Puolet suomalaisista on saanut kolmannen koronarokotteen ja useat ovat myös jo sairastaneet koronan. Kaksi kulunutta vuotta ovat kuitenkin opettaneet meidät pelkäämään. Vaikka rajoituksia puretaan, moni silti edelleen pohtii, onko normaaliin arkeen astuminen hyväksyttävää.
Esitimme ihmisten huulilla nyt pyörivät kysymykset HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järviselle.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL valmistelee parhaillaan uutta maskisuositusta, mutta onko maskien käyttäminen enää tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista ja mitä hyötyä niistä on?
Tautia on edelleen liikkeellä paljon. Uudellamaalla tartuntoja on noin nelinkertainen määrä verrattuna aikaisempiin epidemiahuippuihin ja muualla Suomessa suhteessa vielä vähän enemmän.
Äskettäin taudin sairastanut ihminen ei toki omaksi suojakseen sitä maskia tarvitsisi. Näkisin kuitenkin, että sen käyttäminen on tämän hetken kohteliaisuusetiketti. Julkisilla paikoilla liikuttaessa ei voida tietää, mikä on vieressä seisovan henkilön tilanne.
Maski suojaa käyttäjäänsä tartunnalta ja siltä, että käyttäjä ei tartuta muita. Siksi niiden käyttö julkisissa tiloissa on edelleen järkevää, jotta ne, jotka tautia enemmän pelkäävät tai eivät ole sitä sairastaneet, kykenevät sitä välttämään.
Jos katsotaan kokonaisuudessa epidemiatilannetta ja kaikkia tartuntoja, niin siihen maskien merkitys on ollut koko ajan kohtalaisen pieni. Tartunnat ovat etupäässä tulleet tilanteista, joissa maskeja ei yleensä käytetä, eli pidemmissä kontakteissa.
Onko turvavälien noudattamisesta edelleen hyötyä?
Tähän pätee oikeastaan samat perustelut kuin edelliseen, koska turvaväleillä haetaan samaa eli pyritään välttämään tartuntaa.
Jos on saanut täyden rokotussarjan ja sairastanut päälle koronan, kuinka varovainen täytyy vielä olla?
Sellainen ihminen on tällä hetkellä varsin hyvässä suojassa, ehkä paremmassa kuin koskaan koronan aikana. Minun nähdäkseni tällaiset ihmiset voivat elää koko lailla normaalia elämää nämä edellä mainitut kohteliaisuussäännöt huomioon ottaen.
Pitääkö yleisötilaisuuksia edelleen vältellä?
Ne yleisötilaisuudet, joissa pystyy käyttämään maskia, ovat hyvin turvallisia osallistua, ja niitä on tavallaan turha pelätä. Näihin lukeutuvat esimerkiksi konserttien ja teattereiden tyyppiset paikat, joissa tartuntariski on käytännössä minimaalisen pieni.
Jos taas katsotaan toisenlaisia tilaisuuksia, kuten vaikka ravintolatoimintaa tai yöelämää, niin siellä tartunnan saamisen riski on yksilötasolla edelleen merkittävä.
Onko siis vieläkään ok juhlia baareissa yömyöhään, käydä treffeillä tai tehdä intiimimpää tuttavuutta uusiin ihmisiin?
Jos taudin on sairastanut, tämä on käytännössä koronan suhteen aika riskitöntä.
Ainakin pääkaupunkiseudulla tartunnat ovat olleet voimallisesti nuoremmissa ikäryhmissä eli alle 60-vuotiaissa. Tällaisilla alueilla nuorempi väestö on omikronin osalta taudin jo niin hyvin sairastanut, että sielläkin tartuntariski on pienempi ainakin laajempien epidemioiden osalta.
Toki yksilötasolla riski saada tartunta on tällaisissa tilanteissa edelleen merkittävä, mikä kannattaa huomioida, jos rokotesuoja on puutteellinen tai kuuluu riskiryhmään.
Voiko järjestää perhejuhlia, kuten lasten syntymäpäiviä tai häitä?
Mielestäni voi ja pitäisi pystyä tällaisia vähitellen järjestämään normaalisti, vaikka niihin liittyykin se pieni tartunnan leviämisen riski. Juhlien mahdollisuuteen viittaa myös se, että rajoituksia näiden osalta puretaan.
Osa ihmisistä kuitenkin pääsee peloistaan hitaammin ja joillekin tauti voi olla isompi riski, joten heidät olisi kohteliasta huomioida juhlia järjestettäessä.
Pitääkö riskiryhmäläisten kontakteja edelleen vältellä?
Tautia on vielä sen verran paljon liikkeellä, että riskiryhmäläisten kannattaisi minun mielestäni vielä pyrkiä välttämään kontakteja omalta osaltaan.
Uskaltaako ystävää tai lähimmäistä halata?
Kyllä lähipiirin ystäviä uskaltaa, koska silloin yleensä tiedetään, mikä tilanne toisella on taudin suhteen. Luulen kuitenkin, että tähän kättely- ja halauskulttuuriin palaamiseen meillä menee vielä jonkin verran aikaa. Suomalaiset eivät ole siinä olleet kovin aktiivisia aikaisemminkaan, joten ollaan varmaan vähän jäykempiä ottamaan niitä uudestaan käyttöön.
Voiko matkustella normaalisti kotimaassa tai ulkomailla?
Kotimaassa on jo nyt matkailtu aika paljon, ja se on ihan hyvä asia. Omikronmuunnoksien myötä tauti on matkailun suhteen vähemmän vaarallinen ja ei-riskiryhmään-kuuluvat voivat mielestäni hyvin matkailla tiettyä järkeä ja varovaisuutta noudattaen. Etenkin, jos on saanut täyden rokotussarjan tai sairastanut taudin, niin silloin vaikean taudin riski on hyvin pieni.
Tällä hetkellä matkailua tosin rajoittavat vielä erilaiset säännökset koronapasseista ja rokotustodistuksista. Itse koen, että ne ovat aikansa eläneitä eikä niillä saada käytännössä turvaa aikaan. Ne oikeastaan vain tuovat työtä ja luovat turhia esteitä matkailuun.
Pitääkö koronasta olla edelleen huolissaan tai pelätä tautia?
Sanoisin, että entistä vähemmän huolissaan pitää olla. Tähän vaikuttaa se, että meillä on hyvä rokote ja hyvä rokotekattavuus eli valtaosa ihmisistä on vaikealta tautimuodolta suojassa. Vähitellen koronaan pitäisi alkaa suhtautua kuten mihin tahansa vaikeahkon oireiston aiheuttavaan hengitystieinfektioon.
Terveen rokotetun ihmisen riski joutua koronan vuoksi tehohoitoon tai sairaalaan on tällä hetkellä hyvin pieni. Vaikka rokottamattomilla riski on edelleen suuri, heidänkin osaltaan riskiä pienentävät lievemmän taudin aiheuttavat omikronmuunnokset.
Tässä on kuitenkin kaksi vuotta opittu tautia pelkäämään ja peloista irtautuminen tapahtuu hyvin eri tahtiin. Tämä meidän pitäisi yhteiskunnassa huomioida, kun sitä aletaan avata.
Tosiasia on, että tauti tulee lähivuosina käymään lävitse enemmän tai vähemmän koko väestön. Siltä ei kukaan tule todennäköisemmin välttymään. Pääkaupunkiseudulla HUS-piirissä sellainen 40–50 prosenttia väestöstä on meidän varovaisen arviomme mukaan omikronmuunnoksen aiheuttaman tartunnan jo saanut.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12. maaliskuuta kello 23:een asti.
Lue seuraavaksi:
Koronan pahin vaihe on ohi, THL:n Salminen: "tulevina talvina varauduttava epidemia-aaltoihin"