin kello 23:een saakka!
Lue lisää: