Saamelaiskäräjälain uudistus on viimein tällä hallituskaudella tarkoitus uusia, mutta alkuperäinen aikataulu on venynyt jo kuukausilla. Tällä hetkellä oikeusministeriö arvioi, että asia esitellään eduskunnalle maalis-huhtikuun taitteessa.
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (RKP) mukaan tavoitteena on saada hallituksen lakiesitys eduskuntaan pian. Ennen kuin lakia voidaan eduskunnassa pohtia, on se käsiteltävä saamelaiskäräjien täysistunnossa sekä valtion ja saamelaiskäräjien välisissä neuvotteluissa.
– Tavoitteena on saada hallituksen esitys eteenpäin eduskuntaan lähiaikoina niin, että se ehditään käsitellä tällä vaalikaudella ja myös niin, että seuraavien saamelaiskäräjävaalien valmisteluun jää riittävä aika, kirjoittaa Henriksson Ylelle.
Oikeusministeriön alkuperäisen arvion mukaan laki oli tarkoitus esitellä jo viime marraskuun alussa.
Mikäli lakiuudistus aiotaan toteuttaa ennen seuraavia saamelaiskäräjävaaleja, tulisi lakiuudistuksen toteutua jo tämän vuoden puolella. Saamelaiskäräjävaalit ovat ensi vuonna ja vaaliluetteloon hakeutuminen loppuu jo tämän vuoden lopussa. Seuraavat eduskuntavaalitkin pidetään jälleen keväällä 2023.
Ministerien mukaan käsittely on venynyt tarkan valmistelun takia
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson sanoo, että saamelaiskäräjälaki kaipaa selvästi uudistusta ja modernisointia ja uudistuksen tavoitteena onkin turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen.
– Pidän siksi uudistusta tärkeänä. Olemme kuitenkin näiden vuosien aikana nähneet, että hanke ei ole aivan helppo: erilaisia mielipiteitä esiintyy. Tämän vuoksi huolellinen valmistelu ja myös valmistelevat keskustelut ovat tärkeitä, jotta esitys voisi myös edetä ja toteutua.
Henriksson muistuttaakin, että kaikkeen tähän vaaditaan poliittista tahtoa kaikilta hallituspuolueilta.
Myös sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) selittää aikataulun venymistä sillä, että lakiuudistus on vaatinut hyvin perusteellista valmistelua.
– Kuten neuvotteluprosesseissa yleensä, tässäkin on pyritty pitämään huolta siitä, että laki valmistellaan huolellisesti. Saamelaiskäräjälain tulee palvella saamelaisia itseään, Mikkonen kirjoittaa Ylelle.
Oikeusministeriön asettama toimikunta antoi viime vuoden toukokuussa esityksensä lakimuutoksista. Esitysten tavoitteena on edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevaa itsehallintoa ja saamelaiskäräjien toimintavaatimuksia.
Oikeusministeriön osastonjohtaja Johanna Suurpää kertoi Ylelle jo joulukuussa, että valmistelu on vienyt aikaa, koska toimikunnan mietinnöstä tehdyt lausunnot olivat monipuolisia, eikä mietintö ollut yksimielinen. Eniten keskustelua on herättänyt saamelaismääritelmä, joka on jakanut mielipiteitä.
Lakia on yritetty uudistaa jo usean hallituksen voimin
Saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa jo monella hallituskaudella. Viimeksi vuonna 2018 saamelaiskäräjät hylkäsi lakiesityksen. Vuonna 2015 puolestaan oikeusministeri Anna-Maja Henriksson veti lakiesityksen käsittelystä, sillä eduskunta äänesti nykyisen saamelaismääritelmän säilyttämisen puolesta, eikä tukenut Suomen hallituksen ja saamelaiskäräjien neuvottelemaa kompromissiratkaisua.
Lain uudistaminen on kirjattu myös nykyisen hallituksen hallitusohjelmaan, sillä laki on osittain vanhentunut ja säännösten toimivuudessa on havaittu ongelmia.
Pääministeri Sanna Marin on lisäksi todennut, että lain muuttaminen kiireellisesti on tärkeää ottaen huomioon erityisesti YK:n ihmisoikeuskomitean ratkaisut. Komitea kehottaa Suomea muuttamaan saamelaiskäräjälakia niin, että äänioikeuden määrittely kunnioittaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
Sisäministeri Krista Mikkonen kertoo, että toimikunnan esitys on toteutettu niin, että Suomen saamat huomautukset ihmisoikeuksien loukkaamisesta on otettu tosissaan. Hän sanoo, että esityksessä korjataan niitä virheitä, jotka rajaavat saamelaisten itsemääräämisoikeutta.
– Muun muassa lakia valmistelevan toimikunnan mietinnön valmistelussa nostetut kipukohdat, joita saamelaisten näkökulmista on nostettu, on oleellista korjata, kirjoittaa Krista Mikkonen Ylelle.
Opetusministeri Li Andersson (vas.) kertoo Ylelle, että vasemmistoliitto tukee lakiuudistusta.
– Toivomme asian etenevän mahdollisimman pian, kirjoittaa Andersson.
Yle kysyi lakiuudistuksen venymisestä myös hallituspuolue keskustan ja SDP:n johtavilta ministereiltä, mutta ei saanut vastausta.