Metsäekologian tutkija Panu Halme Jyväskylän yliopistosta kertoo tuijottaneensa illalla biologian ylioppilaskokeen tehtävää 9.
– 17 vuoden tutkijakokemuksella alalta en käsitä, miten tehtävässä kuvattu ilmiö voisi syntyä, mitä siellä metsässä pitäisi tapahtua. En ymmärrä, miten tämän tehtävän voi pisteyttää. Siihen voi vastata niin, että saa täydet pisteet, mutta vastaus ei ole nykytiedon valossa oikein, hän sanoo.
Halme kirjoittaa Twitterissä, että tehtävä olisi mitätöitävä.
– En tiedä, miten ylioppilastutkintolautakunta tällaisessa tilanteessa toimii, mutta kysymystä ei annetulla materiaalilla ja hyvän vastauksen piirteillä (pdf) voi pisteyttää.
Tehtävään 9.1 liittyvä kuvaaja ei Halmeen mukaan voi pitää paikkaansa, mutta tehtävässä pitää nimetä mihin ilmiöön mikäkin kuvaajan käyristä liittyy.
– Jos kokelaalla on oikea tieto asioista, käyristä ja käsitteistä ei löydy yhdistelmää, joka olisi oikein. Hän joutuu vastaamaan tietoisesti väärin.
Kysymys on tämä: Yhdistä kuvan 9.A käyrät 1–4 käsitteisiin A–D. Vastausta ei tarvitse perustella. A: biomassa, B: nettohiilensidonta, C: lajimäärä, D: hajoavan aineksen määrä
Kuvaajan keskeinen omituisuus liittyy hiilensidontaan. Kuvan alkutilanteessa biomassa on hyvän vastauksen piirteissä nollassa ja hiilensidonnan käyrä sen yläpuolella.
– Mikään muu ei sido hiiltä kuin biomassa, eli sellaista mahdollisuutta ei ole, jossa hiilensidonnan käyrä on suhteellisessa kuvaajassa biomassan yläpuolella.
Toiseen osakysymykseen lisää hyvän vastauksen piirteitä
Halme kritisoi myös hyvän vastauksen piirteisiin nostettuja asioita kysymykseen 9.3 kohdalla. Ne eivät hänen mukaansa pidä yhtä tutkimustiedon kanssa.
Kysymyksessä pyydetään pohtimaan sitä, miten eliöyhteisö kehittyy vaiheittain metsäpalon jälkeen.
– Kysymys on hyvä, mutta mallivastauksen laatijalla on ollut väärä käsitys siitä, mitä suomalaisessa metsässä palon jälkeen tyypillisesti tapahtuu. Hyvän vastauksen piirteet pitäisi kirjoittaa uusiksi, Halme sanoo.
Halmeen mukaan vastauksen lähtökohta on se, että metsäpalo tappaa kaikki puut ja poistaa liki kaiken biomassan. Käytännössä mäntymetsässä keskimäärin puolet puista jää eloon (Metsätieteen aikakauskirja) ja kuusimetsissäkin noin neljännes.
– Hyvän vastauksen piirteiden kuvaama tilanne on mahdollinen, mutta se on harvinainen poikkeus. Aivan kuin tyypillisen suomalaisen järvieliöstön kuvauksen keskiössä olisi saimaannorppa.
Hyvän vastauksen piirteet kuvaavat paremmin aukkohakkuun uudistumista kuin metsäpalon jälkeistä tilannetta.
– Tämä on silläkin tavalla ikävää, että suomalaisessa metsäkeskustelussa jotkut pyrkivät täysin tieteellisen tiedon vastaisesti korostamaan sitä, että metsäpalot ja avohakkuut olisivat samanlaisia. Jos jollain muulla tieteenalalla olisi vastaavan tason virhe ylioppilaskokeessa, sitä pidettäisiin valtavana skandaalina.
Saman sisältöistä kritiikkiä on esitetty myös biologian ja maantieteen opettajien liiton keskustelufoorumilla.
YTL: perustuu oppikirjoihin
Ylioppilastutkintolautakunnan osalta tehtäviä kommentoi pääsihteeri Tiina Tähkä. Hänen mukaansa YTL ei ole saanut tehtävän tiimoilta muita yhteydenottoja kuin Halmeen tviitin.
– On aika tavanomainen tilanne, että saamme kokeen jälkeen palautetta, ja aina arvostelulinjauksia tarkennetaan sekä palautteen että kokelaiden vastausten pohjalta, Tähkä sanoo.
YTL on vastannut Halmeen kritiikkiin Twitterissä. Lautakunnan mukaan tehtävät perustuvat lukiossa käytettävissä oppikirjoissa esitettyihin lähtökohtiin.
– Lukion oppimateriaaleissa asiat esitetään melko yksinkertaistetussa muodossa. Kokelailta edellytetään lukion opetussuunnitelman mukaisia tietoja ja taitoja, ja myös arviointi tehdään opetussuunnitelman pohjalta, Tähkä sanoo
YTL:n tviitin mukaan Halmeen palaute on välitetty biologian jaokselle. Se sopii lopulliset arvostelulinjaukset, ja jos tehtävänannossa on virhe, se otetaan huomioon arvostelussa.
– Arvostelulinjauksia yleensä muokataan ja monipuolistetaan, koska kokelaat vastaavat aina jonkin verran eri tavalla kuin etukäteen ennakoitiin. Aika monipuolisesti oppilaiden osaamisesta annetaan pisteitä, Tähkä sanoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 2.4. kello 23 saakka.