Vasemmistoliiton satakuntalainen kansanedustaja Jari Myllykoski jättää eduskunnan. Vuodesta 2011 Arkadianmäellä istunut Myllykoski ei hae enää jatkokautta kevään 2023 eduskuntavaaleissa.
Myllykoski kertoo yhdeksi syyksi päätöksensä taustalla vasemmistoliiton muuttumisen. Puolue on hänen mielestään nykyisin vihervasemmistolainen, kun taas hän itse kaipaisi vasemmistoliitolta enemmän yhteistyötä ammattiyhdistysliikkeen kanssa ja "punaista väriä".
– Tarkoitan tällä teollisuuden ja työntekijöiden edunvalvontaa. Meillä huolehditaan luonnon monimuotoisuudesta. Se on hyvä ja tärkeä asia. Pikkuisen enemmän toivoisin politiikalta, että ymmärretään, mistä leipä lähtee, Myllykoski sanoo.
62-vuotias Myllykoski on itse taustaltaan teollisuuden työntekijä, joka toimi ennen kansanedustajuutta Metalliliiton työehtosihteerinä. Hän on viimeisiä teollisuustaustaisia vasemmistoliiton kansanedustajia.
Myllykoski pyrki vasemmistoliiton puheenjohtajaksi vuonna 2016 ja sai jäsenäänestyksessä noin 12 prosenttia äänistä. Puheenjohtajaksi valittiin tuolloin ensimmäistä kertaa nykyinen puheenjohtaja Li Andersson.
Kiinnostava vaaliasetelma
Satakunnassa Jari Myllykosken jättäytyminen pois vaaleista avaa mielenkiintoisen tilanteen. Hän on ollut puolueensa ainoa kansanedustaja perinteisestä teollisuusmaakunnasta.
Jos Myllykosken keräämät äänet pysyvät vasemmistoliitolla, puolueen riveistä eduskuntaan voi nousta nykyinen varakansanedustaja ja tasaisesta kannatuksen noususta nauttinut porilainen Raisa Ranta. 43-vuotias Ranta on profiloitunut punavihreänä nuoremman sukupolven edustajana.
Toisaalta jos Myllykosken ääniä siirtyy sosiaalidemokraateille tai vasemmistoliiton kampanja epäonnistuu muutoin, puolue voi menettää paikkansa. Viime eduskuntavaaleissa Myllykoski oli vertauslukujen perusteella toiseksi viimeinen valituksi tulleista Satakunnan kahdeksasta kansanedustajasta.
Myllykosken aiempi vahva tukija, viimeksi eduskuntavaaleissa vasemmistoliiton listalla kolmanneksi eniten ääniä kerännyt porilainen Erno Välimäki siirtyi ennen kuntavaaleja SDP:n riveihin. Myllykoski itse sanoo, että esittämästään kritiikistä huolimatta hän valitsisi edelleen puolueekseen vasemmistoliiton, jos olisi tekemässä valintaa nyt.
Myllykoski: Natoakin oltava valmis harkitsemaan
Kansanedustajien huomion ovat viime viikkoina vieneet Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sitä seurannut tarve Suomen turvallisuuspoliittisen aseman uudelleenarviointiin.
Vasemmistoliitto ja myös kansanedustaja Jari Myllykoski ovat vastustaneet Suomen Nato-jäsenyyttä. Puolue on katsonut, ettei se voi olla hallituksessa, jos Suomi hakee Nato-jäsenyyttä. Ylen viime viikolla julkaisemassa mielipidekyselyssä enemmistö suomalaisista oli ensi kertaa Nato-jäsenyyden kannalla.
Nyt Myllykoski kertoo olevansa valmis harkitsemaan asiaa uudestaan, jos valtionjohto päätyy huolellisesti tehtyjen selvitysten jälkeen pitämään sotilaallista liittoutumista Suomen kannalta järkevimpänä vaihtoehtona.
– En vielä tänäänkään ole käsi pystyssä [Nato-liitoksen kannattaja], mutta olen jättänyt itselleni mahdollisuuden arvioida asioita kulloisenkin tilanteen mukaan. Arvio pitää tehdä rauhallisesti ja kylmäpäisesti, kuten presidentti Niinistö on todennut. Olen valmis keskustelemaan Nato-jäsenyyden vaikutuksesta Suomelle, Myllykoski sanoo.
Myllykoski arvioi, että vasemmistoliitto voi tehdä omat mahdolliset kannanmuutoksensa asiasta ensi kesäkuussa Porissa pidettävässä puoluekokouksessa, jos jokin yllättävä käänne ei pakota ottamaan kantaa Nato-liitokseen nopeammin.
Tukee puolustushankintoja
Kansanedustaja Jari Myllykoski kertoo tukevansa puolustusvoimien tarvitsemien uusien aseiden hankintaa. Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen toi maanantaina maanpuolustuskurssin avajaisissa esille tarpeen kasvattaa nopeasti puolustusmäärärahoja.
Myllykoski tukee myös valtionjohdon linjaa, että yhteistyötä Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa on alettu tiivistää välittömästi riippumatta mahdollisesta Nato-jäsenyysselvityksestä ja sen tuloksista.
Uutisesta voi keskustella 9.3. klo 23 saakka Yle Tunnuksella.