Artikkeli on yli 3 vuotta vanha

Savo-Karjalan kansanedustajat liputtavat enemmän Naton kuin jalkaväkimiinojen palauttamisen puolesta

Kuusi vaalipiirin kansanedustajaa on jo Suomen Nato-jäsenyyden kannalla. Moni haluaa vielä lisätietoa, mutta vain yksi vastustaa. Jalkaväkimiinojen palautus puolustusvoimille saa vähemmän kannatusta kuin Nato.

Suomen ja Venäjän rajalla Nuijamaalla maiden rajatolpat.
Pohjois-Karjalassa on yhteistä rajaa Venäjän kanssa ja rajavartioston toiminta on tuttua. Pohjois-Savossa näkyvyyttä maanpuolustukselle tuo Karjalan lennosto. Kuva: Mikko Savolainen / Yle
  • Marja-Liisa Kämppi

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Ylen kyselyssä kuusi kansanedustajaa kannattaa Suomen liittymistä puolustusliitto Naton jäseneksi. Näin ajattelee kaksi keskustan, kaksi perussuomalaisten ja molemmat kokoomuksen edustajat.

Pohjoiskarjalaisista edustajista Anu Vehviläinen (kesk.), Sanna Antikainen (ps.)ja Jussi Wihonen (ps.) ovat jo Nato-jäsenyyden kannalla. Esimerkiksi Wihosen mielestä Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut lopullisesti ja jahkailun aika Nato-jäsenyydessä on ohi.

Pohjoissavolaisista samoin jäsenyydestä ajattelevat Hannakaisa Heikkinen (kesk.), Markku Eestilä (kok.)ja Marko Kilpi (kok.). Eestilän mukaan Venäjän valtapyrkimykset eivät kunnioita toisia valtioita ja Euroopan turvallisuus perustuu jo nyt Natoon.

Ainoa kyselyssä Nato-jäsenyyttä vastustava on vasemmistoliiton Matti Semi. Hän pelkää, että Venäjä kohtelisi Natoon liittymisen jälkeen Suomea vihollismaana ja suomalaisia sotilaita voitaisiin komentaa sotimaan muualle myös vastoin Suomen etua.

Neljä edustajaa haluaa vielä lisätietoa ennen omaa päätöstään. Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista selontekoa odottavat sosialidemokraatit Merja Mäkisalo-Ropponen ja Seppo Eskelinen sekä Hanna Huttunen (kesk.) ja Minna Reijonen (ps.).

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr.) on valmis käymään keskustelua Nato-jäsenyydestä vasta selonteon yhteydessä.

Hannu Hoskonen (kesk.). puolestaan odottaa tasavallan presidentin kantaa Suomen jäsenyyteen.

Suhtautuminen jalkaväkimiinoihin jakaa

Yle kysyi edustajilta myös, pitäisikö jalkaväkimiinat sallia uudelleen Suomen puolustuskyvyn varmistamiseksi.

Ottawan sopimuksen kieltämien jalkaväkimiinojen palauttamista kannattavat kaikki kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteensä viisi edustajaa.

Puolustajien mukaan jalkaväkimiinat ovat erittäin tehokkaita maahyökkäyksen pysäyttämisessä. Sanna Antikainen kutsuu miinoja halvaksi henkivakuutukseksi. Pioneerikoulutuksen saanut Marko Kilpi pitää Suomen miinoista luopumista huonona ratkaisuna.

Seitsemän vastasi jalkaväkimiinojen uudelleen sallimiselle Suomessa "ei".

Matti Semi, Krista Mikkonen, Hanna Huttunen, Anu Vehviläinen, Hannakaisa Heikkinen, Merja Mäkisalo-Ropponen ja Seppo Eskelinen perustelevat kielteistä kantaansa sillä, että puolustusvoimien johdon mukaan tarvetta miinojen palauttamiseen ei ole ja ne on korvattu muilla keinoin.

Hannu Hoskonen ei vastaa kyllä tai ei, mutta toivoisi nykytilanteessa uutta keskustelua jalkaväkimiinoista.

Sari Essayah (kd.) ja Tuula Väätäinen (sd.) eivät vastanneet kysymyksiin.