Venäjän presidentti Vladimir Putin toivoo, että Venäjän ja länsimaiden välinen vuoropuhelu Ukrainasta jatkuu. Hän uskoo, että kielteiset kehityskulut, kuten sota, voidaan siten estää.
– Toivon, että lopulta löydämme ratkaisun, vaikka siitä ei tule yksinkertaista, Putin sanoi.
Hän piti yhteisen tiedotustilaisuuden Unkarin pääministerin Viktor Orbánin kanssa tiistai-iltana, kun tämä vieraili Moskovassa. Tämä oli ensimmäinen kerta lähes kuuteen viikkoon, kun Putin kommentoi Ukrainan kriisiä julkisesti suoraan toimittajille.
Putin nosti esille sodan mahdollisuuden Venäjän ja sotilasliitto Naton välillä, mikäli Ukraina liittyisi Natoon ja yrittäisi sen jälkeen saada Krimin niemimaan takaisin.
– Kuvitellaan, että Ukraina on Naton jäsen ja aloittaa nämä sotilasoperaatiot. Pitäisikö meidän silloin aloittaa sota Nato-maita vastaan? Onko kukaan suonut sille ajatustakaan. Ilmeisesti ei, Putin sanoi.
Hän epäili, että Ukraina on länsimaille vain työkalu, jonka avulla Venäjä voidaan vetää aseelliseen konfliktiin.
"Venäjän turvallisuutta ei huomioitu"
Presidentti Putin myös kommentoi Yhdysvaltojen ja Naton viime viikolla toimittamia kirjallisia vastauksia Venäjän vaatimiin turvatakuisiin. Hän sanoi, että Kreml analysoi vielä vastauksia.
– Mutta on jo selvää, että Venäjän perustavanlaatuisia huolenaiheita ei ole huomioita, Putin sanoi.
Hänen mielestään vastauksissa ei ole huomioitu Venäjän vaatimuksia sotilasliitto Naton itälaajentumisen lopettamisesta, Naton joukkojen vetämisestä itäisestä Euroopasta tai siitä, ettei Nato sijoittaisi hyökkäysaseita Venäjän lähelle.
– Raketinheittimet Romaniassa ja Puolassa ovat uhka Venäjälle, Putin sanoi ja peräsi ratkaisua, jossa suojellaan kaikkien maiden turvallisuus.
Orban: Kompromissi voidaan löytää
Unkarin pääministeri Viktor Orbán korosti yhteisessä tiedotustilaisuudessaan Putinin kanssa EU:n yhtenäisyyttä ja sanoi, että Euroopan unioni ei toivo konfliktia Venäjän kanssa.
– Tämä on erityisen totta keskieurooppalaisten keskuudessa. Haluamme liennyttää idän ja lännen välisiä jännitteitä, Orbán sanoi.
Hän kertoi vakuuttuneensa siitä, että Venäjän ja länsimaiden väliset erot voidaan ylittää.
– On mahdollista allekirjoittaa sopimus, joka takaisi rauhan, takaisi Venäjän turvallisuuden ja jonka Naton jäsenmaat voivat hyväksyä, Orbán sanoi Moskovassa.
Johnson: Venäjän valittava diplomatia
Monet länsimaat ovat osoittaneet solidaarisuuttaan Ukrainalle viime aikoina. Britannian pääministeri Boris Johnson tapasi viimeisimpänä Euroopan johtajana Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin Kiovassa tänään.
Johnson syytti Putinia siitä, että tämä pitää asetta Ukrainan ohimolla vaatiakseen muutoksia Euroopan turvallisuusjärjestelmään.
– On ratkaisevan tärkeää, että Venäjä ottaa askelia taakse päin ja valitsee diplomatian polun, Johnson sanoi.
– Ja uskon, että se on yhä mahdollista. Olemme innokkaita osallistumaan vuoropuheluun, tietysti olemme, mutta olemme myös valmiita pakotteisiin.
Hän sanoi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan johtaisi sotilaalliseen ja humanitääriseen katastrofiin. Johnsonin on määrä puhua Putinin kanssa puhelimitse huomenna.
Blinken kehotti liennytykseen
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken ja Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov keskustelivat Ukrainan tilanteesta puhelimessa aiemmin tänään.
Blinken kehotti Venäjää heti lieventämään jännitteitä ja vetämään joukkonsa Ukrainan rajoilta, kertoi Yhdysvaltain ulkoministeriö lausunnossaan.
Puhelun aikana Blinken korosti, että hyökkäys Ukrainaan aiheuttaisi nopeita ja kovia seurauksia. Lisäksi Blinken oli kehottanut Venäjää seuraamaan diplomaattista polkua.
Venäjän ja länsimaiden väliset suhteet alkoivat huonontua helmikuussa 2014, kun Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja liitti sen itseensä laittomalla kansanäänestyksellä maaliskuussa 2014. Kansainvälinen yhteisö on tuominnut Venäjän toiminnan.
Lisäksi Venäjä on tukenut kapinallisia Itä-Ukrainassa, jonne kapinalliset ovat yksipuolisesti julistaneet niin kutsutut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat.
Nyt Venäjä on sijoittanut joukkojaan Ukrainan rajalle idässä ja pohjoisessa Valko-Venäjälle yhteisiin sotaharjoituksiin, mikä on saanut länsimaat epäilemään, että se suunnittelee hyökkäystä Ukrainaan.
Korjattu 1. helmikuuta kello 22.15 Boris Johnson Euroopan johtajaksi.