Suomi ja muut Euroopan maat tekevät kaikkensa auttaakseen Ukrainaa, jota Venäjä nyt tuhoaa ilman mitään järkevää syytä.
Siksi Suomi ja muut EU-maat ovat sitoutuneet ennätyksellisen tiukkoihin pakotteisiin, jotka tuovat työttömyyttä, inflaatiota ja roimasti rahanmenoa myös Euroopan omille talouksille.
Se on hinta, joka Euroopan mielestä kannattaa maksaa jo puhtaasti itsekkäistä syistä, jotta Venäjän presidentti Vladimir Putin ei pääse piirtämään Euroopan maiden rajoja uusiksi. Putinin valloitukset on siis pakko pysäyttää alkuunsa.
Se on myös hinta, jonka Eurooppa haluaa maksaa, koska EU:n mielestä on moraalisesti oikein rangaista hyökkääjää, Venäjää.
Kurkistetaan kuitenkin vielä Euroopan poikkeuksellisen suoran pakoterivistön taakse.
Siellä on aika tyhjää.
Maailman suuret kehittyvät taloudet eivät tahdo tukistaa Venäjää, koska ne eivät halua katkaista välejään Venäjään. Päin vastoin, ne haluavat jatkaa bisnestä Venäjän kanssa entiseen malliin.
Sori vaan Ukraina, mutta raha ratkaisee, kun uhka ei ole ihan naapurissa.
Kehittyvät taloudet eivät liioin lähde moraalin vartijoiksi, jos demokratia ei kukoista omassakaan maassa.
Aloitetaan kiertomatka lännestä, Brasiliasta.
Presidentti Jair Bolsonaro kävi jopa vierailulla Moskovassa helmikuun puolivälissä, vaikka Yhdysvallat kehotti jättämään visiitin väliin.
Edes sodan alettua Bolsonaro ei ole suostunut tuomitsemaan Venäjän hyökkäystä.
Bolsonaron mukaan Brasilia ei ota sotaan kantaa, vaan pysyy puolueettomana.
Bolsonaro ei peitellyt syytä Moskovan mielistelyyn. Hänen mukaansa Venäjän ärsyttämisestä voisi tulla ongelmia, koska Brasilian maatalous on riippuvainen Venäjältä tuotavista lannoitteista.
Bolsonaron mielestä Putin ei suinkaan voisi syyllistyä mihinkään laajamittaiseen verenvuodatukseen. Varmemmaksi vakuudeksi Bolsonaro haukkui Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin koomikoksi.
Sama lannoiteriippuvuus kalvaa myös Intiaa. Niinpä Intia on tehnyt kaikkensa välttääkseen tuomitsemasta Venäjää.
Intian pääministeri Narendra Modi on kyllä uskaltautunut soittamaan Ukrainan presidentille, mutta tukea hän ei luvannut.
Sen sijaan Modi olisi valmis tarjoamaan välitysapua mahdollisiin neuvotteluihin Venäjän ja Ukrainan välillä. Hän myös vetosi väkivallan lopettamisen puolesta, ottamatta kantaa siihen kumpi sodan aloitti.
Venäjän kauppakumppaneista kaikkein suurin on Kiina, jonka kanssa riippuvuuksia on molempiin suuntiin.
Kiina on vaatinut dialogia ja diplomatiaa. Kiina sanoo kunnioittavansa myös Ukrainan itsemääräämisoikeutta, mutta pitää samalla Venäjän turvallisuushuolia perusteltuina.
Itsemääräämisoikeus on Kiinalle tärkeä periaate, koska se ei halua lännen puuttuvan omiin räikeisiin ihmisoikeusloukkauksiinsa – joihin länsi ei toisaalta ole edes halunnut tosissaan puuttua, jotta ei vaarantaisi kauppasuhteita.
Vaikka Ukrainakin on Kiinalle tärkeä kumppani erityisesti kauppayhteyksiä kehittävässä Uusi silkkitie -hankkeessa, se ei vedä vertoja Venäjälle.
Putin odotti Pekingin talviolympialaisten päättymistä ennen hyökkäyksen aloitusta. The Guardian -lehden toimittajan Patrick Wintourin mukaan Venäjä ei kuitenkaan keskustellut tai neuvotellut hyökkäyksestä etukäteen Kiinan kanssa.
Brasilia, Intia ja Kiina eivät siis tuomitse Venäjää, vaan valtaavat mieluusti pakotteiden luoman tyhjiön Venäjän-kaupassa. Samalla ne pönkittävät Putinin valtaa.
Todennäköisesti ne myös yrittävät kiertää kansainvälistä maksuliikennettä koskevia talouspakotteita: SWIFT-maksujärjestelmälle löytyy vaihtoehtoja, dollari korvataan vaikkapa Kiinan valuutalla yuanilla ja länsipankit vaihtuvat paikallisiin.
Siksi Moskovassa myhäillään tyytyväisenä.
Venäjän kaikista vastapakotteista ei vielä tiedetä, mutta ainakaan näitä maita vastapakotteet eivät siis koske. Vaikka moskovalaisen supermarketin hyllyiltä olisi jatkossa turha etsiä suomalaisia herkkuja, niin brasilialaista sisäfilettä siellä siis riittäisi.
Eri asia on, kuinka monella moskovalaisella on enää varaa tuontiruokaan ruplan arvon romahduksen jälkeen.
Tämä analyysi on kuudes sarjassa, jota Yle Uutiset jatkaa Venäjän hyökkäyksen ajan. Julkaisemme lyhyen mutta samalla syventävän ja asiayhteyksiä valaisevan analyysin joka päivä noin kello 12.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2. maaliskuuta kello 23:een asti.