Kiristynyt suurvaltatilanne ja Venäjän lännelle lähettämät vaatimukset Euroopan uusiksi turvallisuusjärjestelyiksi luovat puitteet tänään alkavalle Venäjän ja Valko-Venäjän yhteiselle sotaharjoitukselle.
Tästä artikkelista pääset kärryille, mistä Naton itärajalla ja Ukrainan naapurissa käytävässä harjoituksessa on kyse.
Missä harjoitus pidetään ja keitä siinä on mukana?
Venäjä ja Valko-Venäjä tuovat yhteensä harjoitukseen arviolta 100 000 sotilasta.
Puolustusliitto Nato arvioi viime viikolla, että sotaharjoitukseen osallistuu 30 000 venäläissotilasta. Valkovenäläisiä on maan oman ilmoituksen mukaan 70 000.
Harjoitus on siis suuri.
Valko-Venäjän puolustusministeriön julkaiseman kartan mukaan harjoitukset sijoittuvat Valko-Venäjän länsi- ja eteläosiin.
Venäjän oman ilmoituksen mukaan harjoitukseen osallistuu 12 Suhoi-35-hävittäjää, kaksi S-400-ohjustorjuntayksikköä sekä Pantsir-ilmatorjuntayksikön.
Mitä harjoituksessa tapahtuu?
Venäjän puolustusministeriön mukaan seuraavan kymmenen päivän aikana joukot harjoittelevat ulkoisen hyökkäyksen ja terrorismin torjumista sekä maiden yhteisten etujen suojelemista.
Jo ennen tätä päivää osapuolet kohensivat taisteluvalmiuttaan. Siihen kuuluivat joukkojen siirtojen harjoitteleminen, sotilaskohteiden puolustaminen ja ilmapuolustuskyvyn testaus.
Mikään läntinen taho ei seuraa harjoitusta paikan päällä, mutta Nato ja Yhdysvallat seuraavat sitä ilmasta käsin ja satellittien avulla.
Ovatko sotaharjoitukset poikkeukselliset?
Venäjä ja Valko-Venäjä pitävät useita yhteisharjoituksia joka vuosi. Venäjän puolustusministerin Sergei Shoigun mukaan vuonna 2022 yhteisharjoituksia tulee olemaan yli kaksikymmentä.
Tästä sotaharjoituksesta tekee poikkeuksellisen se, että presidentit Aljaksandr Lukašenka ja Vladimir Putin hakevat sillä poliittista hyötyä kireässä suurvaltatilanteessa.
Poikkeuksellista ovat myös ajankohta ja kokoluokka.
Venäjällä on joka vuosi suuri sotaharjoitusten sarja, joka keskittyy maantieteellisesti kunakin vuonna Venäjän itä-, länsi-, etelä- tai pohjoisosaan.
Tänä vuonna pääsotaharjoitus on nimeltään Vostok-2022 eli Itä-2022.
Viimesyksyinen harjoitus oli nimeltään Zapad-2021 eli Länsi-2021, ja se toi harjoitukset myös Suomen rajan tuntumaan.
Miksi sotaharjoituksesta ollaan huolissaan?
Huoli sotaharjoituksista liittyy ajankohtaan ja kiristyneisiin suurvaltasuhteisiin. Yhdysvallat ja länsimaat ovat puhuneet avoimesti mahdollisuudesta, että kyseessä voi olla Ukrainan tai sen osan valtaamisen harjoittelu.
Sotaharjoitus on Venäjälle ja Valko-Venäjälle hyödyllinen.
Venäjälle kyse on ennen kaikkea Ukrainasta. Moskova haluaa päästä neuvotteluyhteyteen lännen kanssa ja siksi se aktivoituu Ukrainan ympärillä.
Lukašenkalle sotaharjoitus on puolestaan mahdollisuus osoittaa lojaaliutta Moskovalle ja uhmata länttä.
Harjoitus myös tukee Lukašenkan asemaa tulevassa perustuslakikansanäänestyksessä kuun lopussa.
Ulospäin muulle maailmalle harjoitus toimii pelotteena.
Voiko hyökkäys Ukrainaan kuitenkin toteutua?
Siinä missä Yhdysvallat ja jotkut muut Nato-maat ovat puhuneet Venäjän valmistautumisesta hyökkäämään Ukrainaan, Ukraina itse on hillinnyt näitä tuomiopäivän ennustuksia.
Länsimaat ovat pyrkineet kovilla puheillaan etukäteen luomaan Venäjälle kuvan, että hyökkäys Ukrainaan ei kannata.
Venäjä on kiistänyt, että se suunnittelisi tunkeutumista Ukrainaan.
Hyökkäyksen uhka on tuonut uutta vauhtia myös diplomatiaan. Tilannetta lännen, Venäjän ja Ukrainan yhteisessä pattitilanteessa yritetään purkaa valtionjohtajien yhteydenpidolla.
Puhelindiplomatian ohella Ranskan presidentti Emmanuel Macron on sukkuloinut hakemassa neuvotteluratkaisuja kärjistyneeseen tilanteeseen.
Lukašenkalle sota Ukrainaa vastaan olisi riski, koska silloin länsimaat puuttuisivat tapahtumiin ja hänen oma asemansa vaarantuisi.
Voivatko Venäjän joukot jäädä pysyvästi Valko-Venäjälle?
Venäjällä ja Valko-Venäjällä on löyhä valtioliitto, jonka vankistamista on uumoiltu pitkään.
Valtioliittosopimuksessa on visioitu poliittisen ja taloudellisen lähentymisen lisäksi tiivistyviä sotilaallisia suhteita.
Valko-Venäjän asevoimat on käytännöllisesti katsoen kytketty Venäjän puolustusjärjestelmään. Yhteiset sotaharjoitukset ovat tätä taustaa vasten normaalia toimintaa.
Esimerkiksi EU-parlamentissa on uumoiltu Venäjän käytännöllisesti “miehittäneen” Valko-Venäjän.
Todennäköisempää on, että Venäjä käy sotaharjoitukset yhdessä Valko-Venäjän kanssa suunnitellusti ja sen jälkeen sen joukot poistuvat alueelta.
Niiden tehtävä on siis eri kuin niiden joukkojen, joita Venäjä on sijoittanut Ukrainan rajan läheisyyteen omalle maaperälleen. Siellä joukot ovat kohottamassa valmiutta.
Uutistoimistolähteiden lisäksi taustahaastatteluja on tehty Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Ryhor Nizhnikaun ja Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtajan, eversti Petteri Kajanmaan kanssa.
Mitä mieltä olet Venäjän ja Valko-Venäjän sotaharjoituksesta? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 11.2. kello 23 asti.
Lue myös: