Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Vastaan astelee hyväntuulinen ja hyväkuntoisen oloinen mies. Ari Huldenin elämä on kuitenkin ollut rankka. Jo nuorena alkanut päihderiippuvuus oli lopulta viedä häneltä hengen.
– Taistelin henkiinjäämisestä sairaalan päivystyksessä, Hulden sanoo.
Kymmenen rajua vuotta kadulla jätti pysyvät jäljet Huldeniin.
– Sain hepatiitin, hivin ja sokeritaudin.
Ari Hulden, 60, puhuu avoimesti rankasta elämästään, koska toivoo sen auttavan muita, etenkin nuoria.
Hulden toivoo, että myös politiikan saralla uskallettaisiin käydä avointa keskustelua päihdetyön tulevaisuudesta. Tulevana sunnuntaina käydään historian ensimmäiset aluevaalit, joissa valitaan edustajat aluevaltuustoihin, jotka päättävät hyvinvointialueidensa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.
Hulden sanoo, että Suomessa ei huumeiden käytön ongelmilta tulisi enää sulkea silmiä.
Hän toteaa, että ei olisi itsekään onnistunut rimpuilemaan irti huumeista ilman toisten ihmisten ja yhteiskunnan apua.
– Tällä hetkellä koen eläväni hyvää elämää. Olen hyvin kiitollinen, Hulden sanoo.
Käyttöhuoneet vaatisivat lakimuutoksen
Helsingin kaupunki on päihdepalveluissa maan suurin toimija. Psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen sanoo, että suurten kaupunkien huumeongelmaa ei voi olankohautuksella ohittaa.
Huumekuolemat lisääntyvät ja huumeiden käytön ympärillä esiintyvä rikollisuus ja muut haitat ovat kaupungeissa kasvava ongelma. Monet johtavat päihdetyöntekijät ja alan tutkijat ovat jo pitkään toivoneet huumeiden käyttöhuoneita Suomeen. Käyttöhuoneista on hyviä kokemuksia muun muassa muualta Euroopasta.
Johtaja Mikko Tammisen mukaan käyttöhuoneet ovat tutkitusti vähentäneet huumeiden käytön haittoja.
– Olen sitä mieltä, että niitä kannattaisi kokeilla.
Käyttöhuoneet vaatisivat kuitenkin lainsäädännön muuttamista. Nykyisen lainsäädännön mukaan huumeita ei saa käyttää missään.
Käyttöhuoneet sallisivat huumeiden käytön valvotusti käyttöhuoneissa, joissa työskentelisi terveydenhuollon ammattilaisia. Tammisen mukaan käyttöhuoneiden kautta avun voisivat löytää sellaisetkin, joihin ei muutoin saada kontaktia.
– Ne olisivat paikkoja, joissa voi turvallisesti, valvotusti ja puhtailla välineillä käyttää aineita. Näin voitaisiin ehkäistä esimerkiksi infektiosairauksien leviämistä ja muita terveysongelmia, Tamminen kertoo.
Käyttöhuoneisiin uskallettaisiin tulla, koska niissä ei tarvitsisi pelätä esimerkiksi viranomaisia. Huumeidenhuuruisia vuosia eläneen, mutta kuiville päässeen Ari Huldenin mukaan yksi tärkeimmistä avaimista ulos huumeiden käytöstä on löytää henkilö tai taho, johon voi luottaa.
– Pitää tuntua siltä, että ei tarvitse pelätä ja että sinut hyväksytään sellaisena kuin olet, hän sanoo.
Huumeet näkyvät selvemmin suurissa kaupungeissa
Käyttöhuoneita kannattavat pitävät niitä tarpeellisina myös siksi, että ne saattaisivat vähentää ongelmia kaduilla ja julkisissa tiloissa. Kasvavaan huumeiden käyttöön liittyvä rikollisuus ja väkivalta ovat tuoneet turvattomuutta kaduille.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on ottanut kantaa sen puolesta, että huumausaineiden käyttörangaistuksesta voitaisiin luopua.
– Lainmuutos mahdollistaisi käyttöhuoneet Suomessa. Ilman lakimuutosta kukaan ei voi tehdä tässä suhteessa mitään, Tamminen sanoo.
Keravan päihde- ja mielenterveyspalveluissa työskentelevä sairaanhoitaja Mervi Åhlgren sanoo huumeongelman näkyvän eri tavalla suurissa ja pienissä kaupungeissa. Hän toteaa, että isommissa kaupungeissa kodittomia päihteidenkäyttäjiä on enemmän.
– Ongelmat ovat selvemmin näkyvillä, Åhlgren sanoo.
Hänen mielestään yksi hyvä palvelumuoto on päihderiippuvaisten päiväkeskustoiminta. Päiväkeskusten toimintaan voi kuulua esimerkiksi ruuan tarjoaminen, peseytymismahdollisuus ja palveluohjaus.
Huumeiden käyttöhuoneisiin Åhlgren ei äkkiseltään osaa ottaa kantaa. Hän kuitenkin arvioi käyttöhuoneiden olevan enemmän suurten kaupunkien asia. Åhlgren on työskennellyt ennen Keravaa Vantaalla.
– Käyttöhuoneilla on varmasti hyvät ja huonot puolensa, Åhlgren toteaa.
Myös Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tammisen mielestä erityinen tarve käyttöhuoneille on suuremmissa kaupungeissa.
– Niitä ei jokaiseen pitäjään tarvita, mutta esimerkiksi Helsingissä niistä olisi hyötyä, Tamminen sanoo.
Poliitikkojen näkemykset jakautuvat jyrkästi
Åhlgrenin mukaan päihdepalveluissa kaikkein tärkeintä on, että niitä on helposti saatavilla. Hän pitää Keravan matalan kynnyksen päihde- ja mielenterveyspalveluja onnistuneena ratkaisuna. Matalan kynnyksen palvelut toimivat Keravalla terveyskeskuksen yhteydessä päivystyksenomaisesti.
– Moni on kokenut, että tänne on helppo tulla, Åhgren sanoo.
Käyttöhuoneeet jakavat poliittisten päättäjien näkemykset jyrkästi. Helsinkiläinen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu Veronika Honkasalo (vas.) teki viime joulukuussa valtioneuvostolle kirjallisen kysymyksen käyttöhuoneiden saamisesta Helsinkiin.
Honkasalon takana seisoi useampikin kansanedustaja eri puolueista, mutta asia ei edennyt.
Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen muistuttaa Helsingin tehneen jo vuonna 2019 valtioneuvostolle esityksen erillislainsäädännöstä, joka mahdollistaisi käyttöhuoneet.
– Helsingissä haluttaisiin näitä kokeilla, hän sanoo.
Näkemykset huumeiden käyttöhuoneista vaihtelevat myös Ylen aluevaalikoneessa. Ne, jotka vastustavat käyttöhuoneita, perustelevat kantaansa usein esimerkiksi sillä, että huumeiden käytön sallivat käyttöhuoneet antaisivat virheellisen viestin yhteiskunnan suhtautumisesta huumeiden käyttöön.
– Kukaan ei varmasti lähde yhtäkkiä käyttöhuoneeseen huumeita käyttämään. Pidän tätä jopa hieman naiivina ajatuksena, Tamminen vastaa.
Aluevaltuustoilla ei ole lainsäädäntöoikeutta, vaan lait säädetään eduskunnassa. Jos käyttöhuoneita olisi tulevaisuudessa lainsäädännön puolesta mahdollista perustaa, valtuustojen näkemys olisi jopa ratkaiseva. Aluevaltuustot päättävät oman hyvinvointialueensa sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.
Esimerkiksi Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella käyttöhuoneet saavat kannatusta vasemmistoliiton, RKP:n ja vihreiden ehdokkailta.
Vastaan ovat etenkin monet perussuomalaisten ja kristillisdemokraattien ehdokkaat. Näkemykset puolueiden sisälläkin vaihtelevat.
Helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa, koska Helsinki ei ole hyvinvointialue eikä se kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Päätäntävaltaa Helsingissä käyttää kaupunginvaltuusto.
Päihteetön elämä on jatkunut yli 20 vuotta
Helsingin psykiatria- ja päihdepalvelujen johtaja Mikko Tamminen toteaa, että suhtautuminen käyttöhuoneisiin näyttäisi olevan myönteisempää suurissa kaupungeissa. Tätä selittänee se, että niissä huumeiden käyttö on yleisempää ja haitat näkyvät selvemmin katukuvassa.
Aikoinaan kadulle ajautuneen Ari Huldenin päihteetön elämä on nyt jatkunut yli 20 vuotta.
– Nyt päivät kuluvat lähinnä avuntuottajan roolissa, ja se on tärkeää, Hulden sanoo hymyssä suin.
Hän toimii muun muassa Suojatie ry:ssä, jonka tavoitteena on auttaa päihderiippuvuudesta kärsiviä vertaistyön keinoin.
Hulden on myös asunnottomien jalkapallojoukkueen valmentaja.
Huldenin mielestä kaikki mahdollinen apu päihderiippuvaisille on tarpeen, ja siksi hän pitää myös käyttöhuoneiden perustamista tärkeänä.
– Olen itsekin tavallaan käyttöhuoneen kautta pelastunut. Tapasin sairaalassa luotettavia terveydenhuollon henkilöitä, joiden kautta sain avun ja toipuminen alkoi.
Tule keskustelemaan Ylen aluevaalichateihin tänään tiistaina kello 11 alkaen siitä, miten pidetään huolta kaikkein heikoimmista. Esimerkiksi Uudenmaan chatissa keskitytään erityisesti alueen huumeongelmaan. Oman alueesi keskustelun löydät täältä.
Lue seuraavaksi:
Kaksikymmentä vuotta huumekoukussa elänyt: "Nuoret, sanokaa aineille ei"
Huumekysely: Puolet suomalaisista hyväksyy kiistellyt käyttöhuoneet