- Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kommentoi Ylen Ykkösaamussa, että Venäjän tietoihin Ukrainan sodan vaiheesta pitää suhtautua varauksella.
- Niinistön mukaan Suomi on keskustellut useiden keskeisten Naton jäsenmaiden kanssa, ja niistä on kerrottu Naton oven olevan Suomelle auki.
- Presidentti painottaa eduskunnan keskeistä roolia Nato-jäsenyshakemuksen jättämisessä. Niinistön mukaan eduskunnan ja myös kansalaisten on hyvä osata varautua ennalta Venäjän vastatoimiin, jos Suomi hakeutuu Natoon.
Presidentti Niinistö Ylen Ykkösaamussa: Nato-jäsenyys olisi "riittävin" turva Suomelle, mutta päätöstä on pohdittava tarkoin
Niinistön mukaan Suomi on keskustellut useiden Naton jäsenmaiden kanssa, ja niistä on kerrottu Nato-oven olevan Suomelle auki.
- Hanna Hanhinen
- Jyrki Hara
- Timo-Pekka Heima
•
Nato-jäsenyyden suurin hyöty ennaltaehkäisevä vaikutus – "Riittävin" mahdollinen turva
Niinistön mukaan Suomessa ei pitäisi pohtia ennen kaikkea sitä, liitytäänkö Natoon vai ei. Tärkeintä on hänen mukaansa pohtia Suomen turvallisuutta lisääviä ratkaisuja.
– Riittävä turva on sellainen, jossa suomalaiset voivat tuntea että hätää ei ole eikä tule.
Niinistö sanoo, että suurin hyöty Natoon liittymisestä olisi "ennakkoehkäisevän vaikutuksen saaminen".
Toinen oleellinen hyöty liittyisi Niinistön mukaan Suomen imagoon turvallisena maana. Se auttaisi esimerkiksi suomalaista elinkeinoelämää.
Ylen Seija Vaaherkumpu kysyi presidentiltä, olisiko Nato-jäsenyys Suomelle riittävä turva.
– Sen enempää ei taida olla olemassa. Se on riittävin ainakin, Niinistö vastasi.
Nato-jäsenyyden hakemiseen liittyy myös riskejä. Niinistö toteaa, että tilanne Suomen ja Venäjän rajalla jännittyisi pysyvästi. Lisäksi Venäjä ottaisi lupaamiaan vasta-askelia, jotka voisivat olla presidentin mukaan "ronskinpuoleiseltakin näyttäviä".
– Ne voivat olla rajaloukkauksia, alueloukkauksiakin. Ja sitten on tämä hybridimaailma.
Niinistö painottaa, että poliittisten päättäjien ja kansalaistenkin on näistä syistä tärkeää perehtyä Nato-ratkaisun erilaisiin seurauksiin huolella etukäteen.
Jyrki Hara
Kiinaa pitäisi muistuttaa Venäjästä ja suhteista Eurooppaan
Presidenttin Niinistön mukaan lännen taloudellinen yhteistyö presidentti Putinin kanssa näyttää tulevaisuudessa "hyvin vaikealta". Silti Putiniin on välttämätöntä pitää yhteyttä rauhan rakentamiseksi.
Presidentti Niinistö painotti haastattelun lopulla suhteita myös Kiinaan. Kiinalle olisi viestittävä, että Euroopassa Venäjä tuomitaan jyrkästi ja Venäjän tukeminen haittaisi siksi myös Kiinaa taloudellisesti.
Kiinalla on Niinistön mukaan aito taloudellinen yhteistyön tarve Euroopan kanssa.
– Kiinan politiikassa menestyvä talous on numero ykkönen, presidentti totesi.
Jyrki Hara
Niinistö: Nato-maat eivät puhu kiireellisestä aikaikkunasta Suomen jäsenyydelle
Presidentti totesi, että Suomi ei etukäteen voi olla täysin varma Nato-maiden kannasta Suomen mahdolliseen jäsenyyteen.
Hän kertoi Suomen käyneen keskusteluja aiheesta monen jäsenmaan kanssa.
– Vastaus on ollut että ovi on auki. Ei ole viitattu myöskään siihen - josta meillä on keskusteltu - että nyt olisi joku ahdas ikkuna, josta äkkiä on mentävä.
Niinistön mukaan Nato-ratkaisu on tehtävä sitten, kun Suomi on siihen valmis. Eduskunnan on esimerkiksi käsiteltävä uusi turvallisuusselonteko. Myös muita maita on hyvä kuulla.
– Ruotsin kanta on erittäin tärkeä meidän kannaltamme.
Suomen kannattaa presidentin mukaan kuunnella myös Nato-maiden mahdollisia mielipiteitä sopivasta hetkestä Suomen jäsenyydelle.
Niinistö mainitsi myös, että Nato-maista merkittävin mielipidevaikuttaja on Yhdysvallat.
Jyrki Hara
"Tässä on kovin kiirehditty"
Niinistö arvioi, että maailma on tulevaisuudessa jakautumassa tiiviimmin kahteen leiriin.
- Tila niille, jotka eivät kiinteästi leireihin kuulu, saattaa supistua, Niinistö sanoi.
Suomen mahdollisesta Nato-hakemuksesta Niinistö painotti jälleen, että päätöksen tekee lopulta eduskunta, jonka on perehdyttävä ensin kaikkiin vaihtoehtoihin ja Venäjän mahdollisiin reaktioihin.
– Tässä on kovin kiirehditty, mutta ei Suomesta minkäänlaista kirjettä tai hakemusta Natoon voi lähettää ilman eduskunnan suostumusta.
Samalla eduskunta saa presidentin mukaan tilaisuuden tutustua muihinkin vaihtoehtoihin, kuten tiivistyvään yhteistyöhön Yhdysvaltojen ja Ruotsin kanssa.
– Se ei ole turhaa, sillä kaikissa tilanteissa niitä voidaan käyttää, oli pääratkaisu mikä tahansa, Niinistö sanoi.
Hän muistutti, että esimerkiksi Nato-maa Norjalla on myös kahdenvälinen sopimus Yhdysvaltain kanssa.
Jyrki Hara
Niinistö: Venäjän tietoihin sodan vaiheesta ei pidä luottaa
Niinistön mukaan on ilmeistä, että Venäjällä on Ukrainan sodan jatkamiselle muita syitä kuin Ukrainan Nato-jäsenyyden estäminen.
Niinistö perustelee käsitystään sillä, että vaikka Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on ilmoittanut, että Nato-jäsenyys on pois pöydältä, Venäjä jatkaa sotaa.
Presidentin mukaan on syytä suhtautua epäillen Venäjän väitteisiin siitä, että se keskittäisi sotatoimet vain Donbasin alueelle.
Niinistö sanoo, että Mariupolin kaupunki tai Donbasista Krimille johtava maakäytävä eivät kuulu Donbasin alueeseen ja silti "täystuho" Mariupolissa ja sotilaallinen toiminta alueella jatkuvat edelleen.
Niinistön mukaan Venäjän väitteet sodan uudesta vaiheesta ja taistelujen rajautuminen Donbasiin eivät välttämättä pidä paikkaansa.
– Pikku epäily on nyt terveellistä säilyttää.
Venäjän perääntyminen Kiovan alueella näyttää Niinistön mukaan "jonkinasteiselta tai aika suureltakin epäonnistumiselta".
Niinistön arvioi, että Venäjän painopisteenä on Mariupolin kukistaminen ja maakäytävän luominen Donbasin ja Krimin välille.
Mariupol on Donetskin alueen toiseksi suurin kaupunki ja siten itse asiassa osa Donbasia. Kaupunki sijaitsee kuitenkin ennen sotaa separatistien hallussa olleiden Donbasin itäosien "kansantasavaltojen" ulkopuolella. Niinistön mainitsema maakäytävä Donbasista Krimin niemimaalle taas kulkee koko Donbasin alueen ulkopuolella Ukrainan rannikolla.
