Tämän vuoden piti olla koronaviruspandemiasta toipumisen ja talouskasvun aikaa.
Toisin kävi. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena maailmantalouden näkymä on heikentynyt ja huolena ovat yhä vain nopeammin nousevat hinnat.
Käsillä on siis jälleen uusi shokki, kun vasta ehdittiin toipua edellisestä. Se iskee voimakkaasti kehittyviin ja nouseviin talouksiin, joissa toipuminen koronaviruspandemian aiheuttamasta talousshokista on edennyt teollisuusmaita hitaammin.
Suomen Pankin vanhemman ekonomistin Heli Simolan mukaan sodan vaikutukset tuntuvat kehittyvissä ja nousevissa talouksissa pääasiassa kahden kanavan kautta. Nämä ovat elintarvikkeiden hinnat ja energian hinnat. Molemmat ovat sodan takia nousussa.
– Niissä maissa, jotka tuovat sekä energiaa että elintarvikkeita, vaikutukset ovat kaikista vaikeimpia.
Toisaalta ne kehittyvät ja nousevat taloudet, jotka ovat energian tai erityisesti viljatuotteiden viejiä, pärjäävät paremmin ja voivat jopa hyötyä hintojen noususta. Esimerkiksi Brasilia, Indonesia ja Nigeria ovat öljyn viejämaita ja Argentiina suuri viljanviejä.
Hintojen nousu osuu etenkin köyhiin
Maailman talouskasvu leikkaantuu Venäjän hyökkäyssodan seurauksena tänä vuonna yli yhdellä prosenttiyksiköllä, arvioi talousjärjestö OECD maaliskuussa julkaistussa ennusteessaan. OECD:n mukaan yleinen hintojen nousu eli inflaatio taas nousee jopa noin 2,5 prosenttiyksikköä suuremmaksi sodan takia.
Suomessakin on jo ennen Venäjän hyökkäyssotaa puhuttu paljon inflaatiosta ja siitä, miten se kurittaa tavallisten ihmisten elämää. Kun esimerkiksi ruuan hinnat nousevat, jää vähemmän rahaa muihin asioihin.
Korkea inflaatio aiheuttaa suurimpia ongelmia nimenomaan köyhissä maissa ja köyhissä kotitalouksissa, joissa rahaa menee suhteellisesti eniten ruokaan ja energialaskuihin. Kun molemmat ovat kovassa nousussa, äärimmäinen köyhyys voi paikoin lisääntyä, sanoo Heli Simola.
"Sota Ukrainassa aiheuttaa nälkää Afrikassa"
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kertonut, että sen talouskasvuennustetta tullaan korjaamaan alaspäin. IMF julkistaa seuraavan ennusteensa ensi kuussa.
Viime viikolla järjestetyssä Foreign Policy -lehden keskustelutilaisuudessa IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva totesi, että "yksinkertaisimmillaan sota Ukrainassa tarkoittaa nälkää Afrikassa".
Hän – kuten monet muutkin päättäjät ja asiantuntijat – on huolissaan etenkin niistä kehittyvistä maista, jotka tuovat paljon elintarvikkeita, lannoitteita ja energiaa Venäjältä ja Ukrainasta.
Etenkin viljan tuottajina Venäjällä ja Ukrainalla on maailmanmarkkinoilla merkittävä rooli. Esimerkiksi suuria venäläisen ja ukrainalaisen vehnän tuojia ovat Turkki ja Egypti.
Joissakin köyhissä maissa, kuten Somaliassa, kaikki tuontivehnä on YK-järjestö UNCTAD:in tilastojen mukaan peräisin Ukrainasta ja Venäjältä.
Nyt viljatoimitukset takkuavat pahasti ja sodan takia myös ensi kesän sato on uhattuna. Koko maailman ruokaturva on vaarassa ja pelkona on, että ruokapula ja korkeat hinnat synnyttävät uusia konflikteja.
Velkatilanne heikkenee entisestään
OECD on suosittanut, että valtiot keventävät hintojen nousun aiheuttamaa iskua erilaisin tukipaketein, joita suunnataan haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille. Ongelma vain on, että useissa kehittyvissä maissa ei ole talouspoliittista liikkumavaraa juuri minkäänlaisiin tukitoimiin.
– Monissa kehittyvissä maissa velkatasot ovat nousseet hyvin korkealle, jolloin on vaikeampi käyttää julkisen sektorin tukitoimia, Simola sanoo.
Länsimaiden rahapolitiikan odotetaan kiristyvän tänä vuonna pitkään kestäneen nollakorkojen ajan jälkeen. Etenkin korkojen nousu Yhdysvalloissa aiheuttaa vaikeuksia kehittyvien maiden velkatilanteelle. Tämän seurauksena kehittyviltä mailta voi lähteä pääomaa pois ja niiden valuuttakurssit heikkenevät, Simola sanoo.
– Varsinkin niissä maissa, joissa on paljon ulkomaalaista velkaa, valuuttakurssin heikkeneminen lisää velkakustannuksia ja vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23 saakka.
Lue lisää: