Venäjä aloitti sotatoimet digijättejä vastaan jo ennen kuin se iski ohjuksillaan Ukrainaan.
23. helmikuuta, päivää ennen Vladimir Putinin sodanjulistuspuhetta, Venäjän joukkotiedotusvälineitä valvova Roskomnadzor lähetti Googlelle kirjeen.
Siinä se vaati, että Googlen omistama Youtube lakkaa rajoittamasta pääsyä Itä-Ukrainan separatistijohtajan Desin Pushilinin tilille.
Siitä alkoi Venäjän ja isojen amerikkalaisten somekanavien kiivastahtinen nokittelu.
Heti Venäjän hyökkäyksen alettua esimerkiksi Facebook kielsi Venäjän valtionmedian tilien mainokset. Venäjä vastasi nopeasti kertomalla, että se "alkaa rajoittaa pääsyä Facebookiin".
Seuraavina päivinä Facebook blokkasi Venäjän propagandakanavien Russia Todayn ja Sputnikin tilit koko Euroopassa. Se liitti valeuutisista varoittavia tunnisteita postauksiin, jotka linkkasivat Venäjän valtiolliseen mediaan. Facebook myös hankaloitti Venäjän valtiollisten toimijoiden postausten löytämistä.
Samantyyppisiä keinoja Facebook on aiemmin käyttänyt esimerkiksi koronapandemiaan tai Yhdysvaltain presidentinvaaleihin 2020 liittyvän disinformaation kitkemisessä.
Nyt vastassa vain on iso valtio, joka katsoo, että se ei välttämättä tarvitse länsimaisia somealustoja mihinkään.
Viime perjantaina Venäjä lopetti kaiken nokittelun kerrasta. Se hylkäsi kiristyksen ja otti käyttöön tykit: Venäjä ilmoitti estävänsä pääsyn Facebookiin ja Twitteriin koko maassa. Samalla Venäjän parlamentti hyväksyi lain, joka teki Venäjän armeijaan liittyvän “valheellisen tiedon” levittämisestä vakavan rikoksen. Se voi nyt johtaa jopa 15 vuoden vankeustuomioon.
Kaikki tämä kertoo siitä, miten Venäjä on siirtymässä sotatilaan myös oman maansa sisällä. Siihen kuuluu täysin keskusjohtoinen viestintä.
Venäjän hallinto on järjestelmällisesti heikentänyt sananvapautta jo vuosien ajan. Lisäksi rautaotteisen Roskomnadzor-valvontaelimen avulla se voi tehdä nopeita päätöksiä tiettyjen tiedotusvälineiden tai vaikka koko internetin sulkemisesta.
Silti sosiaalisten median kanavien blokkaus on periaatteessa järeämpi ase kuin mitä Venäjän johto välttämättä tarvitsisi.
Vaikka varsinkin Instagramilla ja Twitterillä on Venäjällä paljon käyttäjiä, läntiset sosiaalisen median kanavat eivät ole siellä yhtä suosittuja kuin vaikkapa Suomessa.
Ylivoimaisesti käytetyin kanava viestimäärän perusteella laskettuna on paljon Facebookilta lainaava venäläinen Vkontakte. Sinne ladataan noin 400 miljoonaa viestiä kuukaudessa. Sitä seuraa Instagram noin 130 miljoonalla viestillä. Twitteriin, Youtubeen ja Facebookiin ladataan kuhunkin Venäjältä alle 35 miljoonaa viestiä kuukaudessa.
Toisaalta somea aktiivisesti käyttävät venäläiset ovat erityisesti nuoria, jotka eivät välttämättä ole erityisen kiinnostuneita Venäjän perinteisestä ja tärkeimmästä propagandavälineestä; televisiosta. Siksi Venäjän hallinto voi ajatella, että someblokit pitävät mahdollisesti nuorista heräävän sodan vastavoiman kurissa.
Somekanavat estäessään Venäjän hallinto on hyväksynyt sen, että päätös tuo näkyvän muutoksen aika monen tavallisen venäläisen arkeen.
Ja yleensä tapana on, että tällaisia muutoksia tehdään kriisitilanteessa mahdollisimman vähän, jotta paniikkimieliala ei nousisi.
Nyt Venäjän hallinto ei kansalaisten säikähtämisestä välitä.
Tämä voi johtua siitäkin, että esimerkiksi pakotteet vaikuttavat jo ihmisten arkeen joka tapauksessa.
Toistaiseksi venäläiskäyttäjät pystyvät lisäksi kiertämään Facebook- ja Twitter-sulut melko helposti käyttäjän sijaintitiedon piilottavan VPN-yhteyden avulla.
Jos Facebookin ja Twitterin kanssa alkanut kaava toistuu, Youtube voi olla seuraava Venäjän verkosta putoava kanava.
Youtube toimii yhä Venäjällä, vaikka myös se on rajoittanut Venäjän valtiollisten kanavien näkyvyyttä palvelussaan. Venäjä vaati helmikuun lopussa Googlea poistamaan nämä rajoitukset Ukrainan alueelta.
Vielä Youtubea enemmän Kremlissä luultavasti pohditaan viestipalvelu Telegramin tulevaisuutta.
Monilla Venäjällä muuten estetyillä medioilla on Telegram-kanava, jonka kautta uutisia voi seurata. Toistaiseksi näille kanaville pääsee Venäjältä yhä. Kreml on viime vuosien aikana yrittänyt estää Telegramin useita kertoja, mutta ei ole onnistunut. Kesällä 2020 Venäjä ilmoitti antavansa palvelun olla.
Hieman pidemmän aikavälin kysymys on, kuinka kauan Venäjä ylipäätään pysyy kiinni maailmanlaajuisessa internet-verkossa.
Jo vuosia on puhuttu siitä, että Venäjä varautuu oman, ikään kuin maan sisäisen intranetin käyttöön ottamiseen. Se ei olisi lainkaan yhteydessä Venäjän ulkopuolelle.
Asiantuntijoiden mukaan järjestelmä on jo teknisesti valmis.
Todennäköisesti suurin este suunnitelmalle on tähän asti ollut se, että kansainvälisestä nettiverkosta putoaminen olisi katastrofaalista Venäjän liike-elämälle. Se tarkoittaisi, että viimeisetkin yhteydet ulkomaailmaan katkeaisivat.
Venäjän oman verkon käyttöönotto olisi Venäjän taloudelle vielä paljon suurempi isku kuin tällä hetkellä voimassa olevat kansainväliset pakotteet, sanoo kyberasiantuntija Sarkis Darbinyan Latviasta käsin toimivan uutissivuston Meduzan haastattelussa.
Jos Putin katsoo, että tälläkään ei ole enää tarpeeksi väliä, kansainvälisestä verkosta irrottautuminen voi olla voi olla muutaman napinpainalluksen päässä.
Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23 asti.
Tämä on Ylen päivittäinen analyysi Venäjän hyökkäykseen liittyvästä ajankohtaisesta teemasta
Analyysi: Venäjä käyttää pamppua, pelkoa ja propagandaa, jotta kotirintama ei nousisi sotaa vastaan (7.3)
Analyysi: Me rahoitamme Venäjän sotaa öljy- ja kaasukaupalla – sille halutaan nyt nopeaa loppua ( 5.3.)
Lue myös:
Tuoreimmat Ukraina-uutiset voit lukea tästä