Jyrki Hara
Puolustustarvikeapu Ukrainaan voi jatkua
Presidentti Niinistön mukaan Suomi voi jatkaa puolustustarvikkeiden vientiä Ukrainaan, jos tarve vaatii.
– Riippuu kovasti tarpeesta ja siitä mitä siellä alkaa tapahtua, mutta varmasti valmiudet siihen ovat, Niinistö sanoi.
Presidentti itse kertoo tukeneensa ukrainalaisia auttavia suomalaisia ja Ukrainaa suoraan rahallisesti "viimeksi eilen."
Hanna Hanhinen
Niinistö arvioi Suomen vaihtoehtoja Ylen Ykkösaamussa
Presidenttin Niinistö arvioi Suomen turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja, niiden etuja ja riskejä Ykkösaamun suorassa haastattelussa lauantaina.
Suomen Nato-keskustelu sai uuden suunnan Venäjän hyökättyä Ukrainaan kuukausi sitten.
Usean mielipidetiedustelun mukaan suomalaisten enemmistö on kääntynyt kannattamaan Nato-jäsenyyttä. Lopullisen päätöksen asiassa tekee eduskunta. Myös tasavallan presidentti Sauli Niinistö painottaa eduskunnan roolia:
– Tilanne vaatii täyttä eduskunnan mukana oloa. Jos Suomi päätyy tekemään kansainvälisiä sopimuksia, jollainen Nato-jäsenyys ilman muuta on, silloin valtiosääntö edellyttää eduskunnan kantaa ja päätöstä, Niinistö sanoi Ylelle ennen esiintymistään lauantain Ylen Ykkösaamussa.
Suomella on vaihtoehtoja
Ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan Suomi painotti hyviä suhteita Venäjään ja niin läheistä yhteistyötä Naton kanssa kuin mahdollista olematta Naton jäsen. Nyt turvallisuutta arvioidaan tilanteessa, jossa Venäjä pitää Suomea vihamielisenä maana kuten muitakin EU:n jäsenmaita.
– Kaikkein tärkeintä Suomen turvallisuuspolitiikan uuden suunnan arvioinnissa on, että kaikki vaihtoehdot käydään läpi. Nyt arvioidaan vaihtoehtojen riskit ja se, mikä on riittävä turva Suomelle, Niinistö sanoo.
Suomen vaihtoehtoja ovat Nato-jäsenyys, kahdenvälisen yhteistyön syventäminen esimerkiksi Yhdysvaltojen ja Britannian ja Ruotsin kanssa tai jatkaa kuten ennenkin eli syventää Nato-kumppanuutta ja kehittää pohjoismaista puolustusyhteistyötä.
Suomi ja Ruotsi etsivät yhteistä ratkaisua
Suomi ja Ruotsi ovat vuosikaudet kehittäneet yhteistä puolustustaan ja maiden puolustusvoimien yhteydenpito on jatkuvaa. Maat ovat puolustusjärjestelmiltään Nato-yhteensopivia.
– Suomi ja Ruotsi täyttävät varmastikin Naton sotilaalliset kriteerit ja tätä tarkoitetaan sillä, että maat kelpaisivat jäseneksi vaikka yön yli, huomauttaa Niinistö.
Presidentti kuitenkin muistuttaa, että poliittinen prosessi on pidempi.
– Naton jäsenyyshakemuksen läpimeno edellyttää 30:n Naton jäsenmaan parlamentin hyväksyntää. Kuten Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on sanonut, tämä veisi aikaa - ei kuitenkaan vuosia vaan kuukausia, Niinistö arvioi.
Suomi ja Ruotsi ovat käyvät omaa keskusteluaan. Ruotsi valmistautuu syksyn parlamenttivaaleihin, joista odotetaan Nato-vaaleja.
– Suomen ja Ruotsin ulostuloissa on ollut eroja, mutta selvä tavoite ja tahto on löytää yhteinen ratkaisu. Tiivis yhteydenpito ja keskustelu Ruotsin kanssa jatkuu, kertoo Niinistö.
Lue lisää: